Kah’ovkan vesivoimalaitos
Kah’ovkan vesivoimalaitos | |
---|---|
Veden läpijuoksutusta Kah’ovkan vesivoimalaitoksen viereisellä padolla. |
|
Tyyppi | vesivoimalaitos |
Teho | 334,8 MW |
Tuotanto | 1,4 TWh (keskimäärin vuodessa) |
Omistaja | PrAT Ukrhidroenerho[1][2] |
Rakentaminen aloitettu | 1950[3] |
Valmistunut | 1956[3] |
Kytketty sähköverkkoon | 1955 |
Sijainti | Nova Kah’ovka ja Tavrijsk, Hersonin alue, Ukraina |
Koordinaatit | |
Joki | Dnepr |
Kah’ovkan vesivoimalaitos (ukr. Каховська ГЕС, Kah’ovska HES, täydellisemmin ukr. Каховська ГЕС імені П. С. Непорожнього, Kah’ovska HES imeni P. S. Neporožnoho) on vesivoimalaitos, Kah’ovkan tekojärven muodostava 3,84 (tai 3,7) kilometriä pitkä patorakennelma ja liikenneväylä Ukrainan Hersonin alueella. Se on Dneprjokea hallitsevan kuuden suuren padon ja vesivoimalan muodostaman kaskadin toiseksi suurin, alin ja eteläisin voimala. Se sijaitsee Nova Kah’ovkan ja Tavrijskin kaupunkien kohdalla (Dneprin vasen ranta), 12 kilometriä Kah’ovkasta lounaaseen.[4][3][5][2][6][7][8] Dneprin oikealla rannalla, heti voimalaitospadon luoteispuolella, sijaitsevat Kozatsken ja Veselen kylät.[9][8]
Sähköntuotanto ja kulkuväylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Padon vesivoimalaitoksessa on kuusi 58,5 MW:n (tai 60,5 MW:n) generaattoria, ja näillä tuotetaan vuosittain keskimäärin 1,4 TWh sähköenergiaa.[3][10] Laitos ilmoittaa asennetuksi kapasiteetikseen 334,8 MW[1], mutta kirjallisuudessa näkyy hieman tästä poikkeavia lukemia (329–357 MWe).[4][2][10][6] Vuonna 2021 Kah’ovkan vesivoimalaitos tuotti yli 1 TWh sähköä, joka oli yli viidesosa Ukrainan kaikesta vesivoimaloilla tuotetusta sähköenergiasta tuona vuonna (4,85 TWh). Ukrainan asennettuun 6 229 MW:n vesivoimalaitoskapasiteettiin nähden Kah’ovkan vesivoimalaitoksen merkitys on huomattavan suuri.[2]
Vesivoimalan patorakennelman yli kulkee (kulki ennen padon tuhoamista kesäkuussa 2023) kaksikaistainen maantie (osa eurooppatietä E 58) ja rautatie.[3][8] Maantie on Antonivkan sillan ohella ainoa kiinteä maantien siltayhteys Dneprin alajuoksulla.[11][8] Voimalaitoksen kaakkoispuolella on laivaliikenteelle vesitien tarjoava kanavayhteys.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Padon ja voimalan rakennustyöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteensä 3,7 kilometriä pitkän padon ja voimalaitoksen rakentaminen alkoi vuonna 1950. Padon rakentamisen myötä muodostui Kah’ovkan tekojärvi.[4] 240 kilometriä pitkä ja enimmillään 23 kilometriä leveän tekojärven pinta-ala on 2 155 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Päijänteen ala. Keskisyvyys on 8,4 metriä (vaihteluväli 3–26 m; maksimi 32 m). Tekoaltaan kokonaisvesitilavuus on 18,15 kuutiokilometriä (noin 1,5 kertaa Päijänteen tilavuus), josta 6,78 km³ on käytettävissä.[5]
Veden virtaamisen säätelyä varten padossa on 447 metriä pitkä, 28:sta 12 metriä leveästä juoksutusaukosta muodostettu osuus. Näiden kautta voidaan vettä juoksuttaa 19 460 m³/s. Näihin liittyvistä, voimalaitosrakennuksessa sijaitsevasta kuudesta voimalaitosyksiköstä ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1955 ja kuudes vuonna 1956.[4] Padon myötä myös aivan sen itäpuolelta Kah’ovkan tekojärvestä alkavan Pohjois-Krimin kastelukanavan ja Dnepr–Kryvyi Rih -kanavan vedensaantia turvattiin.[7][5][12]
Voimalaitoksen toinen vaihe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesivoimalaitokselle on suunniteltu voimalakapasiteetiltaan 250 MW:n suuruista toisen vaiheen laajennusta (HES-2). Tämä 420 miljoonan euron hintainen laajennus oli suunnitelman mukaan valmisteltu toteutettavaksi vuosina 2019–2024.[13] Laajennuksella Ukrhidroenerho pyrkii optimoimaan vesivoiman tuotantoa Kah’ovkan tekojärvestä ja hyödyntämään aiemmin läpijuoksutuksiin mennyttä vettä sähköntuotannossa.
Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäläiset maahantunkeutujat etenivät strategisesti tärkeälle Kah’ovkan vesivoimalan alueelle jo hyökkäyssodan ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta 2022 käyttäen muun muassa tunnuksettomia panssariajoneuvoja.[14] Seuraavana päivänä Venäjän raportoitiin miehittäneen voimalaitosalueen ympäristöineen.[2]
Venäläisjoukot ovat käyttäneet Kah’ovkan siltaa muun muassa asevoimiensa huoltotarkoituksiin. Katkaisemalla nämä huoltoyhteydet, Dneprin oikealle puolelle Hersonin ja Mykolajivin alueella edenneitä venäläisjoukkoja voisi merkittävästi heikentää jo ennen kuin maajoukoilla pyritään vapauttamaan Dneprin oikean puolen alueet venäläismiehittäjistä.[15] Loppukesän 2022 aikana Ukrainan asevoimien joukot kohdistivatkin jo useita täsmäiskuja muun muassa M142 Himars -raketinheittimien avulla Kah’ovkan vesivoimalan sillalle ja Nova Kah’ovkan kaupunkiin maahantunkeutujan kalustoa kohti.[16][17][11][18] Marraskuun alkupäivinä 2022 ukrainalaislähteet raportoivat, että venäläistä asevoimien ryhmitystä vahvistettiin padon oikean rannan kylissä, jonne siirrettiin myös tankkeja Dneprin vasemmalta rannalta lauttojen avulla. Mahdollisesti pyrkimyksenä Venäjän asevoimilla oli pitää tärkeän padon molemmat rannat hallussaan.[9]
Kah'ovkan pato murtui aamuyöllä 6. kesäkuuta 2023. Ukrainalaiset lähteet syyttivät venäläisiä padon räjäyttämisestä, kun taas venäläiset väittivät padon tuhoutuneen tykistöiskussa.[19][20] Pato oli Venäjän asevoimien hallinnassa ennen tuhoutumistaan. Seismiset mittaustiedot tukevat käsitystä Kah’ovkan padon räjäyttämisestä. Tämäkin tukisi näkemystä, että padon ja sen liikenneväylät räjäyttivät venäläisjoukot. Tällä pyrittiin hidastamaan ukrainalaisten pääsyä Dneprin itärannalle osana Ukrainan vastahyökkäystä.[21][22] Jo aiemmin venäläisjoukot olivat räjäyttineet Antonivkan maantiesillan ukrainalaisten etenemistä ehkäistääkseen.
-
Venäläisten maahantunkeutujien sotilaskalustoa ylittämässä vesivoimalaitoksen siltaa 8. maaliskuuta 2022.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kah’ovkan vesivoimalan patoa. Huomaa kaksikaistainen maantiesilta padon laidalla.
-
Dneprin voimalaitospadolla ylittävä maantie osa eurooppatie E58aa, kuva Kah’ovkan vesivoimalaitosrakennuksen kaakkoispuolelta.
-
Kah’ovkan vesivoimalan patoa läpijuoksutuksen aikaan.
-
Kah’ovkan vesivoimalan patoa läpijuoksutuksen aikaan.
-
Kah’ovkan vesivoimalan patoa.
-
Voimalaitoksen kaakkoispuolelta ohittavan vesitien kanavaa juhlallisine kaarineen.
-
Vesitie Kah’ovkan vesivoimalaitoksen kaakkoispuolitse näkyy kuvan oikeassa laidassa.
-
Pohjois-Krimin kastelukanava saa alkunsa Kah’ovkan voimalapadon itäpuolelta Kah’ovkan tekojärvestä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kah’ovska HES imeni P. S. Neporožnoho UkrHydroEnerho, uge.gov.ua. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 29.8.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e Elizabeth Ingram: Russian forces capture Kakhovka hydropower plant in the Ukraine 25.2.2022. hydroreview.com. Arkistoitu 7.11.2022. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kakhivka Hydroelectric Station (alkujaan) Encyclopedia of Ukraine, vol. 2 (1989). University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d K. V. Voštšynsjyi: Kah’ovska HES imeni P. Neporožnoho (Каховська ГЕС імені П. Непорожнього Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2012. Viitattu 28.8.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c A. V. Jatsyk & V. A. Jatsyk: Kah’ovske vodosh’ovyštše Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2012. Viitattu 28.8.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Kakhovka Hydroelectric Power Plant structurae.net. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Kakhivka Reservoir (alkujaan) Encyclopedia of Ukraine, vol. 2 (1989). University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. 166. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
- ↑ a b Russians building up near Kakhovka HPP Russians building up near Kakhovka HPP 8.11.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Kahovska (Kakhovka) Hydroelectric Power Plant Ukraine globalenergyobservatory.org. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 29.8.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Isabel van Brugen: Ukraine Strikes Key Bridges, Russian Command Post on Independence Day 25.8.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Successes in south, or What does counter-offensive of Ukraine’s Armed Forces in Kherson region mean? 5.6.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Government approves feasibility study for Kakhovka HPP 2 open4business.com.ua. 13.3.2017. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Occupiers, tanks without identification marks entered Kakhovka HPP 24.2.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Illia Ponomarenko: What would a Ukrainian counter-offensive in Kherson look like? 19.7.2022. kyivindependent.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Aila Slisco: Ukraine Reports Strike on Bridge Used by Enemy, Lists Other Russian Losses 12.8.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Zoe Strozewski: Key Bridge Restored by Russia Bombed Again in Ukraine Strike: Official 22.8.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Katherine Fung: U.S. HIMARS Cripple Crucial Russian Supply Line in 'Surgical Strike' 27.8.2022. Newsweek, newsweek.com. Viitattu 28.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Valentyn Ogirenko ja Lidia Kelly: Nova Kakhovka dam in Kherson region blown up by Russian forces - Ukraine's military 6.6.2023. Reuters. Arkistoitu 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Helen Sullivan: Russia-Ukraine war live: dam near Kherson blown up by Russian forces, Ukrainian military says The Guardian. 6.6.2023. Arkistoitu 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Ukraine dam: What we know about Nova Kakhovka incident 8.6.2023. BBC, bbc.com/. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Patrick Smith: Seismic activity adds to evidence that explosion caused Ukraine dam collapse nbcnews.com. 9.6.2023. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kah’ovkan vesivoimalaitos Wikimedia Commonsissa