Anders Behring Breivik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Behring Breivik (nykyään Fjotolf Hansen)
Henkilötiedot
Syntynyt13. helmikuuta 1979 (ikä 45)[1]
Oslo
Kansalaisuus norjalainen
Muut tiedot
Rikokset murha
Vangittu 22. heinäkuuta 2011
Syyte 77 murhaa
Rangaistus 21 vuotta vankeutta

Fjotolf Hansen, ent. Anders Behring Breivik[2] ([ˈɑ̀nːəʂ ˈbèːrɪŋ ˈbræ̀ɪviːk]; s. 13. helmikuuta 1979 Oslo[3]) on norjalainen monikulttuurisuutta ja Euroopan islamisoitumista vastustava terroristi, joka teki 22. heinäkuuta 2011 terrori-iskut Oslossa ja Utøyan saarella Oslon lähistöllä. Iskuissa kuoli 77 ihmistä.[4][5] Iskut koostuivat Oslon hallintokorttelin edessä räjäytetystä autopommista, johon kuoli kahdeksan, ja joukkomurhasta Utøyan saarella, jossa oli sosiaalidemokraattisen AUF-nuorisojärjestön kesäleiri, missä hän ampui 69 ihmistä.[6] Breivik oli iskujen tekohetkellä 32-vuotias.[7]

Oslon käräjäoikeus tuomitsi 24. elokuuta 2012 Anders Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen kahden terroristisen teon tekemisestä.[8][9]

Henkilökuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo jossa Breivik varttui.

Lapsuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalaisen tavan mukaan Anders Behring Breivikin nimessä keskimmäinen osa ”Behring” on äidin ja ”Breivik” isän sukunimi.[10] Breivikillä on kaksi velipuolta ja kaksi sisarpuolta vanhempiensa aikaisemmista avioliitoista.[11]

Andersin äiti sairaanhoitaja Wenche Breivik oli naimisissa norjalaisen diplomaatin Jens Breivikin kanssa, joka työskenteli Lontoossa. Äiti moitti poikaansa jo raskausaikana ”ilkeäksi”, koska tämä potki häntä kohdussa. Äiti olisi halunnut raskauden keskeytystä, mutta sitä ei sallittu, koska raskaus oli edennyt jo liian pitkälle.[12] Hän lopetti myöhemmin poikansa imettämisen, koska lapsi ”imi hänestä elämän pois”.[13] Breivikin äiti muutti Breivikin ja tämän isosiskon kanssa Osloon ennen pojan ensimmäistä syntymäpäivää, eikä tämän isä käynyt koskaan katsomassa lastaan.[14]

Äiti toi Breivikin neljävuotiaana psykiatrisiin tutkimuksiin, koska piti tätä arvaamattomana ja yliaktiivisena. Hoitohenkilökunta tarkkaili kuukauden päivät äidin ja lapsen vuorovaikutusta, ja heidän mielestään poika vaikutti päinvastoin passiiviselta ja masentuneelta. He huomasivat, että Breivikin äiti käyttäytyi itse epäjohdonmukaisesti ja aggressiivisesti poikaansa kohtaan.[12] Äiti kertoi kokevansa, että hänen poikansa on "pohjimmiltaan ilkeä ja paha ja päättänyt tuhota hänet".[13] Hoitokokous päätti, että Breivik pitää ottaa heti pois äidiltään, koska tämän käyttäytyminen vaarantaa pojan tasapainoisen kehityksen. Lastensuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan noudattaneet terveysviranomaisten kehotusta. Tämän jälkeen isä Jens Breivik yritti saada huoltajuuden kokonaan itselleen, mutta oikeus hylkäsi isän vaatimukset.[12]

Breivikin isäpuoli Tore Tollefsen tapasi pojan ensimmäisen kerran pojan ollessa 12-vuotias. Breivik oli isäpuolen mukaan kohtelias ja lempeä poika, joka piti huolta kavereistaan.[14]

Aikuisuus ennen ampumisvälikohtausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Breivik opiskeli Oslon kauppakoulussa (Oslo Handelsgymnasium). Hän asui äitinsä kanssa eikä seurustellut. Ennen iskuja Breivik oli pitänyt kolme vuotta vihanneksia kasvattavaa puutarhayritystä, mikä mahdollisti pommin tekoon tarvittavan lannoitteen oston suurina määrinä ilman suurempaa huomiota.[15]

Breivikin isä asuu nykyisin eläkeläisenä Ranskassa[11] eikä ole ollut yhteydessä poikaansa sitten vuoden 2005.[14] Isä oli vuonna 2010 sitä mieltä, ettei hänen varmaankaan kannata puhua poikansa kanssa, jos hänen poikansa on niin hullu kuin psykiatrit uskovat.[14]

Suhde aseisiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Breivikillä ei ole sotilaskoulutusta, koska hän ei suorittanut asevelvollisuuttaan Norjan armeijassa.[16] Manifestissaan Breivik kertoo, kuinka hän vältti asepalveluksen kolme kertaa väittämällä, että hänen pitää huolehtia sairaasta sukulaisestaan, eikä hän lisäksi voinut laittaa henkeään alttiiksi pakollisessa asevelvollisuudessa Norjan poliittisten puolueiden suuntauksen takia. Norjan viranomaiset sanovat hänen välttäneen asepalveluksen, koska hän ”ei ollut kelvollinen palvelukseen”.[17]

Aserekisterin mukaan Behring Breivikille oli rekisteröity haulikko, kivääri ja Glock-merkkinen pistooli.[18]

Puolue- ja järjestötausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Breivik oli Norjan edistyspuolueen jäsen vuosina 1999–2004, puolueen nuorisojärjestön jäsen vuosina 1997–2007[19] ja nuoriso-osaston paikallisjohtaja 2002–2004.[20]

Breivik oli vapaamuurari vuodesta 2008[21], mutta vapaamuurarijärjestö erotti hänet heti joukkosurman jälkeen, koska jäseniksi ei hyväksytä rikollisia.[22][23]

Aatteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manifesti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetissä levitetty, salanimellä Andrew Berwick kirjoitettu, kirja Eurooppalainen itsenäisyysjulistus (2083: A European Declaration of Independence) on Breivikin kirjoittama. Teos julkaistiin samana päivänä iskujen kanssa, muutama tunti ennen tapahtumia.[24][25] Kirjassa on yli 1500 sivua ja valokuvia kirjoittajasta.[25] Teksti sisältää Breivikin päiväkirjoja ja pomminteko-ohjeita ja siinä käsitellään maahanmuuttoa monikulttuurisuuden ja islamin vastaiselta kannalta.[26] Osia kirjoituksesta on otettu suoraan yhdysvaltalaisen Unabomberin manifestista, ilman mainintaa lähteestä, siten, että sanat ”vasemmistolainen” korvaa termi ”kulttuurimarxilainen” ja sanaparin ”mustat ihmiset” korvaa sana ”muslimit”.[27][28] Breivik lähetti manifestinsa monien, pääasiassa äärioikeistolaisten, puolueiden edustajille ympäri Eurooppaa, muun muassa Suomeen useille perussuomalaisille, kuten Pirkanmaan perussuomalaisten silloiselle piirisihteerille Terhi Kiemungille.[29] Manifestissaan Breivik mainitsee lukuisia ideologioita ja henkilöitä, joita hän vastustaa.[30]

Breivik luonnehtii ideologiaansa arvokonservatismiksi ja ”Wienin koulukuntaan” suuntautuvaksi konservatismiksi sekä nationalismiksi. Hän väittää edustavansa kansallista vastarintaliikettä, alkuperäiskansojen oikeusliikettä ja oikeisto-vallankumouksellista liikettä.[31] Sanomalehti Verdens Gangin mukaan hän pitää itseään konservatiivina ja militanttina[32] nationalistina[18]. Breivikin on kerrottu julkaisseen internetissä islaminvastaisia kirjoituksia norjalaisella Document.no-sivustolla.[18] Hän on kertonut ihailevansa Winston Churchillia[18], alankomaalaista poliitikkoa Geert Wildersiä[33], toisen maailmansodan aikaisen norjalaisen vastarintaliikkeen taistelijaa Max Manusta sekä filosofi John Stuart Milliä. Breivik mukaili Milliä Twitterissä ennen tapahtumaa: ”One person with a belief is equal to the force of 100 000 who have only interests”. Millin alkuperäinen sitaatti oli kuitenkin: ”One person with a belief is a social power equal to ninety-nine who have only interests”.[34]

Breivikin manifesti on suurimmaksi osaksi muista lähteistä kopioitua tekstiä.[35] Erityiseksi innoituksen lähteeksi mainitaan ”Wienin koulukunta”. Breivikin mukaan tämä ajatussuunta on ”sekoitus erilaisista konservatiivisista ja traditionalistisista virtauksista”, ”marxilaisen Frankfurtin koulukunnan vastakohta” ja voimakkaasti islamin vastainen.[36] Hän nostaa esiin kolme keskeistä kirjoittajaa: norjalaisen bloggaajan Fjordmanin, egyptiläissyntyisen juutalaisen kirjoittajan Bat Ye’orin ja islamvastaisen amerikkalaisen kirjailijan ja keskustelijan Robert Spencerin. Näitä kirjoittajia ja Breivikin mainitsemia verkkosivuja, kuten amerikkalaista Gates of Viennaa, yhdistää kuuluminen samaan internet-kirjoittajien yhteisöön. Tämä blogikirjoittajien joukko käyttää itsestään nimitystä vastajihadistit.[37]

Suomalaisista poliitikoista Breivik mainitsee manifestissaan Jussi Halla-ahon, Hannu Takkulan ja Martti Ahtisaaren. Hän kertoo jakavansa Halla-ahon mielipiteet maahanmuutosta ja myötäilee Takkulan näkemyksiä Israelista, mutta kritisoi Ahtisaaren Serbiaa koskevia lausuntoja.[38] Breivik myös siteeraa suoraan Halla-ahoa ihailevaan sävyyn.[39]

Fjordman oli internetissä monien samanmielisten ihailema hahmo.[40] Esimerkiksi eräässä kirjoituksessaan Fjordman vaati, että ”tiedotusvälineissä ja yliopistopiireissä toimivat maanpetturit ja viideskolonnalaiset on syrjäytettävä vallasta ja korvattava ihmisillä, jotka ovat uskollisia meille ja meidän kansakunnillemme”. Toisessa hän kirjoitti: ”Meidän on varmistauduttava siitä, että ne, jotka ovat levittäneet myrkylliset ajatukset monikulttuurisuudesta ja vieraiden heimojen joukkomaahanmuutosta katoavat samalla kuin nämä ajatuksetkin”. Breivikin tavoin häntä kiinnostivat suuresti myös historialliset sankarit, joilla on ollut asema hänen mielestään ikuisessa sodassa islamia vastaan, muun muassa frankkien sotapäällikkö Kaarle Martel ja Puolan kuningas Juhana III Sobieski.[41]

Sivut 11–37 ovat plagiaatti William Lindin toimittamasta teoksesta Political Correctness, jonka on julkaissut vuonna 2004 amerikkalainen Free Congress Foundation. Tämä kulttuurikonservatiivinen ajatushautomo on arvostellut muun muassa ”poliittista korrektiutta” ja ”kulttuurimarxilaisuutta”.[42]

Breivik on todennut että hän pyrkii edistämään "puhdasta pohjoismaista ihannetta", puolustaen samanlaisen puolueen perustamista Norjaan jolle olisi esikuvana Ruotsissa toimiva uusnatsipuolue, Ruotsalaisten puolue. Breivik tunnistaa itsensä osaksi "Länsi-Euroopan fasistista liikettä".[43][44][45]

Suhde uskontoon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manifestin mukaan sen kirjoittaja on ”sataprosenttisesti kristitty” mutta hän ei ole ”erityisen uskonnollinen” ja pitää itseään ”kulttuurikristittynä” sekä ”nykyajan ristiretkeläisenä”.[46][47] Breivikin manifestissa lukee, että ”en aio teeskennellä, että olisin erityisen uskonnollinen ihminen, se olisi valhe”, nimittää uskontoa tueksi ja henkisen voiman lähteeksi sekä sanoo, että ”olen aina ollut hyvin pragmaattinen ja saanut vaikutteeni sekulaarista ympäristöstäni”. Breivik kirjoittaa, että ”riittää, että on kristitty agnostikko tai kristitty ateisti (ateisti, joka haluaa säilyttää ainakin eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perinnön perusasiat)”.[48][46] Breivik toteaa, että ”minulla ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan.”[46][49] Hän sanoi suunnittelevansa, että olisi rukoillut Jumalan apua hyökkäysten aikana.[50]

Aiemmin Norjan poliisi oli ilmoittanut, että Breivik on uskonnollinen kiihkoilija, jolla on äärioikeistolainen tausta.[51] Hän on Jerusalem Post -lehden mukaan äärioikeistolainen siionisti.[52] Breivik on todennut että hänen "tukensa" Israelille on rajoitettu, ja katsoo Israelin olevan paikka, jonne voidaan karkottaa kaikki ei-lojaalit juutalaiset[43].

Oslolaisen Rauhantutkimuksen instituutin johtaja Kristian Berg Harpvikenin mukaan Breivik ei ole äärikristitty, fundamentalisti tai minkään kristillisen järjestön jäsen, mutta kannatti kristillisiä perinteitä.[53] Kansainvälisen politiikan tutkijan Toby Archerin mielestä Behring Breivikin aatemaailman juuret ovat vastajihad-liikkeessä, joka pitää Eurabia-teoriaa muslimien salaliittona syyksi islamisoida Eurooppa.[54][55]

Videossaan Breivik ilmoitti ihailevansa Kaarle Martelia, Rikhard I Leijonamieltä, El Cidiä, Vlad Seivästäjää, Jacques de Molayta, Nikolai I:tä ja Juhana III Sobieskia.[56] Manifestissaan Breivik väitti kuuluvansa Temppeliherrain ritarikuntaan.[57]

Terroriteot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oslon keskusta noin puoli tuntia Breivikin räjäyttämän autopommin jälkeen.
Pääartikkeli: Norjan iskut 2011

Oslo ja Utøya

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Breivik vei 22. heinäkuuta 2011 Oslon keskustaan autopommin, joka räjähti kello 15.26 paikallista aikaa. Pommin räjähdyksestä kuoli 8 ihmistä. Kaksi tuntia myöhemmin Breivik saapui poliisiksi pukeutuneena Norjan työväenpuolueen leirille Utøyan saarelle Oslon lähettyvillä ja avasi tulen kohti teini-ikäisiä leiriläisiä ja muita saarella olleita, joista kuoli 69, yksi välillisesti [58][59] ja haavoittui useita.[60] Yhteensä Behring Breivikin uhreja oli 77. Hänet pidätettiin Utøyassa. Asianajajansa Geir Lippestadin mukaan Breivik on myöntänyt kuulusteluissa molemmat terroriteot, joita hän kutsuu ”kauhistuttaviksi mutta välttämättömiksi” toimiksi, mutta kieltää rikkoneensa lakia[4]. Lippestadin mukaan Breivik halusi muutosta yhteiskuntaan ja omasta näkökulmastaan katsottuna hän tarvitsi pakkokeinoja vallankumouksen kautta. Hän toivoi hyökkäävänsä yhteiskuntaa ja yhteiskunnan rakennetta vastaan.[61]

Breivik tuomittiin 24. elokuuta 2012 Norjan lain mukaisesti pisimmäksi mahdolliseksi ajaksi eli 21 vuodeksi vankilaan.[62][8]

Mielentilatutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. marraskuuta 2011 julkistetun mielentilatutkimuksen mukaan Breivik oli ampumisvälikohtauksen ja poliisitutkinnan aikana psykoottisessa tilassa ja siten syyntakeeton.[63] Huhtikuussa 2012 julkaistiin toinen mielentilatutkimus, jonka mukaan Breivik oli tekohetkellä täydessä ymmärryksessä. Breivik itse piti syyntakeettomaksi leimaamista nöyryytyksenä ja halusi tulla tuomituksi veriteoistaan.[64][65][66]

Motiivi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Breivik kutsui itse iskuja hienostuneimmaksi ja vaikuttavimmaksi poliittiseksi hyökkäykseksi toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa.[67] Breivikin mukaan hänen tekemänsä iskut olivat välttämättömiä Norjan ja Euroopan säästämiseksi monikulttuurisuudelta ja islamilta. Breivik on heitä vastaan, jotka sallivat vieraista kulttuureista tulevien ja erityisesti islaminuskoisten suurimittaisen maahanmuuton. Breivikin mukaan Utøyan saarella olleet leirille osallistuneet vasemmistolaiset nuoret olisivat edistäneet Norjan muuttumista monikulttuuriseksi ja islamilaiseksi maaksi. Breivikin mukaan leiriläiset eivät olleet viattomia ja on verrannut kyseisiä poliittisia nuoria Hitler-Jugendiin.[6]

Breivik on kertonut iskujen toimineen markkinointioperaationa kirjoittamalleen 1 500-sivuiselle manifestille 2083 – A European Declaration of Independence. Ensimmäisen mielentilatutkimuksen mukaan Breivik sairastaa skitsofreniaa,[68][69] mutta sen jälkeen tehdyn mukaan ei,[70] minkä johdosta oikeus totesi Breivikin syyntakeiseksi ja tuomitsi hänelle 24. elokuuta 2012 maksimaalisen rangaistuksen, joka on Norjassa 21 vuoden vankeusrangaistus.[71] Breivik itse halusi tulla tuomituksi syyntakeisena.[72] Breivik totesi oikeudenkäynnissä, että hän ei tunnusta Norjan tuomioistuimia.[73] Breivikin teko ja tuomio synnyttivät yhteiskunnallista keskustelua kuolemanrangaistuksesta, jollaista Norjassa ei ole.[74]

Breivik on yhdistetty äärioikeistoon, fasisteihin ja nationalisteihin.[75][76][6]

Tuomio ja vankeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Norjan iskut 2011
Ilan erikoisvankila.

Oikeudenkäynnin aikana Breivik kertoi toivovansa joko vapautusta tai kuolemanrangaistusta[77]. Breivik tuomittiin 24. elokuuta 2012 Oslon käräjäoikeudessa 21 vuodeksi vankeuteen. Norjassa ei ole käytössä elinkautista vankeusrangaistusta, vaan ankarin tuomio on 21 vuotta vankeutta. Eristämistä voidaan tosin jatkaa pidempään mikäli vangin turvallisuutta ei voida taata tai hän vapauduttuaan aiheuttaisi todennäköisesti vaaraa muille ihmisille.

Hän tulee kärsimään rangaistustaan Ilan erikoisvankilassa 20 km Oslosta pohjoiseen. Siellä hänellä on käytössä kolme kahdeksan neliön selliä, joista yksi on makuuselli, toinen oleskelutila ja kolmas kuntoilua varten. Breivikillä on oma ulkoilutila. Breivikin turvallisuuden vuoksi hän ei ole missään yhteydessä vankilan muihin vankeihin.[78]

Vankeutensa aikana, jota on kestänyt huhtikuuhun 2014 mennessä 33 kuukautta, Breivik ei ole saanut tavata muita vankeja. Ulkopuolisten vierailut ovat rajoittuneet äitiin, joka kuoli vuonna 2013 syöpään, sekä ammattiauttajiin. Myös Breivikin kirjeenvaihtoa ulkomaailmaan on rajoitettu.

Syyskuussa 2015 Breivik uhkasi aloittaa syömälakon ja näännyttää itsensä kuoliaaksi, koska hän ei ole pystynyt jatkamaan yliopisto-opintojaan. Hän ei edelleenkään saa olla yhteydessä muihin vankeihin.[79] Norjan viranomaiset ilmoittivat vastaukseksi, että hän saa halutessaan vapaasti näännyttää itsensä hengiltä eikä vankilan hoitohenkilökunta puuttuisi asiaan.[80] Breivik perui uhkauksensa vähän myöhemmin.[81]

Vuonna 2016 Breivik ryhtyi oikeustoimiin pitkään jatkuneen eristämisensä purkamiseksi.[82][83] Hänen mukaansa vankeusoloja voidaan verrata kidutukseen ja hänen ihmisoikeuksiaan loukataan, kun häntä pidetään eristyksessä.[84] Oikeudenkäynti käytiin 15.–18. maaliskuuta 2016 hänen vankilansa Skienin voimistelusalissa, koska Breivikin siirtäminen pois Skienin vankilasta olisi ollut liian suuri turvallisuusriski.[85][86] Oikeudenkäynnin tuomio julistettiin 20. huhtikuuta 2016. Breivikin valitus epäinhimillisistä vankilaoloista hyväksyttiin osittain. Oikeuden mukaan Breivikin kohtelussa rikottiin Euroopan ihmissoikeussopimusta. Breivikin yksityisyydensuojaa tai hänen perhe-elämänsä suojaa ei kuitenkaan oikeuden mukaan loukattu.[87]

Ehdonalainen vapaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2022 käsiteltiin Breivikin mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Oikeusistunto alkoi Breivikin natsitervehdyksellä lehdistölle ja tuomarille.[88] Käräjäoikeus päätti ettei hän pääse ehdonalaiseen vapauteen. Päätöksessä todettiin että ”On selvä riski, että (Breivik) palaa käyttäytymiseen, joka johti heinäkuun 22. päivän terrori-iskuihin”.[89]

Marraskuussa 2024 Breivik anoi jälleen pääsyä ehdonalaiseen vapauteen. Hän aloitti jälleen istunnon natsitervehdyksellä ja oli ajellut kummallekin puolelle päätään Z-symbolit.[90]

Breivikin vankeus päättyy 2032 poislukien tutkintavankeuden aika. Teoriassa hänellä olisi mahdollisuus päästä ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan 14 vuotta.lähde? Normaalisti norjalaisvangit vapautuvat kärsittyään kaksi kolmasosaa tuomiostaan. [91]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Breivik aloitti valtiotieteen opinnot Oslon yliopistossa tuomionsa jälkeen.[92] Vuonna 2015 Breivik hyväksyttiin opiskelijaksi Oslon yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan, luettuaan valtio-oppia jo kaksi vuotta vankilasta käsin. Breivikin on suoritettava kaikki opintonsa eristyssellistään, eikä hän osallistu luennoille tai seminaareihin, minkä vuoksi hän ei pysty suorittamaan kandidaatin tutkintoa loppuun saakka.[93]

Breivik pääsee sellissään käsiksi kirjoihin, mutta ei internetiin.[93] Breivik yritti levittää ideologiaansa deitti-ilmoitusten avulla vankilasta käsin.[94]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rettsbok. (pdf) 25.7.2011. Oslo tingrett. Arkistoitu 14.8.2011. Viitattu 31.7.2011. (norjaksi)
  2. ↑ Mattila, Risto: Norjalainen joukkosurmaaja Anders Breivik vaihtoi nimensä Yle Uutiset. 9.6.2017. Viitattu 9.6.2017.
  3. ↑ Fuglehaug, Wenche: Breiviks far: – En stor belastning Aftenposten. 31.10.2013. Viitattu 11.5.2020. (norjaksi)
  4. ↑ a b Suspect mass murderer Anders Behring Breivik denies criminal responsibility The Herald Sun. 23.7.2011. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Asianajaja: Breivik tunnustanut kummatkin iskut 24.7.2011. MTV3 Uutieset. Viitattu 26.7.2011.
  6. ↑ a b c Pidd, Helen : Anders Behring Breivik claims victims were not innocent  The Guardian . 17.4.2012 . Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Pidd, Helen : Anders Behring Breivik spent years training and plotting for massacre  The Guardian . 24.8.2012 . Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b Hirsimäki, Tiina: Breivik on tuomittu vankeuteen Yle Uutiset. 24.8.2012. Viitattu 11.5.2020.
  9. ↑ Breivik sai 21 vuoden vankeustuomion Ilta-Sanomat. 24.8.2012. Viitattu 11.5.2020.
  10. ↑ Helsingin Sanomat 7.8.2011.lähde tarkemmin?
  11. ↑ a b Father of Norway attack suspect says in shock Reuters. 24.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Rantanen, Saara: Äiti toivoi 4-vuotiaan Breivikin kuolemaa ja sai pitää huoltajuuden – Norjan TV2 paljastaa julmuudet lapsuudesta MTV3 Uutiset. 26.4.2016. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  13. ↑ a b Särkkä, Heini: Joukkomurhaaja Breivikin lapsuuden karmivat yksityiskohdat paljastuivat Ilta-Sanomat. 26.4.2016. Viitattu 11.5.2020.
  14. ↑ a b c d Jokelin, Renny: Joukkosurmaajan isät: käsikirjoitus Yle MOT.. 30.1.2012. Viitattu 11.5.2020.
  15. ↑ Kammonen, Teemu: Uusi paljastus: ”Hän saattoi suunnitella tekoa vuosia”. Uusi Suomi. 23.7.2011. Viitattu 26.7.2011.
  16. ↑ Aune, Oddvin & Weiby, Hans Erik et al.: 32-åringen skal tilhøre høyreekstremt miljø 23.7.2011. NRK. Viitattu 2.8.2011. (norjaksi)
  17. ↑ Landsend, Merete & Lundervold, Linn Kongsli et al.: Skrøt av egen briljans, utseende, kjærester og penger Dagbladet. 27.7.2011. Viitattu 2.8.2011. (norjaksi)
  18. ↑ a b c d Brenna, Jarle & Ruud, Tor-Erling Thømt et al: Pågrepet 32-åring kalte seg selv nasjonalistisk Verdens Gang. 23.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  19. ↑ Norjan terroristiepäillyllä on puoluetausta 23.7.2011. MTV3 Uutiset. Viitattu 26.7.2011.
  20. ↑ Poza, Pedro: El presunto autor, un noruego nacionalista vinculado a la extrema derecha El Mundo. 24.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (espanjaksi)
  21. ↑ Brustad, Line: Siktes for to terrorhandlinger Dagbladet. 23.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  22. ↑ Kataja-Lian, Marika: Suomen vapaamuurarit: Behring Breivik erotettiin jäsenyydestä Yle Uutiset. 27.7.2011. Viitattu 27.7.2011.
  23. ↑ The Norwegian Order of Freemasons expressing compassion and care. Den Norske Frimurerorden. 23.7.2011. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 2.8.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Lawyer: Norway suspect wanted a revolution  CBS News . 24.7.2011 . Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  25. ↑ a b Epäilty on äärioikeistolainen uskonkiihkoilija  Yle Uutiset . 23.7.2011 . Viitattu 11.5.2020.
  26. ↑ Useita yhä kateissa Norjassa – epäilty suunnitteli tekoaan jo 2009 Yle Uutiset. 24.7.2011. Viitattu 26.7.2011.
  27. ↑ Sandvik, Siv & Haram Vestre, Ingrid: Massedrapsmannen kopierte «Unabomberen» ord for ord 24.7.2011. NRK. Viitattu 26.7.2011. (norjaksi)
  28. ↑ Nosti, Helena: Kopierade unabombarens manifest. 24.7.2011. SVT Rapport. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 26.7.2011. (ruotsiksi)
  29. ↑ Massamurhaajan manifesti paljastaa yksityiskohdat 24.7.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.4.2017.
  30. ↑ Examining Oslo Terrorist Behring Breivik's Internet Trail 25.7.2011. Fast Company. Viitattu 27.7.2011. (englanniksi)
  31. ↑ An Interview with a Madman: Behring Breivik Asks and Answers His Own Questions. Time. 24.7.2011. Arkistoitu 28.7.2011. Viitattu 27.7.2011. (englanniksi)
  32. ↑ Fisher, Daniel: Norway killer Anders Behring Breivik trial: day two live 17.4.2012. The Telegraph. Viitattu 21.6.2012. (englanniksi)
  33. ↑ Dader bloedbad bewondert Geert Wilders HLN. 23.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (hollanniksi)
  34. ↑ Mill, John Stuart: Representative Government Constitution Society. Viitattu 24.8.2012. (englanniksi)
  35. ↑ Strømmen 2013, s. 25.
  36. ↑ Strømmen 2013, s. 26.
  37. ↑ Strømmen 2013, s. 28.
  38. ↑ Breivik mainitsee manifestissaan Halla-ahon, Ahtisaaren ja Takkulan 24.7.2011. MTV3 Uutiset. Viitattu 7.1.2015.
  39. ↑ Lappalainen, Tuomo: Tutkija: ”Breivikin manifesti olisi voitu laatia myös suomalaisista kirjoituksista” 29.7.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 7.1.2015.
  40. ↑ Strømmen 2013, s. 63.
  41. ↑ Strømmen 2013, s. 65.
  42. ↑ Strømmen 2013, s. 222.
  43. ↑ a b Vergara, Daniel: Breivik vill deportera "illojala judar" Expo. 10.1.2014. Viitattu 12.5.2020. (ruotsiksi)
  44. ↑ Grillet Breivik om Liberia. Siste.no. 4.6.2012. Arkistoitu 30.1.2016. (norjaksi)
  45. ↑ Elver av blod Klassekampen. 18.4.2012. (norjaksi)
  46. ↑ a b c Anders Breivik Manifesto: Shooter/Bomber Downplayed Religion, Secular Influence Key. International Business Times. 25.7.2011. Arkistoitu 26.6.2012. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  47. ↑ Gibson, David: Is Anders Breivik a 'Christian' terrorist? Times Union. 29.7.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  48. ↑ Juergensmeyer, Mark: Is Norway’s Suspected Murderer Anders Breivik a Christian Terrorist? Religion Dispatches. 17.4.2012. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  49. ↑ Menzie, Nicola: Norway massacre suspect manifesto rejects personal relationship with Jesus. Christianity Today. 26.7.2011. Arkistoitu 17.11.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  50. ↑ Gardham, Duncan: Norway killings: Breivik's plan for the day The Daily Telegraph. 26.7.2011. Viitattu 14.8.2011. (englanniksi)
  51. ↑ Passi, Minna: Äärioikeistolainen terroristi Oslosta Helsingin Sanomat. 24.7.2011. Viitattu 25.7.2011.
  52. ↑ Hartman, Ben: 'Norway attack suspect had anti-Muslim, pro-Israel views' The Jerusalem Post. 24.7.2011. Viitattu 31.7.2011. (englanniksi)
  53. ↑ Tiittanen, Anssi: Tutkija: Behring Breivik ei fundamentalistikristitty Seurakuntalainen. 25.7.2011. Viitattu 26.7.2011.
  54. ↑ Lilleås, Heidi Schei & Lepperød, Trond & Berge, Jørgen et al.: Smilende Breivik fornøyd med dommen. Nettavisen. Arkistoitu 24.10.2012. Viitattu 13.9.2014.
  55. ↑ Tutkijat: Behring Breivikin ajatusmaailma kumpuaa vasta-jihad-liikkeestä. Helsingin Sanomat. 26.7.2011. Arkistoitu 21.11.2011. Viitattu 26.7.2011.
  56. ↑ Atentante in Norvegia: Atacatorul il admira pe Vlad Tepes Ziare.com. 24.7.2011. Viitattu 31.7.2011. (romaniaksi)
  57. ↑ Fisher, Daniel: Norway killer Anders Behring Breivik trial: day two live The Telegraph. 17.4.2012. Viitattu 21.6.2012. (englanniksi)
  58. ↑ Oeijord, Thomas Winje: Norjan joukkosurmien nuorin uhri oli 14-vuotias. Helsingin Sanomat. 29.7.2011. Arkistoitu 21.11.2011. Viitattu 31.7.2011.
  59. ↑ Brekke, Anders & Skille, Øyvind Bye & Helljesen, Vilde: Her klamrer Marius seg fast i fjellveggen på Utøya NRK. 14.5.2012. Viitattu 12.5.2020. (norjaksi)
  60. ↑ Norjan uhriluku nousee – epäilty suunnitteli tekoaan jo 2009 Yle Uutiset. 24.7.2011. Viitattu 26.7.2011.
  61. ↑ Norway gun suspect 'acted alone' BBC News. 25.7.2011. Viitattu 26.7.2011. (englanniksi)
  62. ↑ Breivik tuomittiin vankilaa  Iltalehti . 24.8.2012 . Viitattu 11.5.2020.
  63. ↑ Mielentilatutkimus: Breivik on syyntakeeton. Helsingin Sanomat. 29.11.2011. Arkistoitu 1.1.2012. Viitattu 6.1.2012.
  64. ↑ Breivik oli täydessä ymmärryksessä ja hänet voidaan tuomita vankilaan. Helsingin Sanomat. 10.4.2012. Arkistoitu 12.4.2012. Viitattu 17.4.2012.
  65. ↑ Luukkonen, Pertti: Breivikin tie toiseen mielentilatutkimukseen – tuomio: oikeuspsykiatrinen ote Uusi Suomi – Puheenvuoro. 24.11.2012. Viitattu 11.5.2020.
  66. ↑ Melle, Ingrid: The Breivik case and what psychiatrists can learn from it. World Psychiatry, 12.2.2013, 12. vsk, nro 1, s. 16–21. PubMed:23471788 doi:10.1002/wps.20002 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  67. ↑ Magnay, Diana: Admitted Norway killer boasts of 'spectacular political attack' CNN.com. 17.4.2012. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  68. ↑ Norway massacre: Breivik declared insane     BBC News    . 29.11.2011    . Arkistoitu 12.5.2020  . Viitattu 11.5.2020   . (englanniksi)   
  69. ↑ Breivikillä skitsofrenia – saattaa välttää syyntakeettomana vankeuden   Turun Sanoma  . 29.11.2011  . Arkistoitu 12.5.2020 . Viitattu 11.5.2020 .
  70. ↑ Norway massacre gunman Anders Behring Breivik 'not insane'  The Telegraph . 10.4.2012 . Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  71. ↑ Lewis, Mark & Lyall, Sarah: Norway Mass Killer Gets the Maximum: 21 Years The New York Times. 24.8.2012. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  72. ↑ Kauhanen, Anna-Liina: Vuosikymmeniksi vankilaan Helsingin Sanomat. 25.8.2012. Viitattu 11.5.2020.
  73. ↑ Anders Behring Breivik: I do not recognise the Norwegian court The Telegraph. 16.4.2012. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  74. ↑ Smith-Spark, Laura: Norway killer Anders Breivik ruled sane, given 21-year prison term CCN.com. 24.8.2012. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  75. ↑ Charlton, Corey: Fascist murderer Anders Breivik has had Hundreds of letters intercepted by prison authorities who say he is trying to orchestrate far-right uprising from his Norwegian jail cell Daily Mail Online. 23.12.2014. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  76. ↑ Fouche, Gwladys: Mass killer Breivik says wants to create fascist party Reuters. 5.9.2014. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  77. ↑ Paakkanen, Mikko: Syyttäjä tiukensi otettaan Norjan oikeudenkäynnissä Helsingin Sanomat. 19.4.2012. Viitattu 2.11.2012.
  78. ↑ Lumikero, Kari : Tänne Breivik passitetaan loppuiäkseen  MTV3 Uutiset . 23.8.2012 . Viitattu 11.5.2020.
  79. ↑ Joukkomurhaaja Breivik tyytymätön oloihinsa vankilassa – aikoo syömälakkoon 30.9.2015. MTV3 Uutiset. Viitattu 17.10.2015.
  80. ↑ Breivik saa vapaasti näännyttää itsensä hengiltä – vankila ei puutu syömälakkoon 1.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 12.5.2020.
  81. ↑ Joukkomurhaaja Breivik perui syömälakkonsa – haastaa Norjan valtion nyt oikeuteen MTV3 Uutiset. 16.10.2015. Viitattu 11.5.2020.
  82. ↑ Foss, Andreas Bakke & Østli, Kjetil: Norsk fengselsstraff følger to grunnleggende prinsipper 2.4.2014. Aftenposten. Viitattu 2.4.2014. (norjaksi)
  83. ↑ Breivik saattaa viedä eristämisensä oikeuteen 2.4.2014. MTV3 Uutiset. Viitattu 2.4.2014.
  84. ↑ Winckelmann-Zilliacus, Patricia: Anders Behring Breivik är missnöjd med sin behandling. Hufvudstadsbladet, 15.3.2016, s. 9. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
  85. ↑ Breivikin oikeudenkäynti käydään vankilan jumppasalissa – ei uskalleta siirtää Iltalehti. 4.1.2016. Viitattu 6.1.2016.
  86. ↑ Mäkelä, Katariina: Joukkomurhaaja oli ajellut päänsä kaljuksi Iltalehti. Viitattu 15.3.2016.
  87. ↑ Näin oikeus perusteli, miksi Breivikin kohtelu on ”nöyryyttävää” – kuntoilu, pelikonsoli, opiskelu ja tv eivät riittäneet Ilta-Sanomat. 20.4.2016. Viitattu 28.12.2019.
  88. ↑ Syyttäjä: Anders Behring Breivik ei ole parantanut tapojaan – ”Tämä on PR-temppu” Ilta-Sanomat. 20.1.2022. Viitattu 30.4.2022.
  89. ↑ Norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik ei pääse ehdonalaiseen vapauteen Aamulehti. 1.2.2022. Viitattu 30.4.2022.
  90. ↑ 13 vuotta vankilassa: Breivik haki vapautta Z-symboli päässään www.iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2024.
  91. ↑ Norjan massamurhaaja anoo pääsyä ehdonalaiseen Iltalehti. 16.9.2020. Viitattu 15.11.2020.
  92. ↑ Norway: Breivik begins studies at University of Oslo BBC News. 12.9.2013. Viitattu 11.5.2020. (englanniksi)
  93. ↑ a b Erik Nyström: 77 murhasta tuomittu Anders Behring Breivik pääsi opiskelijaksi Oslon yliopistoon. Helsingin Sanomat. 17.7.2015. Arkistoitu 19.7.2015. Viitattu 11.5.2020.
  94. ↑ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005041760.html

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Breivik, Jens: Min skyld? En fars historie. Oslo: Juritzen forlag, 2014. ISBN 978-82-8205-676-2
  • Eriksson, Mia: Berättelser om Breivik: Affektiva läsningar av våld och terrorism. (Diss. (Göteborgin yliopisto)) Göteborg: Makadam, 2016. ISBN 978-91-7061-196-4
  • Seierstad, Åsne: Yksi meistä: Kertomus Norjasta. Suomentanut Leino, Pirkko. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40550-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Behring Breivik.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anders_Behring_Breivik&oldid=22837300”