Luettelo akvaariokaloista
Akvaarioissa pidetään ja on pidetty lukuisia kalalajeja. Tähän luetteloon on koottu useita enemmän tai vähemmän tunnettuja makean veden lajeja.
Hammaskarppikalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahko hammaskarppikalat Cyprinodontiformes on akvaarioharrastajien parissa jaettu aiemmin lisääntymistavan mukaan synnyttäviin ja kuteviin hammaskarppeihin. Taksonomiassa on yhdeksän heimoa, joista kolmen jäseniä on yleisesti akvaarioissa.
Heimo Hammaskarpit Poeciliidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hohtomiljoonakala (Poecilia wingei)
- Keltamolli (Priapella intermedia)
- Kirjoplaty (Xiphophorus variatus)
- Kyttyräkala (Limia nigrofasciata)
- Kääpiöhammaskarppi (Heterandria formosa)
- Metallihammaskarppi (Girardinus metallicus)
- Miekkapyrstö (Xiphophorus hellerii)[1]
- Miljoonakala (Poecilia reticulata)[1]
- Moskiittokala (Gambusia affinis)
- Mustamolli (Poecilia sphenos)
- Mustavatsamolli (Limia melanogaster)
- Pastellimolli (Priapella olmecae)
- Pilkkukala (Phalloceros caudimaculatus)
- Platy (Xiphophorus maculatus)
- Purjemolli (Poecilia velifera)[1]
- Vankkamolli (Priapella compressa)
- Veitsihammaskarppi (Alfaro cultratus)
- Verkkohammaskarppi (Alfaro huberi)
Heimo Aplocheilidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Vanhanmaailmankillit Aplocheilinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hohtoviiripyrstö (Fundulopanchax gularis vanh. Aphyosemion gulare)
- Juovavaanija (Aplocheilus lineatus)[1]
- Kaksijuovaviiripyrstö (Chromaphyosemion bivittatum)
- Kiilavaanija (ent. Juovavaanijakala) (Epiplatys dageti dageti)
- Kirjoviiripyrstö (Aphyosemion australe)
- Kultakylkiviiripyrstö (Aphyosemion congicum)
- Käpykilli (ent. käpykala (Pachypanchax playfairi)
- Loistoviiripyrstö (Chromaphyosemion bitaeniatum)
- Oranssiviiripyrstö (Diapteron fulgens)
- Punajuovaviiripyrstö (Aphyosemion striatum)
- Rihmaviiripyrstö (Fundulopanchax filamentosum)
- Safiiriviiripyrstö (Funculopanchax walkeri)
- Sinivaanija (ent. sinisukkulakala, Aplocheilus panchax)
- Siniviiripyrstö (Fundulopanchax sjoestedti)
- Teräsviiripyrstö (Aphyosemion cameronense)
- Timanttivaanija (ent. Pikkusukkulakala, Aplocheilus blockii)
- Timanttiviiripyrstö Diapteron cyanosticum
- Turkoosiviiripyrstö (Fundulopanchax scheeli)
- Täpläviiripyrstö (Fundulopanchax gardneri)[1]
- Täpläjuovaviiripyrstö (Aphyosemion ogoense)
Heimo Toat Goodeidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perhostoka (Ameca splendens)
Karppikalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahkossa Karppikalat Cypriniformes on suuri särkikalojen heimo, joka joissain lähteissä[3] jaetaan kahteen alaheimoon karpit ja rasborat. Toisissa [4] kaikki on yhtä suurta heimoa. Harrastusmaailmassa on eroteltu ryhmiä elinympäristön tai ruokavalion mukaan (kylmän veden kalat, levänsyöjät).
Heimo Särkikalat Cyprinidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Karpit Cyprininae (?)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kultakala (Carassius auratus)
- Ruutana (Carassius carassius)
- Karppi (Cyprinus carpio)
- Salakka (Alburnus alburnus)
- Leväbarbi (Crossocheilus siamensis)
- Juovaimubarbi (Garra cambodgiensis)
- Tulipyrstö (Epalzeorhynchos bicolor)
- Tulievä (Epalzeorhynchos frenatum)
- Kuonobarbi (Epalzeorhynchus kalopterus)
- Mustalabeo (Labeo chrysophekadion)
- Haibarbi (Balantiocheilus melanopterus)
- Hopeabarbi (Barbonymus schwanenfeldii)
- Ilveilijäbarbi (Puntius everetti)[4]
- Keltabarbi (Puntius semifasciolatus m. schuberti)
- Kirjobarbi (Puntius arulius)
- Kirsikkabarbi (Puntius titteya)
- Loistobarbi (Puntius conchonius)[1]
- Messinkibarbi (Puntius semifasciolatus)
- Punapääbarbi (Puntius nigrofasciatus)
- Rihmabarbi (Puntius filamentosus)
- Tiikeribarbi (Puntius rhomboocellatus)
- Verkkobarbi (Puntius oligolepis)
- Viisiraitabarbi (Puntius pentazona)
Alaheimo Rasborat Rasborinae (?)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helmiseeprakala (Danio margaritatus)[5]
- Hohtorasbora (Rasbora pauciperforata)
- Hohtoseeprakala (Danio albolineatus)
- Kardinaalikala (Tanichthys albonubes)
- Kiilakylki (Trigonostigma heteromorpha)
- Kultaseeprakala (Danio kerri)
- Kääpiörasbora (Boraras maculatus)
- Pilkkuseeprakala (Danio "frankei") ?
- Punapyrstörasbora (Rasbora borapetensis)
- Raitaseeprakala (Danio erythromicron)[5]
- Rusokiilakylki (Trigonostigma espei)
- Saksipyrstö (Rasbora trilineata)
- Seeprakala (Danio rerio)[1]
- Siniseeprakala (Devario malabaricus)[4]
- Täpläseeprakala (Danio nigrofasciatus)
Heimo Piikkinuoliaiset Cobitidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Piikkinuoliaiset Cobitinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piikkisilmä (Pangio kuhlii)
- Kärsänuoliainen ( Acantopsis choirorhynchos)
- Siaminpiikkisilmä (Pangio myersi)
- Aasianmutakala (Misgurnus anguillicaudatus)
Alaheimo Loistonuoliaiset Botiinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harlekiininuoliainen (Botia kubotai)
- Kääpiönuoliainen (Yasuhikotakia sidthimunki )
- Tiikerinuoliainen (Chromobotia (Botia) macracanthus)
- Touhunuoliainen (Botia rostrata)
- Verkkonuoliainen (Botia lohachata)
- Harmaanuoliainen (Yasuhikotakia (Botia) modesta)
- Kaarinuoliainen (Yasuhikotakia (Botia) morleti)
Heimo Kivennuoliaiset Balitoridae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Imunuoliaiset Balitorinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pilkkuimunuoliainen (Gastromyzon scitulus)
- Pisteimunuoliainen (Beaufortia (leveretti) kweichowensis)
- Helmi-imunuoliainen (Kampaimunuoliainen, "Borneonimunuoliainen") (Gastromyzon ctenocephalus)
Heimo Levänuoliaiset Gyrinocheilidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Levänuoliainen (Gyrinocheilus aymonieri)
Tetrakalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahko Tetrakalat Characiformes
Heimo Sukkulatetrat Lebiasinidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kynäkala (Nannostomus eques vanh. Nannobrycon eques)
- Kääpiösuppusuu (Nannostomus marginatus)
- Suppusuu(punasuppusuu) (Nannostomus beckfordi)
- Tulisuppusuu (Nannostomus mortenthaleri)
Heimo Herttatetrat (Distichodontidae)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kolmilinjatetra (Neolebias trilineatus)
Heimo Tapparakalat Gasteropelecidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juovatapparakala (Carnegiella strigata fasciata)
- Kääpiötapparakala (Carnegiella marthae)
- Marmoritapparakala (Carnegiella strigata)
Heimo Tetrat Characidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Punapiraija (Pygocentrus nattereri) (ei missään alaheimossa)
Alaheimo Alestit Alestiinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kongontetra (Phenacogrammus interruptus)
Alaheimo Salakkatetrat Aphyocharacinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tulipyrstötetra (Aphyocharax rathbuni )
- Punaevätetra (Aphyocharax anisitsi)
Alaheimo Lasitetrat Paragoniatinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lasitetra (Prionobrama filigera)
Alaheimo Pikkutetrat Tetragonopterinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hehkujuovatetra (Hyphessobrycon amapaensis)
- Hehkutetra (Hyphessobrycon amandae)
- Intiaaninsulka (Pristella maxillaris)
- Kardinaalitetra (Paracheirodon axelrodi)
- Keisaritetra (Nematobrycon palmeri)
- Kerritetra (Inpaichthys kerri)
- Kirsikkatetra (Hyphessobrycon erythrostigma)
- Korutetra (Hyphessobrycon bentosi)
- Kulmatetra (Thayeria boehlkei)
- Kuparitetra (Hasemania nana)
- Kääpiösuppusuu (Nannostomus marginatus)
- Lipputetra (Hemigrammus anisitsi)
- Lyhtytetra (Hemigrammus ocellifer)
- Loistotetra (Hemigrammus pulcher)
- Musta-aavetetra (Hyphessobrycon megalopterus)
- Mustaneontetra (Hyphessobrycon herbertaxelrodi)
- Mustatetra (Gymnocorymbus ternetzi)[1]
- Neontetra (Paracheirodon innesi)
- Pikkutetra (Hyphessobrycon eques)
- Pikkukirsikkatetra (Hyphessobrycon socolofi)
- Puna-aavetetra (Hyphessobrycon sweglesi)
- Punapäätetra (Hemigrammus bleheri)
- Punasuutetra (Hemigrammus rhodostomus)
- Punatetra (Hyphessobrycon flammeus)[1]
- Roiskuttajatetra (Copella arnoldi)
- Rubiinitetra (Hemigrammus erythrozonus)
- Ruusuaavetetra (Hyphessobrycon roseus)
- Ruusutetra (Hyphessobrycon rosaceus)
- Safiiritetra (syn. Kolumbiantetra) (Hyphessobrycon columbianus)
- Sinineontetra (Paracheirodon simulans)
- Sinitetra (Boehlkea fredcochui)
- Sitruunatetra (Hyphessobrycon pulchripinnis)
- Timanttitetra (Moenkhausia pittieri)
Ahvenkalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahko Ahvenkalat (Perciformes) on selkärankaisten suurin lahko.
Heimo Kirjoahvenet Cichlidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Kirjoahvenet Cichlasomatinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Amerikkalaiset kääpiöahvenet
- Juovakääpiöahven (Apistogramma trifasciata)
- Keltakääpiöahven (Apistogramma borellii)[1]
- Kääpiöakara (Nannacara anomala)
- Loistokääpiöahven (Apistogramma agassizii)
- Palettikääpiöahven (Apistogramma panduro)
- Pandakääpiöahven (Apistogramma nijsseni)
- Perhoskirjoahven (Mikrogeophagus ramirezi)
- Rubiinikääpiöahven (Apistogramma macmasteri)
- Rusokirjoahven (Mikrogeophagus altispinosus)
- Timanttikirjoahven (Anomalochromis thomasi)
- Tulikääpiöahven (Apistogramma hongsloi)
- Töyhtökääpiöahven (Apistogramma cacatuoides)
- Amerikkalaiset, keskikokoiset kirjoahvenet
- Avainkirjoahven (Cleithracara maronii)
- Kiekkokala (Symphysodon discus)
- Lehtikala (Pterophyllum scalare)[1]
- Lippukirjoahven (Laetacara curviceps)
- Lippulehtikala (Pterophyllum altum)
- Pikkulehtikala (Pterophyllum leopoldi)
- Ruostekirjoahven (Laetacara dorsigera)
- Sateenkaariahven (Herotilapia multispinosa)
- Seeprakirjoahven (Cryptoheros nigrofasciatus)
- Sinikirjoahven (Aequidens pulcher)
- Sinileukakirjoahven (Cryptoheros sajica, syn. Archocentrus sajica)
- Tulisuu (Thorichthys meeki)
- Valjaskirjoahven (Aequidens metae)
- Isot amerikkalaiset kirjoahvenet
- Helmikirjoahven (Cichlasoma octofasciata)
- Riikinkukkokirjoahven, syn. Oskari (Astronotus ocellatus)
- Saumakirjoahven (Aequidens rivulatus)
- Teksasinkirjoahven (Herichthys cyanoguttatum)
- Turkoosikirjoahven (Hypsophrys nicaraguensis)
- Malawijärven kirjoahvenet
- Keltamalawinahven (Pseudotropheus lombardoi)
- Kuusiraitamalawinahven (Pseudotropheus demasoni)
- Seepramalawinahven (Maylandia zebra)
- Sinihuuliahven (Labidochromis caeruleus)
- Tanganjika-järven kirjoahvenet
- Keltakotiloahven (Lamprologus ocellatus)
- Kultakoruahven (Julidochromis ornatus)
- Seeprakotiloahven (Neolamprologus multifasciatus)
- Muut afrikkalaiset kirjoahvenet
- Palettikala (Pelvicachromis pulcher)[1]
- Pilkkutimanttiahven (Hemichromis bimaculatus)
- Purppurasuuhautoja (Pseudocrenilabrus nicholsi)
- Timanttikirjoahven (Anomalochromis thomasi)
Alaheimo Lasiahvenet Ambassidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kultalasiahven (Parambassis lala)
Alaheimo Tonkijat Geophaginae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timanttitonkija (Satanoperca leucosticta)
- Helmiäistonkija (Geophagus brasiliensis)
Heimo Kiipijäkalat Anabantidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Loistokiipijäkala (Microctenopoma ansorgii)
Heimo Rihmakalat Osphronemidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Paratiisikalat Macropodinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paratiisikala (Macropodus opercularis)
- Korurihmakala (Trichopsis pumila)
- Taistelukala (Betta splendens)
- Murisijarihmakala (Trichopsis vittata)
Alaheimo Aitorihmakalat Luciocephalinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helmirihmakala (Trichogaster leeri)
- Hunajarihmakala (Trichogaster chuna)
- Huulirihmakala (Colisa labiosa)
- Juovarihmakala (Colisa fasciata)
- Keltarihmakala (Trichogaster trichopterus)
- Kääpiörihmakala (Colisa lalia)[1]
- Sinirihmakala (Trichogaster trichopterus)[1]
Heimo Pusukalat Helostomatidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pusukala (Helostoma temminckii)
Monnikalat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahko Monnikalat (Siluriformes) on aktiivisen tutkimuksen kohteena, lajeja löytyy lisää ja niiden sukulaisuussuhteista saadaan uutta tietoa.
Heimo Monnit Siluridae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sundanlasimonni (Kryptopterus bicirrhis)
Heimo Banjomonnit Aspredinidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Banjomonnit (Bunocephalus spp.)
Heimo Panssarimonnit Callichthyidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alaheimo Aitopanssarimonnit Callichthyinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Panssarimonni (Callichthys callichthys)
- Lippuritarimonni (Dianema urostriatum)
- Ritarimonni (Dianema longibarbis)
- Rantamonni (Hoplosternum littorale)
- Haarniskamonni (Megalechis personata)
- Pistehaarniskamonni (Megalechis thoracata)
Alaheimo Monniset Corydoradinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aaltomonninen (Corydoras undulatus)
- Albiinomonninen (Corydoras aeneus var. albino tai Corydoras paleatus var. albino)
- Aurinkomonninen (Corydoras burgessi)
- Bolivianmonninen (Corydoras geryi)
- Guaporenmonninen (Corydoras guapore)
- Harmaakylkimonninen (Corydoras septentrionalis)
- Helmimonninen (Corydoras sterbai)
- Helomonninen (Corydoras duplicareus)
- Helymonninen (Corydoras nijsseni)
- Hepomonninen (Corydoras eques)
- Hietamonninen (Corydoras haraldschultzi)
- Hohtomonninen (Corydoras agassizii)
- Isoleopardimonninen (Corydoras leopardus)
- Jaguaarimonninen (Corydoras julii)
- Jousimonninen (Corydoras narcissus)
- Kaarimonninen (Corydoras arcuatus)
- Kaitamonninen (Aspidoras menezesi)
- Kiiltomonninen (Corydoras sodalis)
- Kilomonninen (Corydoras amandajanea)
- Kirjomonninen (Corydoras schwartzi)
- Korumonninen (Corydoras elegans)
- Kulmajuovamonninen (Corydoras melini)
- Kulmamonninen (Corydoras loxozonus)
- Kultakylkimonninen (Corydoras melanotaenia)
- Kultapiikkimonninen (Corydoras seussi)
- Kultapäämonninen (Corydoras gossei)
- Kuonovihermonninen (Corydoras multiradiatus ent. Brochis multiradiatus)
- Kuparimonninen (Corydoras aeneus)[1]
- Kääpiömonninen (Corydoras pygmaeus)
- Leopardimonninen (Corydoras trilineatus)
- Linjamonninen (Corydoras gomezi)
- Lippumonninen (Corydoras robineae)
- Loretonmonninen (Corydoras loretoensis)
- Marmorimonninen (Aspidoras pauciradiatus)
- Matkijamonninen (Corydoras imitator)
- Mustaevämonninen (Corydoras acutus)
- Mustaselkämonninen (Corydoras metae)
- Naamiomonninen (Corydoras atropersonatus)
- Naponkorumonninen (Corydoras napoensis)
- Nelikkomonninen (Aspidoras albater)
- Nokimonninen (Corydoras concolor)
- Nokikuonomonninen (Corydoras oiapoquensis)
- Nuolimonninen (Corydoras hastatus)
- Pandamonninen (Corydoras panda)
- Pantterimonninen (Corydoras ambiacus)
- Pikkumonninen (Corydoras habrosus)
- Pilkkumonninen (Corydoras polystictus)
- Pistemonninen (Corydoras punctatus)
- Punamonninen (Corydoras melanistius)
- Purjemonninen (Corydoras delphax)
- Raitapunamonninen (Corydoras brevirostris)
- Ristimonninen (Corydoras semiaquilus)
- Ruostemonninen (Corydoras rabauti)
- Rusomonninen (Corydoras adolfoi)
- Ruusumonninen (Corydoras axelrodi)
- Ruutumonninen (Scleromystax barbatus)
- Safiirimonninen (Corydoras similis)
- Satulamonninen (Corydoras virginiae)
- Seepiamonninen (Corydoras zygatus)
- Sihtimonninen (Corydoras kanei)
- Sinimonninen (Corydoras nattereri)
- Smaragdimonninen (Corydoras britskii ent. Brochis britskii)
- Somamonninen (Corydoras davidsandsi)
- Sysievämonninen (Corydoras leucomelas)
- Toverimonninen (Corydoras condiscipulus)
- Tukanomonninne (Corydoras tukano)
- Täplämonninen (Corydoras paleatus)
- Täpläpyrstömonninen (Corydoras caudimaculatus)
- Valkopilkkumonninen (Corydoras sterbai)
- Venezuelanmustamonnislaji (Corydoras sp."BlackVenezuela")
- Verkkomonninen (Corydoras reticulatus)
- Vihermonninen (Corydoras splendens ent. Brochis splendens)
- Vähäbarimamonninen (Corydoras bondi)
- Ylänkömonninen (Corydoras weitzmani)
Heimo Imumonnit Loricariidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](katso myös L-numero)
Alaheimo Plekot Hypostominae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aitotäpläpleko (Hypostomus punctatus)
- Appelsiinipleko L 124 (Peckoltia sabaji)
- Helmipaholaispleko (Acanthicus adonis)
- Helmipartamonni (Ancistrus dolichopterus)[1]
- Isopurjepleko (Glyptoperichthys gibbiceps)
- Paranpleko L 163 (Ancistrinae sp. "Big Spot Peckoltia")
- Pikkuhammaspleko L 141, L 215 (Ancistomus snethlageae)
- Raitakorupleko L 15 (Peckoltia vittata)
- Salamanteripleko L 134 (Peckoltia sp.)
- Sokkelopartamonni LDA 8 (Ancistrus claro)
- Topaasipleko L 200 (Hemiancistrus subviridis)
- Tummaleväpleko (Pterygoplichthys multiradiatus)
- Täpläpartamonni eli maatiaispartamonni(Ancistrus cirrhosus)
- Tähtipartamonni eli ukkopartamonni (Ancistrus sp.) L181 tai L71
Alaheimo Pikkuimumonnit Hypoptopomatinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boliviannuolimonni (Otocinclus mariae)
- Juovanuolimonni (Otocinclus vittatus)
- Kaksoisnuolimonni (Otocinclus macrospilus)
- Katinkultamonni LDA 25 (Pit bull pleco) (Parotocinclus jumbo)
- Muranuolimonni (Otocinclus mura)
- Naponnuolimonni (Otocinclus huaorani)
- Perunnuolimonni (Otocinclus vestitus)
- Raitanuolimonni (Otocinclus affinis)
- Seepranuolimonni (Otocinclus cocama)
- Soranuolimonni (Otocinclus xakriaba)
- Täplänuolimonni (Otocinclus hoppei)
- Otocinclus batmani
- Otocinclus bororo
- Otocinclus caxarari
- Otocinclus flexilis
- Otocinclus gibbosus
- Otocinclus hasemani
- Otocinclus mimulus
- Otocinclus tapirape
Alaheimo Siimapyrstöt Loricariinae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- noitamonnit (Hemiloricaria spp.)
- nokkamonnit (Farlowella spp.)
- sampimonnit (Sturisoma spp.)
- velhomonnit (Loricaria spp.)
Heimo Ripsimonnit Mochokidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helmiripsimonni (Synodontis angelicus)
- Koruripsimonni (Synodontis decorus)
- Mokkaripsimonni (Synodontis afrofischeri)
- Nigerian vähäripsimonni (Microsynodontis sp. "Nigeria")
- Njassanripsimonni (Synodontis njassae)
- Keltaripsimonni eli Pikkukäkimonni (Synodontis petricola)
- Rengasripsimonni (Synodontis ocellifer)
- Seepraripsimonni (Synodontis brichardi)
- Selkäuimari (ent. Selkäuimarimonni) (Synodontis nigriventris)
- Siimaripsimonni (Synodontis alberti)
- Sokkeloripsimonni (Synodontis schoutedeni)
- Suklaaripsimonni (Synodontis budgetti)
- Sulkaripsimonni (Synodontis eupterus)
- Tummaripsimonni (Synodontis robbianus)
- Täpläripsimonni (Synodontis notatus)
Heimo Antennimonnit Pimelodidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapamonni (Sorubim lima)
- Pikkuantennimonni (Pimelodella meesi)
- Raitalapamonni (Brachyplatystoma juruense)
- Tiikerilapamonni (Pseudoplatystoma fasciatum)
Heimo Okamonnit Doradidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juovaokamonni (Platydoras costatus)
- Kampaokamonni (Agamyxis pectinifrons)
Heimo Haimonnit Pangasiidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haimonni (Pangasius macrophthalmus) ?
Jäykkäleukakalat Tetraodontiformes
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo Pallokalat Tetraodontidae
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tässä heimossa on myös merivesikaloja, katso Luettelo meriakvaariokaloista
- Kääpiöpallokala Carinotetraodon travancoricus
- Punapyrstöpallokala Carinotetraodon irrubesco
- Kimalaispallokala Colomesus asellus
- Aurinkopallokala Auriglobus silus
- Borneonpallokala Auriglobus amabilis
- Pisamapallokala Tetraodon abei
- Töppöpallokala Tetraodon leiurus
- Kyhmypallokala Tetraodon palembangensis
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo kaloista aakkosjärjestyksessä
- Luettelo meriakvaariokaloista
- Akvaariokasvit
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Gutjahr, A.: ”Akvaarion synty: akvaariokaloja”, Akvaario, s. 34–39. Suomentanut Syvänperä, Tuula. München, Saksa: Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8837-9
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 56-57. (suom.nimien lähde) Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ Karppikalat Cypriniformes Helsingin Akvaariokeskus. Arkistoitu 17.8.2007. Viitattu 5.8.2007.
- ↑ a b c Cyprinidae Taxonomic Serial No.: 163342. ITIS Report. Viitattu 5.8.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Helmirasboran nimi muuttuu helmiseeprakalaksi. Akvaristi, 2008, nro 4, s. 4–5.