Antikyra
| Antikyra | |
|---|---|
| Ἀντίκυρα | |
| Sijainti | |
  Antikyra |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Antíkyra ja Paralía Distómou (Áspra Spítia), Dístomo-Aráchova-Antíkyra, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Fokis |
Antikyra (m.kreik. Ἀντίκυρα, myös Antikyrrha, Ἀντίκυῤῥα,[1] Antikirrha, Ἀντίκιῤῥα;[2] lat. Anticyra) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[3][4][5] Se sijaitsi lähellä nykyisiä Antíkyran ja Paralía Distómoun (Áspra Spítia) kyliä.[6][7][8]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antikyra sijaitsi Korintinlahteen kuuluneen Antikyranlahden (lat. Sinus Anticyranus) länsirannalla itään Kirrhasta ja länteen Medeonista.[4][5][8] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Antíkyran kylän lounaispuolella.[7] Kaupunki oli rakennettu niemelle, jota Plinius vanhempi ja Aulus Gellius kutsuvat virheellisesti saareksi. Antikyra oli merkittävä satamakaupunki, koska sillä oli hyvä satama suojaisalla lahdella, ja sieltä oli suhteellisen helppoa kulkea sisämaahan.[5][9]
Antikyran kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[3] Sisämaassa kaupungista koilliseen sijaitsi Ambryssos eli Ambrossos ja luoteeseen Delfoi.[8]
Fokiin Antikyraa ei tule sekoittaa Antikyren kaupunkiin Thessaliassa.[5][10] Antiikin kirjallisuudessa esiintyy myös kolmas ”Antikyra” Ozolian Lokriissa lähellä Naupaktosta, mutta sitä pidetään nykyisin virheenä ja sekaannuksena Fokiin Antikyran kanssa.[5][11][12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antikyran kaupunki oli olemassa ainakin arkaaiselta kaudelta lähtien.[13] Antikyralaiset katsoivat, että heidän kaupunkinsa olisi ollut sama paikka kuin Homeroksen Iliaan laivaluettelossa mainittu Kyparissos.[3][4][14] Nykyisin kuitenkin arvellaan, että tämä kunniakas menneisyys olisi keksitty tarkoituksella vasta 300-luvulla eaa. kolmannen pyhän sodan aikaan.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Antikyreus (Ἀντικυρεύς) ja Antikyraios (Ἀντικυραῖος).[5]
Makedonian Filippos II tuhosi kaupungin, samoin kuin useimmat muut Fokiin kaupungit, kolmannen pyhän sodan jälkeen vuonna 346 eaa.[4][5][15] Tämän jälkeen se rakennettiin pian uudelleen. Roomalaiset valtasivat ja tuhosivat kaupungin Otiliuksen johdolla Makedonian Filippos V:tä vastaan käydyn sodan aikana vuonna 198 eaa.[4][5][16] Antikyra löi omaa rahaa ainakin 100-luvulla eaa.[3] Kaupunki oli merkittävä vielä Strabonin ja Pausaniaan aikana.[5] Varhaisella bysanttilaisella kaudella Antikyra oli piispanistuin.[13]
Antiikin lähteet mainitsevat Antikyran useimmiten siksi, että se tuotti Kreikan parasta helleborosta, jota käytettiin lääkinnässä erityisesti mielisairauksien hoitoon. Sitä kasvoi Antikyran lähellä suuria määriä. Pausanias mainitsee kahdenlaista kasvia, joista mustan helleboroksen juurta käyttiin ulostuslääkkeenä ja valkoisen helleboroksen juurta oksennuslääkkeenä.[5][17] Monet tulivat Antikyraan saadakseen parempaa hoitoa. Tästä tulivat Antikyraan menemiseen viittaavat sanonnat ”sinun pitäisi mennä Antikyraan” (Ἀντικίῤῥας σε δεῖ, Antikirrhas se dei) ja ”purjehtikoot Antikyraan” (naviget Anticyram), joita käytettiin silloin, kun joku käyttäytyi sekopäisesti.[4][5][18] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin nimen kerrottiin tulleen Antikyreuksesta, joka paransi Herakleen hulluudesta samalla kasvilla.[13]
Antikyralla mainitaan olleen ainakin yksi voitto Olympian kisoissa vuonna 65, jolloin Ksenodamos voitti pankrationin.[19]
Antikyran järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset aloitettiin 1970-luvulla. Niitä on tehty myös 1980-luvulla sekä ainakin vuosina 2000–2002.[13][20]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antikyra on ollut ympäröity muurein,[3] joista on löydetty joitakin osia. Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Artemiille omistettu pyhäkkö, jossa oli Praksiteleen tai tämän poikien tekemä kulttikuva, sekä Poseidonille omstettu pyhäkkö, agora, kaksi gymnasionia ja lähdekaivo.[4] Antikyran paikalta on löydetty joitakin vähäisiä rakennusten perustuksia sekä kaupungin nimen mainitseva piirtokirjoitus.[4][5] Kaupungista on löydetty myös Athenelle omistetun pyhäkön jäänteet (). Ne on ajoitettu arkaaiselle ja klassiselle kaudelle.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eustathios: Kommentaari Iliaaseen (Ad Iliad) 2.520; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.4.
- ↑ Dikaiarkhos 77; Strabon: Geografika s. 418.
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”173. Antikyra”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ANTIKYRA (Palatia) Phokis, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Anticyra (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Antikyra Pleiades. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ a b Antikyra (Phokis) 55 Kastro tou Stenou - Αντίκυρα ToposText. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ a b c ”55 D4 Antikyra”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 25.5 s. 21; Aulus Gellius: Attikan öitä 17.13; Titus Livius: Rooman synty 32.18; Pausanias: Kreikan kuvaus 10.36.5.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.198; Strabon: Geografika s. 418, 434.
- ↑ Lerat, Lucien: Les Locriens de l'Ouest, s. 54–59. (Vol. I) Paris: E. de Boccard, 1952.
- ↑ Titus Livius: Rooman synty 26.26; Strabon: Geografika s. 434; Horatius: Ars poetica 300.
- ↑ a b c d Αρχαιολογικός χώρος Αντίκυρας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Homeros: Ilias 2.519.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.3.1, 10.36.6.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 7.7.9.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 10.36.7.
- ↑ Horatius: Satiirit 2.3.83, 2.3.166; vrt. Ovidius: Kirjeet Pontokselta (Epistulae ex Ponto) 4.3.53; Persius: Satiirit 4.16; Juvenalis: Satiirit 13.97.
- ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Tsota, Evi: Αρχαία Αντίκυρα: ένα αρχαίο λιμάνι του Κορινθιακού Academia.edu. Viitattu 1.11.2021.