Askania-Novan biosfäärin suojelualue
Przewalskinhevosia Askania-Novassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
33 307,6 ha |
| Perustettu | |
|---|---|
| Luokitus |
Maailmanperinnön aieluettelon kohde (d) () |
Askania-Novan biosfäärin suojelualue (ukr. Біосферний заповідник « Асканія-Нова») on luonnonsuojelualue Ukrainan Hersonin alueen Tšaplynkan piirissä lähellä Askania-Novan asutuskeskusta. Alueella on kokoa 33 307,6 ja sen alueella tavataan lukuisia ruohotasangon biosfäärin uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja.
Maantiede ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Askania-Novan biosfäärin suojelualue kattaa 33 307,6 hehtaaria, josta noin 11 200 hehtaaria on luonnontilaista ruohotasankoa.[1] Alue on yksi suurimmista vanhan tasangon biosfäärin suojelualueista.[2] Alueen tehtäviin kuuluu luonnontilaisen tasangon eläimistön ja kasviston suojelu ja tutkiminen, sekä maatalouden kannalta merkittävien lintujen, eläimien ja kasvien kasvatus, akklimatisointi ja tutkimus.[1]
Alueen yhteyteen kuuluvilla kasvitieteellisillä ja puulajitieteellisillä puutarhoilla on 1647 kasvilajia.[1] Muulla biosfäärialueella kasvilajeja on yli 500. niiden joukkoon kuuluu monilta muilta alueilta kadonneita lajeja, kuten Stipa lessingiana, Stipa capillata, Tulipa scythica, Tulipa schrenkii, Sarmat bellovaliya ja Allium regelii.[2] Eri lintulajeja alueella tavataan yli 270.[1] Paikka kuuluu merkittävään muuttolintujen vaellusreittiin. Keväisin ja syksyisin alueen läpi kulkee esimerkiksi yli 44 000 harmaahaikaraa ja 2 500 isotrappia.[2] Alueen muita muuttolintuja ovat esimerkiksi merihanhi ja tundrahanhi. Alueen luonnonvaraisiin nisäkkäisiin lukeutuvat esimerkiksi mäyrä, kettu, susi ja jänikset.[1] 69 alueella tavattua eläinlajia lukeutuu Ukrainan lajien punaiseen listaan ja 12 Euroopan lajien punaiseen listaan. Monet muut lajit ovat suojeltu muiden sopimusten perusteella.[2] Askania-Novan eläintarhassa on 114 lajia, joihin lukeutuvat esimerkiksi visentti, biisoni, seepra, antiloopit ja przewalskinhevonen.[1] Askania-Novan przewalskinhevosia istutettiin onnistuneesti takaisin niiden luontaiseen elinympäristöön Hustan-Nuruun Mongoliaan vuonna 1992.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1875 preussilainen siirtolainen Friedrich von Falz-Fein perusti nykyisen biosfäärin suojelualueelle eläintarhan. Maat paikalla omisti tuolloin Friedrich Falz-Feinin isä. Eläintarhaansa Falz-Fein toi eläimiä Aasiasta, Afrikasta, Amerikasta ja Australiasta. Vuonna 1910 professori I. Ivanov tutki seeprojen, przewalskinhevosten ja visenttien akklimatisointia alueelle muun muassa risteyttämällä visenttejä biisonien ja nautojen kanssa, sekä seeproja hevosten kanssa. Askania-Novan alue säästyi Venäjän vallankumouksen ajan hävityksiltä ja 8. helmikuuta 1921 Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta julisti alueen luonnonsuojelualueeksi. Paikalle perustettiin kasvitieteellinen puutarha ja eläinten kasvattamolaitos, minkä lisäksi tutkimusten eläinten akklimatisoinnista ja risteyttämisestä jatkuivat.[1] 1900-luvun alkupuolella paikalla tehtiin myös maailman ensimmäisten joukkoon lukeutuvat tutkimukset eläinten keinosiemennyksestä.[2] Vuonna 1985 alue määriteltiin Unescon Ihminen ja ympäristö -ohjelman mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi ja Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk vahvisti alueen aseman biosfäärin suojelualueena maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1993.[1] Askania-Nova on ollut vuodesta 1989 Ukrainan aielistalla Unescon maailmanperintöluetteloon.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Edvard Zharsky: Askaniia-Nova Biosphere Reserve Internet Encyclopedia of Ukraine. Canadian Institute of Ukrainian Studies. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Biosphere Reserve Askania Nova Discover Kherson. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
- ↑ National Steppe Biosphere Reserve "Askaniya Nowa" Tentative Lists. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askania-Novan biosfäärin suojelualue Wikimedia Commonsissa
