Argos Amfilokhikon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Argos Amfilokhikon
Ἄργος τὸ Ἀμφιλοχικόν
Sijainti

Argos Amfilokhikon
Koordinaatit 38°55′48″N, 21°11′24″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Amfilochikó Árgos, Amfilochía, Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400–300-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Amfilokhia, Akarnania

Argos Amfilokhikon (m.kreik. Ἄργος τὸ Ἀμφιλοχικόν, Argos to Amfilokhikon, lat. Argos Amphilochicum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Amfilokhiassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Amfilochían kunnan alueella lähellä nykyisiä Amfilochikó Árgoksen ja Ampelákin kyliä.[4][5][6]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argos Amfilokhikonin kaupunki eli ”Amfilokhian Argos” tai ”amfilokhinen Argos” sijaitsi Amfilokhiassa Ambrakianlahden itäpäässä Inakhos-joen varrella.[3] Amfilokhia oli pieni alue Akarnanian ja Epeiroksen välissä.[1][3] Joskus se on luettu omaksi alueekseen, joskus osaksi Akarnaniaa[7] ja harvemmin osaksi Epeirosta.[2][7] Lisänimellään kaupunki erotettiin muista samannimistä kaupungeista, ennen kaikkea tunnetuimmasta Argoksesta, joka sijaitsi Argoliissa Peloponnesoksella.[3]

Thukydideen mukaan Argos Amfilokhikon sijaitsi meren rannalla.[3][8] Polybios kuvaa sen sijainneen 180 stadioninmitan ja Livius 22 roomalaisen mailin päässä Ambrakiasta.[3][9] Tutkijat ovat olleet erimielisiä kaupungin paikasta.[1][3] Nykyisin se sijoitetaan yleensä lähelle nykyistä Amfilochikó Árgoksen kylää, pohjoisluoteeseen Ampelákin kylästä.[4] Varhaisemmissa tutkimuksissa kaupungin sanotaan sijainneen lähellä nykyisiä paikkoja nimeltä Neochóri tai Ágios Ioánnis,[1][4][5] mutta nykyisin kumpaakaan nimeä ei tunneta alueella.[4] Kaupungin oletettu paikka on jonkin matkan päässä rannikosta, mutta rannikko on oletettavasti siirtynyt antiikin ajoista alluviaalien kasautumisen seurauksena. Paikan etäisyys Ambrakiasta eli nykyisestä Ártasta vastaa Polybioksen ja Liviuksen antamiin etäisyyksiin.[3]

Aiemmin kaupunkia on sijoitettu myös muihin paikkoihin. William K. Pritchett sijoitti sen Palaióavlin kukkulalle, johon nykyisin sijoitetaan Krenai.[1] Luutnantti James Wolfe, joka vieraili alueella vuonna 1830, sijoitti kaupungin paikalle, johon nykyisin sijoitetaan Limnaian poliksen kaupunkikeskus.[3][10] Joskus Argos on sijoitettu lähelle Néa Kamarínaa,[5] johon nykyisin sijoitetaan Anaktorionin kaupunki.[11] Ensimmäisenä Argoksen nykyisin oletettua sijaintipaikkaa ehdotti William Martin Leake.[3][12]

Argos Amfilokhikonin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Argeia (Ἀργεία).[3] Sen kooksi on arvioitu noin 100–200 neliökilometriä. Alueella oli lukuisia muita asutuksia.[1] Argos Amfilokhikonin lähellä sijaitsi jo mainittu Krenai. Lähellä Ambrakianlahden rantaa ja 25 stadioninmitan päässä kaupungista sijaitsi linnoitettu kukkula nimeltä Olpai. Olpain lähellä oletettavasti siitä koilliseen sijaitsi Metropolis, joka oli sekä asutus että pyhäkön paikka.[1][3][13] Olpain lähellä oli myös kapea sola, jonka suulla oli kaksi kukkulan huippua, joista toinen tunnettiin suurempana (korkeampana) ja toinen pienempänä (matalampana) Idomenenä. Pienempi Idomene vaikuttaa olleen solan suun pohjoispuolella ja suurempi Idomene eteläpuolella.[3][14][15] Ainakin 400-luvulla eaa. Argoksen alueeseen kuului myös Limnaian polis.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mytologia ja varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amfilokhian Argoksen asukkaat väittivät, että heidän kaupunkinsa olisi ollut Peloponnesoksen Argoksesta käsin perustettu siirtokunta. Sen perustamista koskevat legendat kuitenkin vaihtelivat. Yhden perinteen mukaan sen olisi perustanut Amfilokhos, Amfiaraoksen poika, joka oli tyytymätön tilanteeseen kotikaupungissaan Argoksessa palattuaan Troijan sodasta. Siksi hän siirtyi Ambrakianlahden rannalle ja perusti sinne uuden kaupungin, jolle antoi saman nimen. Toisen perinteen mukaan Amfilokhian Argoksen perusti Amfiaraoksen toinen poika Alkmaion, joka nimesi sen veljensä Amfilokhoksen mukaan.[2][3][16]

Varhaisin historiallinen maininta Argoksesta on Hekataioksella 500-luvun eaa. lopulla.[2][17] Amfilokhialaisia pidettiin kreikkalaisten keskuudessa barbaareina eli ei-kreikkalaisena rotuna ainakin peloponnesolaissodan alkuvaiheessa 430-luvulla eaa.[3] Argoksen kaupunkikeskuksen asukkaat saattoivat kuitenkin olla kreikkalaista väestöä, ainakin mikäli kaupungilla todella oli historiallinen yhteys Peloponnesoksen Argokseen, siinä missä muut amfilokhialaiset olivat ei-kreikkalaisia.[1] Toinen vaihtoehto on, että argoslaiset hellenisoituivat eli saivat kreikkalaisia vaikutteita muualta.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Argeios (Ἀργεῖος), Argeios ho Amfilokhos (Ἀργεῖος ὁ Ἀμφίλοχος) ja Amfilokhos eks Argeos (Ἀμφίλοχος ἐξ Ἄργεος).[1][3]

Argos Amfilokhikonin lyömä hopeinen stateeri. Kuvituksessa korinttilaisen standardin rahoille tyypilliset Pegasos ja Athenen pää.

Kreikkalaisvaikutteet tulivat Argokseen viimeistään Ambrakiasta siirtyneiden ja argoslaisten kaupunkiinsa ottamien uudisasukkaiden mukana.[3] Ambrakialaiset kuitenkin karkottivat Argoksen alkuperäiset asukkaat pois noin vuonna 440 eaa. ja ottivat kaupungin ja sen alueet kokonaan itselleen.[1][3] Pois ajetut argoslaiset asettuivat akarnanialaisten suojelukseen, ja kummatkin vetosivat Ateenaan saadakseen apua. Ateenalaiset lähettivät Argokseen Formionin johtaman sotajoukon, joka valtasi kaupungin. Ateenalaiset myivät ambrakialaiset orjiksi ja palauttivat kaupungin amfilokhialaisille ja akarnanialaisille, jotka kummatkin jatkoivat Ateenan liittolaisina. Nämä tapahtumat ajoitetaan vuotta ennen peloponnesolaissodan alkua eli vuoteen 432 eaa.[3]

Peloponnesolaissodan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Argos Amfilokhikonin lyömä pronssiraha.

Kaksi vuotta myöhemmin eli 430 eaa. ambrakialaiset, jotka halusivat saada Argoksen takaisin haltuunsa, hyökkäsivät sinne, mutta epäonnistuivat valtausyrityksessään ja vetäytyivät tuhottuaan kaupungin aluetta.[3][18] Vuonna 426 eaa. he tekivät uuden, voimakkaamman hyökkäyksen Argoksen valtaamiseksi. Antiikin aikaiset kuvaukset seuranneesta Idomenen taistelusta antavat parhaimmat tiedot Argoksen ympäristön maantieteestä. Saatuaan lupauksen tuesta Spartan Aitoliassa olleita joukkoja komentaneelta Eurylokhokselta, ambrakialaiset marssivat 3 000 hopliitilla Argoksen alueelle ja valtasivat Olpain linnoitetun kukkulan. Tämän jälkeen akarnanialaiset marssivat turvaamaan Argosta ja asettuivat Krenaihin. Tällä välin Eurylokhoksen johtamat spartalaiset ja peloponnesoslaiset joukot olivat marssinneet läpi Akarnanian ja liittyivät ambrakialaisiin Olpaissa, ilman että heidän kulkuaan Argoksen ja Krenain välistä huomattiin kummastakaan paikasta. Sitten Eurylokhos asettui Metropoliihin.[3][19]

Hieman myöhemmin ateenalainen Demosthenes, jonka akarnanialaiset olivat kutsuneet joukkojensa johtajaksi, saapui Ambrakianlahdelle 20 ateenalaisella laivalla. Ateenalaiset asettuivat lähelle Olpaita. Armeijat erotti toisistaan pelkästään syvä rotko. Koska maasto oli otollinen väijytyksille, Demosthenes piilotti osan miehistään pensaikkoiseen notkoon, jotta he voisivat hyökätä vihollisen selustaan. Juoni toimi ja Demosthenes sai vihollisista voiton. Eurylokhos kaatui taistelussa.[3][19]

Tätä voittoa seurasi toinen vielä suurempi voitto. Olpaissa olleet ambrakialaiset olivat hieman aiemmin pyytäneet lisäjoukkoja Ambrakiasta, ja suuri joukko ambrakialaisia oli saapunut Amfilokhiaan samoihin aikoihin, kun Olpaissa taisteltiin. Saatuaan tiedon vihollisen lisäjoukkojen tulosta Demosthenes teki suunnitelman yllättää heidät suuremman ja pienemmän Idomenen välisessä solassa lähellä Olpaita. Koska oli tiedossa, että ambrakialaiset yöpyisivät pienemmällä Idomenellä kulkeakseen solan läpi seuraavana aamuna, Demosthenes lähetti osaston miehittämään suuremman Idomenen, ja kulki solan läpi yöllä. Ambrakialaiset eivät olleet saaneet tietoa tovereidensa Olpaissa kärsimästä tappiosta tai Demostheneen lähestymisestä, ja niin he tulivat yllätetyksi yöllä. Heidät kaikki surmattiin ilman mahdollisuutta vastarintaan.[3][19]

Thukydides piti ambrakialaisten kärsimää tappiota suurimpana, jonka mikään kreikkalaiskaupunki koki koko sodassa ennen vuoden 421 eaa. Nikiaan rauhaa. Hän sanoo, että jos Demosthenes ja akarnanialaiset olisivat saman tien edenneen Ambrakiaan, kaupungin olisi ollut pakko antautua suoraan. Akarnanialaiset kuitenkin kieltäytyivät tästä, koska pelkäsivät ateenalaisten olevan hankalampia naapureita kuin ambrakialaiset. Sen sijaan akarnanialaiset ja amfilokhialaiset solmivat rauhan ambrakialaisten kanssa sadaksi vuodeksi.[3][19] On epäselvää, kuuluiko Argos Akarnanian liittoon, mutta tapahtumat osoittavat, että ainakin Argoksen ja Akarnanian liiton välillä oli erityissuhde.[1]

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutoin Argoksen historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Kaupunki löi omaa korinttilaisen standardin mukaista hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Hellenistisen kauden alussa, jonkun aikaa Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen, kaupunki tuli Aitolian liiton valtaan Ambrakian ohella. Roomalainen sotapäällikkö Marcus Fulvius otti Argoksen tukikohdakseen tehdessään sopimuksen Rooman ja Aitolian liiton välille.[3][20]

Augustuksen perustettua Nikopoliin vuoden 31 eaa. Aktionin taistelun jälkeen Argoksen asukkaat siirrettiin sinne, ja niin kaupunki jäi autioksi.[3][21] Myöhemmät kirjailijat mainitsevat sen kuitenkin edelleen.[3][22] Kaupungin paikkaa alettiin tutkia 1800-luvulla.[3] Nykyinen Amfilochikó Árgoksen kylä on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan.[4]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argoksen akropolis eli yläkaupunki oli ympäröity muurein, joiden ympäryysmitta on ollut noin puolitoista kilometriä. Akropoliilta on löydetty myös tornin jäänteet. Kummatkin näistä ajoitetaan 500-luvulle eaa. Akropoliilta laskeutui alas tasangolle kaksi pitkää muuria, joista kummatkin päättyivät torniin. Ne lisättiin arviolta 400-luvun eaa. puolivälissä.[1][2][3] Kaupungista on löydetty myös muun muassa kreikkalaisen teatterin jäänteitä.[2][23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”115. Argos to Amfilokhikon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi) 
  2. ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ARGOS AMPHILOCHIKON Epeiros, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad Smith, William: ”Argos Amphilochicum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Argos Amphilochikon Pleiades. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi) 
  5. ↑ a b c Argos Amphilochikon (Aitolia) 41 Amphilochiko Argos - Άργος Αμφιλοχικόν ToposText. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
  6. ↑ ”54 D4 Argos Amphilochikon?”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi) 
  7. ↑ a b Smith, William: ”Amphilochia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.105.
  9. ↑ Polybios: Historiai 22.13; Livius: Rooman synty 38.10.
  10. ↑ Wolfe, James, julkaisussa Journal of Geographical Society, vol. III, s. 84–.
  11. ↑ Anactorium Pleiades. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Leake, William Martin: Northern Greece, vol. IV, s. 238–.
  13. ↑ Metropolis (sanctuary) Pleiades. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Idomene Maior Pleiades. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Idomene Minor Pleiades. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.68; Strabon: Geografika s. 326; Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 3.7.7 (kreik.) (engl. käännös).
  17. ↑ Hekataios, fragmentti 102c = Strabon: Geografika 6.2.4.
  18. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.68.
  19. ↑ a b c d Thukydides: Peloponnesolaissota 3.105–114.
  20. ↑ Livius: Rooman synty 38.10; Polybios: Historiai 22.13.
  21. ↑ Kreikkalainen antologia 9.553.
  22. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.1; Pomponius Mela: De situ orbis 2.3; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.14.
  23. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi) 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Argos_Amfilokhikon&oldid=22890379”