Alfred Jodl

Alfred Jodl
Alfred Jodl
Henkilötiedot
Syntynyt	10. toukokuuta 1890 Würzburg, Saksa
Kuollut	16. lokakuuta 1946 (56 vuotta) Nürnberg, Yhdysvaltain vyöhyke, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa
Palvelusvuodet	1910–1945
Taistelut ja sodat	Ensimmäinen maailmansota Toinen maailmansota
Sotilasarvo	Kenraalieversti
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Alfred Josef Ferdinand Jodl (10. toukokuuta 1890 Würzburg – 16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli saksalainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa. Jodl toimi Wehrmachtin pääesikunnan eli OKW:n operaatiopäällikkönä ja Wilhelm Keitelin sijaisena. Jodl tapasi Adolf Hitlerin jo vuonna 1923 ja kuului myöhemmin tämän tärkeimpiin sotilasneuvonantajiin.

Ensimmäinen maailmansota

Pääartikkeli: Ensimmäinen maailmansota

Jodl opiskeli Münchenin kadettikoulussa, josta hän valmistui 1910, ja liittyi armeijaan tykistöupseerina. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi tykistöpatteriupseerina ja palveli länsirintamalla 1914–1916 haavoittuen kahdesti. Vuonna 1917 hän palveli lyhyen ajan itärintamalla kunnes palasi länteen esikuntaupseeriksi. Sodan jälkeen Jodl pysyi asevoimissa liittymällä Versailles’n rauhansopimuksella rajoitettuun Reichswehriin.

Hitlerin esikunnassa

Vuonna 1935 Jodl ylennettiin kenraalimajuriksi. Anschlussin jälkeen 1938 Jodl komennettiin Wieniin 44. tykistörykmentin komentajaksi. Samana vuonna Jodlista tuli pääesikunnan eli OKW:n operatiivisen osaston päällikkö ja sodan aikana johtoesikunnanpäällikkö. Jodlin tehtäviä oli pitää Hitler sotilaallisen tilanteen tasalla. Hän neuvotteli päivittäin Hitlerin kanssa ja muunsi tämän suunnitelman konkreettisiksi strategioiksi. Hänestä tuli kansallissosialistisen puolueen kannattaja.^lähde? Hitler ylensi Alfred Jodlin kenraalieverstiksi vuonna 1944.

Oikeudenkäynti

Pääartikkeli: Nürnbergin oikeudenkäynti

Alfred Jodl allekirjoittaa antautumisasiakirjan 7. toukokuuta 1945.

Kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoitti 7. toukokuuta 1945 Saksan ehdottoman antautumisen liittoutuneille. Jodl pidätettiin ja häntä syytettiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä salaliitosta tarkoituksena tehdä rikoksia rauhaa vastaan, hyökkäyssodan suunnittelusta, käynnistämisestä ja käymisestä, sekä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hyvin merkityksellinen todiste häntä vastaan oli Hitlerin kansainvälisen oikeuden vastaisen Kommando-käskyn kumoamatta jättäminen. Käsky määräsi kaikki Saksan alueella tavatut kommandot – ilman sotilaspukua tavatut vihollissotilaat ja vakoojat – teloitettavaksi siinäkin tapauksessa että nämä antautuisivat.

Kuolema ja syyttömäksi julistaminen

Alfred Jodl todettiin syylliseksi kaikkiin neljään syytekohtaan ja tuomittiin kuolemaan. Hänen pyyntöään saada kuolla ampumalla ei otettu huomioon, vaan hänet hirtettiin 16. lokakuuta 1946. Jodl pyysi ja sai viimeiseksi asukseen saksalaisen jalkaväkisotilaan puvun ja saappaat. Viime töikseen hän itse äärimmäisen pikkutarkasti silitti pukunsa, kiillotti saappaansa ja siivosi vankisellinsä. Jodl käveli sotilaallisesti marssien viimeisen matkansa hirttolavalle. Ennen kuolemantuomion täytäntöönpanoa hän lausui viimeisiksi sanoikseen: ”Ich grüße Dich, mein ewiges Deutschland” (”Tervehdin sinua, ikuinen Saksani”).

28. helmikuuta 1953 müncheniläinen tuomioistuin kumosi Jodlin kuolemantuomion julistaen hänet syyttömäksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen omaisuutensa, joka oli takavarikoitu vuonna 1945, palautettiin hänen leskelleen Luise Jodlille.

Aiheesta muualla

• Venäjän federaation valtionarkiston kuva: Alfred Jodl teloituksen jälkeen