Altistunut alue
Altistunut alue tai riskialtis alue[1] (ruots. utsatt område[1]) on Ruotsin poliisin nimitys alueille, joilla on korkea rikollisuus ja vakavaa sosiaalista syrjäytymistä. Vuonna 2015 poliisi ilmoitti 53 tällaista aluetta. Vuonna 2017 tunnistettiin 61 uhanalaista aluetta parantuneiden tietojen ansiosta; vuonna 2019 niitä oli 60.
Kaikki tällaiset asuinalueet sijaitsevat Etelä-Ruotsissa (Gävlen eteläpuolella), ne rakennettiin enimmäkseen vuosina 1965–1974 miljoonaohjelman aikana ja niille on ominaista suuri Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden arabimaahanmuuttajien osuus.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Altistuneet alueet ovat alueita, joiden sosioekonominen asema on alhainen ja joihin korkea rikollisuus vaikuttaa sosiaalisesti negatiivisesti. Nämä on jaettu kolmeen tasoon: (yksinomaan) altistuneet alueet (ruotsiksi: utsatt område (enbart)), riskialueet (ruotsiksi: riskområde) ja erityisesti altistuneet alueet (ruotsiksi: särskilt utsatt område) vaaran lisääntymisen mukaan.[2][3][4][5][2]
Media kutsuu näitä alueita joskus nimityksellä "no-go zone", koska hätäpalvelut, kuten palomiehet ja ensihoitajat, eivät pääse näille alueille ilman poliisin suojaa rikollisryhmien hyökkäysten takia.
Näiden alueiden asukkailla on korkea työttömyysaste muuhun Ruotsiin verrattuna; koko maassa työllisyysaste on 67 %, altistuneilla alueilla se on vain 49 %.
Vähittäiskauppaa hallitsevat paikalliset pienyritykset, kun taas suuria ketjuja toimii vain muutama.
Ruotsin puolustusministeriön vuonna 2017 tekemän raportin mukaan 70 % ihmisistä, jotka olivat lähteneet Ruotsista terroristitoiminnan vuoksi Syyriaan ja Irakiin olivat altistuneiden alueiden asukkaita.
Ruotsin television (SVT) vuonna 2018 tekemän raportin mukaan tilanne näillä alueilla on paranemassa: työllisyysasteet, tulot ja koulumenestys ovat nousussa.
Altistuneilla alueilla äänestysaktiivisuus on suhteellisen alhainen, esimerkiksi Göteborgin Gårdstenin alueen asukkaista vain kolmasosa äänesti vuoden 2014 Ruotsin parlamenttivaaleissa. Toimittajat, jotka halusivat haastatella alueen asukkaita, epäonnistuivat usein, koska asukkaat eivät puhuneet ruotsia tai englantia.
Viimeistään vuoteen 2018 mennessä uhanalaisille alueille pitkään tyypillinen jengirikollisuus levisi myös laajemmin yhteiskuntaan. Sairaalatyöntekijät ilmoittivat aseellisista yhteenotoista ensiapuhuoneissa, ja koulujen rehtorit raportoivat uhkailuista, ja aseista oli tulossa tavanomaisia.
Altistunut alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Altistuneiden alueiden luokkaan kuuluvalle alueelle on ominaista alhainen sosioekonominen asema ja rikollisten kielteinen vaikutus yhteiskuntaan ja julkisiin instituutioihin. Rikolliset voivat käyttää suoria uhkauksia ja kiristystä tai epäsuoria keinoja, kuten väkivaltarikollisuutta tai huumekauppaa. Heidän toiminnansä seurauksena asukkaat kokevat turvattomuutta, mikä estää todistamasta rikollisia vastaan.
Vuoden 2019 raportin mukaan (yksinomaan) altistuneita alueita oli 28.
Riskialue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riskialue täyttää kaikki altistuneen alueen kriteerit, mutta ei kaikkia erityisesti altistuneen alueen kriteerejä. Vuoden 2019 raportin mukaan tällaisia alueita oli kymmenen.
Erityisen altistunut alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän kategoriaan kuuluvalle alueelle on ominaista, että mahdollinen rikollisten uhka on johtanut yleiseen haluttomuuteen saattaa rikolliset oikeuden eteen. Näillä erityisen altistuneilla alueilla on järjestelmällistä uhkailua ja väkivaltaa todistajia ja syyttäjiä kohtaan. Nämä olosuhteet tekevät poliisin toiminnan erittäin vaikeaksi.
Erityisen uhanalaisia alueita leimaa osittain rinnakkaisyhteiskunnat, rikolliset ja islamismi.
Helmikuussa 2017 työllisyysaste oli 47 prosenttia. Monet asukkaista ovat joko maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien lapsia (50-60 %).
Vuonna 2017 poliisi ilmoitti, että sosiaaliturvapetokset olivat yleisiä näillä alueilla. Poliisi huomasi manipuloituja rekisteritoimistojen numeroita. Esimerkiksi 2 %:ssa kaikista Rinkebyn asunnoista asui kussakin 10-30 asukasta, mikä tarkoitti, että sosiaalietuuksia voitiin nostaa huomattavasti.
Vuoden 2019 raportin mukaan näitä erityisen altistuneita alueita oli 22. Asukasluku vaihtelee välillä 4 000 (Södra Sofielund Malmössä) ja 35 000 (Rinkeby/Tensta Tukholmassa).
Ruotsin rikollisryhmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmän tausta ja motivaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmät ovat ensisijaisesti kiinnostuneita rikollisesta liiketoiminnasta. Huume- ja asekaupan lisäksi näitä ovat kiinteistökauppa, kiristys, petokset ja laillisten yritysten harjoittama rahanpesu. Tärkeä kokemus Ruotsin järjestäytyneille jengeille oli kansainvälisesti toimivien moottoripyöräjengien Helvetin enkelit ja Bandidos syntyminen 1990-luvulla, joista he ottivat mallia.
Alkuperä, ikä ja jäsenmäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähiöissä toimivat jengit koostuvat 50-60 prosentista syntyperäisistä ruotsalaisista. Useimmissa tapauksissa heidän vanhempansa muuttivat maahan. Yli 90 prosenttia Ruotsin noin 15 000 jengin jäsenestä on miehiä, joista suurin osa on nuoria.
Koulutustaso
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]40 % asukkaista ei ole suorittanut peruskoulutusta (förgymnasial utbildning). Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (BRÅ) tilastojen mukaan vain perusasteen koulutuksen saaneet tuomittiin rikoksista 5,7 kertaa todennäköisemmin kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. Vuonna 2017 keskimäärin alle puolet 15-vuotiaista Göteborgin haavoittuvimmilla alueilla suoritti toisen asteen koulutuksen (eftergymnasial utbildning). Bergsjönin läänissä 70 prosenttia Bergsjöskolanin 15-vuotiaista opiskelijoista jätti peruskoulun saavuttamatta toisen asteen koulutuksen edellyttämiä luku- ja laskutaitoja; Biskopsgårdenin Sjumilaskolan-koulussa se oli 67 prosenttia. Vertailun vuoksi Ruotsin kansallinen keskiarvo on 17,5 prosenttia. Verrattuna viiden vuoden takaisiin lukuihin, siellä oli jopa heikkenemistä.
Alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallisen toiminnan osaston (Nationella operativa avdelningen) mukaan alueet ja niiden luokittelu ovat seuraavat (H = (yksinomaan) altistunut alue, R = riskialue, E = erityisen altistunut alue):
| H altistunut alue |
| R riskialue |
| E erityisen altistunut alue |
Reaktiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuussa 2019 paikallispoliitikot kritisoivat altistuneiden alueiden listan julkistamista leimaavana ja investointeja hillitsevänä. Poliisi vastasi, että he eivät näe mitään syytä piilottaa luetteloa. Luettelo tarjoaa myös johdonmukaisen perustan piirien luokittelulle eri puolilla maata. Sisäministeri Morgan Johansson sanoi, että luettelo pysyy julkisesti saatavilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Laitinen, Merja: #Kielipuoli: utsatt område = riskialtis alue Sveriges Radio Finska. 30.8.2017. Sveriges Radio (SR). Arkistoitu 27.12.2022. ”– Suomessa tuskin on alueita, joita voisi ruotsiksi nimetä utsatta områden, mutta täällä Ruotsissa suositamme näistä alueista käytettäväksi käsitettä riskialtis alue,” Viitattu 27.12.2022.
- ↑ a b Wayback Machine web.archive.org. 19.8.2016. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ Police add eight new "especially vulnerable" areas in Sweden Sveriges Radio. 12.6.2017. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Swedish Police Identify Dozens of 'Vulnerable Areas' Newsweek. 21.6.2017. Viitattu 10.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Anders Magnus: Svensk politi: – Vi er i ferd med å miste kontrollen NRK. 8.5.2016. Viitattu 10.12.2022. (kirjanorja)
- ↑ Wayback Machine web.archive.org. 10.3.2018. Arkistoitu 10.3.2018. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ Wayback Machine web.archive.org. 3.6.2019. Arkistoitu 3.6.2019. Viitattu 10.12.2022.