Askola
| Askola | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Kunnanvirasto. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Kuntanumero | 018 |
| Hallinnollinen keskus | Askolan kirkonkylä |
| Perustettu | 1896 (erottamalla Porvoosta) |
| Kokonaispinta-ala |
218,03 km² 276:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 212,44 km² |
| – sisävesi | 5,59 km² |
| Väkiluku |
4 679 174:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 22,03 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,7 % |
| – 15–64-v. | 61,0 % |
| – yli 64-v. | 20,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 92,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 3,8 % |
| – muut | 3,9 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Annu Räsänen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kok. • Kesk. • SDP • PS • Vihr. • RKP |
9 6 5 5 1 1 |
| www.askola.fi | |
Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 679 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]
Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[11]
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]
Kylät ja kulmakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Askolan kirkonkylä | 1 297 |
| 2 | Monninkylä | 1 291 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Askolan seurakunta[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[19]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestörakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.[20]
Väestökehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[22][23] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[24]
Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[25]
Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[26]
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[27]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Etäisyyksiä Askolasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[28] Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.[29]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Askolan hiidenkirnut[30]
- Johannes Linnankosken nuoruudenkoti[31]
- Ala-Koskipää 1750-luvulta[32]
- Askolan kotiseutumuseo
- Askolan kirkko
- Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano
- Byändan (Kylänpään) kartano
- Dampbackan (Tampin) kartano
- Korttian hiidenkirnut[30]
- Käpykylän kartano
- Vanhakartano Korttialla
- Uusikartano Korttialla
- Tiilään kartano
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[33] Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[34]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.[35]
Hallinto ja politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[36] Hän kuoli tammikuussa 2021.[37] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[38] Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022.[39] Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.[40]
Tunnettuja asukkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kulttuuri ja viihde
- Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson) (1907–1981), kuvataiteilija
- Katri Helena (s. 1945), iskelmälaulaja
- Johannes Linnankoski (1869–1913), kirjailija
- Olli-Matti Oinonen (s. 1953), ohjaaja-näyttelijä
- Alli Saarentaus-Salo (1907–1994), opettaja ja kirjailija
- Urheilu
- Aatu Kangasniemi (s. 2006), moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä
- Oskari Kumpu (1889–1935), painija ja puna-armeijan upseeri
- Yhteiskunta ja politiikka
- Juho Laakso (1854–1915), kansanedustaja (SDP)[41]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, Askolan kunta, 1957
- Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, Askolan kunta, 1986 ISBN 951-99790-6-9
- Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Helsinki Tammi, 1970
- R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Tietosanakirja, artikkeli Askola
- ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri (Arkistoitu – Internet Archive) 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
- ↑ Kopinkallio[vanhentunut linkki] Muinaisjäännösrekisteri
- ↑ a b Askolan luonto ja historia (Arkistoitu – Internet Archive) Askolan 4H
- ↑ a b c Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
- ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Arkistoitu kopio Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Arkistoitu kopio Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 31.7.2020. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Opetus Pukkilan kunta, pukkila.fi. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
- ↑ Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus (Arkistoitu – Internet Archive) suomi.fi, viitattu 2.8.2020
- ↑ Tarvitseeko Askola kolmannen ruokakaupan? - Itäväylä
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Askolan murre Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
- ↑ Kolmonen, Jaakko. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen 1988
- ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 41–42. Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
- ↑ Jorma Ylönen: Askola valitsi Teemu Kejosen Kuntalehti. 24.6.2020. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ Marko Enberg: Askolan tuore kunnanjohtaja on kuollut – Teemu Kejosen, 43, kuoleman johdosta suruliputus Uusimaa. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ Ylönen, Jorma: Ilari Soosalu Askolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 15.3.2021. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Moliis, Pekka: Näin tuulettaa Haminan kaupunginjohtaja - valtuusto valitsi Soosalun selvin lukemin Kuntalehti. 19.12.2022. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Ylönen, Jorma: Askola valitsi Annu Räsäsen Kuntalehti. 12.6.2023. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askola Wikimedia Commonsissa
- Askolan kunnan verkkosivut
- Tilastokeskus - Askolan avainluvut
- Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||