Antti Koponen

Antti ja Heleena Koponen (s. Mondolin) vihittiin Kuopiossa 25.11.1913. (kuva: Heikki Kokon perhealbumi)

Rakennusmestari Antti Koponen (vas.) työmiehineen. Kuvauspaikka ja -aika tuntematon. (kuva: Heikki Kokon perhealbumi)

Antti Koposen piirtämistä arvokiinteistöistä on Kuopiossa säilynyt mm. v. 1914 valmistunut Snellmaninkatu 28:n asuinrakennus. (kuva: Heikki Kokko)

Rautalammin suojeluskunnantalon julkisivupiirustus vuodelta 1925. (kuva: Heikki Kokon perhealbumi)

Antti Koponen (istumassa 2. oik.) rakennusmiestensä kanssa v. 1927 valmistuneen Säynätsalon kirkon alttarin edessä. (kuva: Heikki Kokon perhealbumi)

Männistön vanha kirkko, nyk. Suomen katolisen srk:n Pyhän Joosefin kirkko valmistui v. 1911. (kuva: Heikki Kokko)

Antti (Anders) Koponen (24. elokuuta 1882 Kuopion mlk –14. helmikuuta 1940) oli aikakautensa tuotteliaimpia kuopiolaisia rakennus­mestareita ja piirtäjiä. Hänen työpöydältään valmistui 1900-luvun alkukymmeninä piirustukset useisiin kymmeniin asuin-, liike- ja maatalousrakennuksiin pääasiassa Kuopioon ja Pohjois-Savoon. Suunnittelutyön ohessa hän toimi työnjohtajana muun muassa arkkitehti Wivi Lönnin alaisuudessa (Savonlinnan kansakoulu 1926), sekä muidenkin nimekkäiden arkkitehtien kuten Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin alaisuudessa rakennettaessa vuonna 1927 valmistunutta Säynätsalon kirkkoa. Koponen oli myös vuonna 1908 perustetun Suomen Rakennus­mestari­liiton Kuopion osaston perustaja- ja kunniajäsen.

Karjanmyyntiosuuskunnan talo (Puijonkatu 14) valmistui v. 1914. (kuva: Heikki Kokko)

Perhe ja nuoruus

Anders Koponen syntyi 24. elokuuta 1882 silloisen Kuopion maalaiskunnan Haminalahdessa torppari Petter Koposen ja vaimonsa Fredriika Lintusen perheen neljäntenä poikana. Andersin jälkeen poikien määrä lisääntyi vielä kahdella. Vaikka pienviljelijäperheen leipä oli tiukassa, niin Petterillä ja Fredriikalla ei poikien vartuttua ollut puutetta tekevistä käsistä, vaikkakin esikoispoika August oli kuollut jo kolmevuotiaana vuonna 1878.

Päästyään ripille vuonna 1899 Anders vaihtoi etunimensä Antiksi. Vaikuttimena tähän oli suomalaisen kansallishengen vahvistuminen; tuohon aikaan Suomessa varsin yleisistä ruotsinkielisistä nimistä haluttiin eroon.

Rakennusmestarina

Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan keskusrekisterin ylläpitämistä kirkonkirjoista löytyy merkintä, jonka mukaan Antti Koponen valmistui rakennusmestariksi 17. tammikuuta 1904 ja todistus annettiin Pietariin. Tämän jälkeen Koposen rakennusalan opinnot jatkuivat Kuopion teollisuuskoulun huonerakennusosastolla, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1906. Suomen Rakennusmestariliiton vuonna 1930 julkaistun matrikkelin mukaan nuori rakennusmestari olisi tehnyt Rakennusmestariliiton Kuopion osaston avustuksella matkan Tukholman taideteollisuusnäyttelyyn vuonna 1907, joskin Kuopion osasto perustettiin vasta vuoden 1908 huhtikuussa ja näyttelykin pidettiin vuonna 1909. Koposen matkakustannuksista onkin vastannut jo vuonna 1904 perustettu Kuopion Rakennusmestariklubi. Klubi toimi jonkin aikaa rinnan 1908 perustetun Rakennusmestariliiton Kuopion Haaraosaston kanssa, mutta se lakkautettiin myöhemmin varsin värikkäiden vaiheiden jälkeen. Myöhemmin Koponen teki useita rakennusalan näyttely- ja opintomatkoja eri puolille Eurooppaa.

Antti Koponen oli 13 muun rakennusmestarin kanssa perustamassa Rakennusmestariliiton Kuopion Haaraosastoa. Kokous pidettiin Teatterihuoneella 3. huhtikuuta 1908. Kokouksen pöytäkirjaan merkittiin perustajiksi P. J. Pitkänen, K. H. Penttinen, Kalle Penttinen, Pete Oravainen, H. Hukka, T. Roivanen, S. Kokkonen, Antti Rantanen, Toivo Smolander, Juho Kekäläinen, Auk. Koponen, Antti Koponen, A. Lillqvist ja Julius Peltonen. Haaraosaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin P. J. Pitkänen. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi sovittiin 5 markkaa.

Koposen piirtämiä rakennuksia

Haaraosaston perustamisen aikaan keväällä 1908 Antti Koponen oli vasta 25 –vuotias, mutta oli ennättänyt jo piirtää Kuopioon useita rakennuksia, mm. Minna Canthin katu 29 (1906), Niemenkatu 3 (1908), Savonkatu 10 (1908), Tulliportinkatu 30 (1908) ja Hämeenkatu 28 (1908). Piirustajana ja työnvalvojana Koponen oli toiminut mm. Kirkkokatu 5 (1906), Hämeenkatu 12 (1907) ja Koljonniemenkatu 46 (1907) työmailla. Merkittävimpiä Koposen suunnittelemia vielä säilyneitä rakennuksia Kuopiossa ovat nykyisin Suomen katolisen seurakunnan Pyhän Joosefin kirkkona tunnettu, diakonaattiyhdistyksen vuonna 1913 rakennuttama Männistön vanha kirkko (alun perin Hannukselan rukoushuone) ja ravintola Sampon jugendtyylinen kiinteistö (Kauppakatu 13). Liiketalon rakennutti kauppias Samuli Niskanen vuonna 1911; ennen ravintola Sampoa rakennuksessa toimivat elokuvateatteri Pohjantähti ja Osuusliike Kalla. Vuosina 1912–1916 elokuvateatteri Pohjantähteä mainostettiin Kuopion ”ehdottomasti uusimmanaikaisimpana, kodikkaimpana ja hienoimpana elävien kuvien teatterina”. Viereinen Snellmaninkatu 28:n asuinkiinteistö (As. Oy Miljoonapalatsi) sekä Puijonkatu 14-16 (Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan asuin- ja liikerakennus 1914) ovat myös Koposen piirtämiä. Useimmat Koposen Kuopioon piirtämistä rakennuksista on purettu 1960- tai 1970-luvuilla.

1910-luku oli rakennusalalla kasvun vuosikymmen Kuopiossa. Rakennusmestariliiton Kuopion osaston vuosikertomuksessa v. 1912 todettiin tyytyväisenä, että kaupunkiin on valmistunut ”suuri joukko kaksin- ja kolminkertaisia kivirakennuksia, kun sitä vastoin edellisinä vuosina on yksinomaan rakennutettu yksinkertaisia puurakennuksia”. Vilkastuneen rakennustoiminnan seurauksena tonttien hinnat nousivat ja kaupungilla oli puutetta myös kelvollisista soranottopaikoista. Murhetta toi lisäksi katujen huono kunto. 

Vuosi 1912 oli Koposen osalta kuitenkin vaatimaton, hänen työpöydältään valmistui ainoastaan Puijonkatu 31:een nousseen talon piirustukset. Samoihin aikoihin Koponen tapasi Miehikkälässä 1888 syntyneen neiti Heleena Mondolinin (1888-1969), jonka Koponen vei vihille marraskuussa 1913. Ennen avioitumistaan Heleenan kanssa Antti Koponen oli saanut tyttären, jonka pojasta kasvoi Pro Finlandia -palkittu kuvanveistäjä, professori Raimo Utriainen. 

Antti Koponen kuoli 14.2.1940 ja hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle 21.2.1940. Hauta on merkitsemätön. 

Koposen töitä 1910–1920-luvuilla

• 1915 Pielaveden, Säviän ja Hankasalmen Niemisjärven meijerit 
• 1915 Pielaveden kunnalliskoti ja kunnanlääkärin asunto 
• 1916 Vehmersalmen ja Karttulan kunnantalot 
• 1917 Joutsenon kunnalliskoti, Siilinjärven ja Rautalammin Kärkkäälän nuorisoseurojen talot 
• 1920 Kuopion Uuden Kirjapainon uudisrakennus 
• 1920 tri Alopaeuksen tilan päärakennus Kuopion Kehvon kylässä 
• 1921 Maaningan, Sonkajärven ja Tuusniemen suojeluskuntatalot 
• 1921 Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:n rakennukset, Kuopio 
• 1922 Kuopion Pussitehdas 
• 1921-22 Snellmaninkatu 32, Kuopio 
• 1924 johtaja Åbergin elokuvateatteri, Kuopio 
• 1925 Pelastusarmeijan liike- ja kokoushuonerakennus Kauppakatu 55, Kuopio 
• 1925-26 Savonlinnan kansakoulu 
• 1926 Rautalammin suojeluskunnantalo 
• 1926 Työmiehenkatu 3, Kuopio 
• 1926-27 Säynätsalon kirkko
• 1929 partiokoti Vuorela, Muuruveden maamieskoulu, Karttulan kunnan rakennustöitä, huvila- ja maatalousrakennuksia  

Lähteet

• Kuopion rakennusmestarit 100 vuotta (Seppänen Lauri, Kuopion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, 2008, ISBN 978-952-92-3536-0)
• Mestarien matkassa - RKL 100 vuotta (Seppänen Lauri, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, 2005, ISBN 952-91-8309-7)
• Puutalokaupunki kasvoi - näkökulmia Kuopion kaupungin vaiheisiin 1919-2001 (Tuomisto Tero , Kuopion kulttuurihistoriallisen museon julkaisuja 13, 2002, ISBN 951-842-241-9, ISSN 0784-6118)
• Kuopion kaupungin rakennushistoria - kaupungin rakennusvaiheita vuodesta 1875 (Riekki Helena, Kuopion historia 6, 2005, ISBN 951-842-293-1)
• Vuorikari Outi ym., Eläviä kuvia Kuopiossa, Kuopio: Kulttuurikolmikko 2012, ISBN 978-952-67842-0-5