Alvettulan työväentalo
| Alvettulan työväentalo | |
|---|---|
| Väinölän työväentalo | |
| Sijainti | Alvettula, Hauho |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Rakennuttaja | Väinölän Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Hauhon Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1 |
| Kerrosala | 214 m² |
 |
|
Alvettulan työväentalo tai Väinölän työväentalo on Hauhon kunnan (vuodesta 2009 lähtien osa Hämeenlinnaa) Alvettulan kylässä sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väinölän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905, ja perustavassa kokouksessa läsnä oli 200 henkeä. Vuonna 1906 yhdistyksen jäsenluku oli jopa 273, ja siihen kuului puuseppiä, kirvesmiehiä, muurareita, maalareita, kyläseppiä, vaattureita, maa- ja metsätyöntekijöitä sekä joitakin maanviljelijöitä.[1]
Talo valmistui vuonna 1907. Se rakennettiin osin talkoilla ja osin palkkatöinä. Rakennustarvikkeita saatiin lahjoituksina, ja myös pankkilainaa otettiin.[1]
Vuonna 1917 yhdistyksen jäsenluku oli 173. Kyseisen vuoden syksyllä kylälle muodostettiin punakaarti, joka otti työväentalon tukikohdakseen ja harjoituspaikakseen. Yhdistyksen maltillisemmat jäsenet vastustivat tätä. Sisällissodan aikana ja sen jälkeen Väinölän työväenyhdistyksen jäseniä kuoli yhteensä 27 henkeä, osa taisteluissa, osa teloitettuina ja osa vankileireillä. Talo takavarikoitiin keväällä 1918.[1]
Kesällä 1919 yhdistys aloitteli toimintaansa uudelleen ja sai talon takaisin. Sodan ja takavarikon aikana talon ikkunat oli rikottu, näyttämövälineet ja liput tuhottu ja ravintolakalusto otettu paikallisen suojeluskunnan käyttöön, jolta se pitkällisten neuvottelujen jälkeen saatiin osin takaisin.[1]
Vuonna 1931 yhdistyksen jäsenluku oli noin 15.[2] Väinölän työväenyhdistys lakkautettiin vuoteen 1982 mennessä, ja sen omaisuus luovutettiin Hauhon työväenyhdistykselle.[1] Hauhon työväenyhdistys ylläpitää nykyään (2022) myös Eteläisten työväentaloa.
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1926 talolla pidettiin piiritoimikunnan järjestämiä luento- ja harjoituskursseja.[3] Vuonna 1930 Hämeenlinnan Työväen Näyttämö vieraili talolla esittämässä näytelmän Vauva.[4] Saman vuoden palmusunnuntaina Voimistelu- ja urheiluseura Kisa järjesti talolle palmuretken ja ohjelmallisen voimisteluiltaman. Ohjelmassa oli voimisteluesitysten lisäksi muun muassa tunti tanssia yleisölle.[5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo on yksikerroksinen, hirsirunkoinen ja pystylaudoilla vuorattu. Sen pinta-ala on 214 m². Vuonna 1948 talo maalattiin punaiseksi. Katto oli alun perin päreistä, vuonna 1938 laitettiin peltikatto. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen ja pukuhuone näyttelijöille. Vuonna 1982 talo oli autiona, huonossa kunnossa, eikä siinä ollut vesijohtoa, viemäriä eikä WC:tä. Tällöin arvioitiin, että vaihtoehtoina olivat täyskorjaus tai myynti.[1] Ilmeisesti talo sittemmin peruskorjattiin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 23.10.1926, no 119. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Hämeen Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 20.3.1930, no 66. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 9.4.1930, no 67. Viitattu 30.11.2022.