Täpläripsimonni
| Täpläripsimonni | |
|---|---|
 harvinaisempi, neljätäpläinen muoto |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Ripsimonnit Mochokidae |
| Suku: | Synodontis |
| Laji: | notatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Synodontis notatus |
|
| Katso myös | |
Täpläripsimonni (Synodontis notatus) on ripsimonnien heimoon kuuluva kala, jota pidetään myös akvaarioissa.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täpläripsimonnin pohjaväri on harmaanruskea tai oliivinsävyinen, ja siinä on selkäpuolella kullanhohdetta. Vatsapuoli on valkea. Kyljessä, suunnilleen selkäevän takareunan kohdalla, on yksi, noin kalan silmän kokoinen tumma täplä. Joskus täpliä on kaksi. Nuoren yksilön täplä on suurempi suhteessa kalan kokoon. Täpläripsimonnin rasvaevä on pieni ja sijaitsee lähellä pyrstöä. Aikuisen kalan tyypillinen pituus on noin 23 cm.[2]
Vaikka kalasta käytetään englanniksi nimeä "one-spot squeaker", siitä esiintyy muotoja, joissa on kolme tai neljä täplää. Pariripsimonni (Synodontis nummifer) ja kongonripsimonni (Synodontis congicus) muistuttavat paljon täpläripsimonnia, ja niitä myydään akvaariokaupassa sen nimellä.[3] Näiden kolmen lajin erottaminen käy parhaiten kalan viiksiä ja rasvaevän muotoa tarkastelemalla.[2]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täpläripsimonnit elävät Afrikassa Kongo-joen sekä sen sivujokien Kasain ja Ubangin vesistöissä, sekä Stanley Poolin alueella, mutta ei Mweru-järvessä tai Luapulassa.[4]
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täpläripsimonnit kutevat tulvaniityille, missä on paljon mikro-organismeja poikasten syötäväksi. Ne sirottelevat mädin hajalleen eivätkä hoida kehittyviä poikasia.[3]
Täpläripsimonnit ovat varsin kaikkiruokaisia. Akvaarioissa ne ovat suosittuja, koska ne liikkuvat valoisaan aikaan enemmän kuin monet muut ripsimonnilajit. Niiden kanssa yhdessä ei kuitenkaan voi pitää kovin pieniä kaloja, joita täpläripsimonni kohtelisi ravintoeläiminä. Aikuistuessaan kalasta tulee reviiritietoinen, se tappelee oman lajinsa edustajien kanssa ja ärhentelee muillekin ripsimonneille. Siksi samassa akvaariossa voi yleensä pitää vain yhtä yksilöä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Moelants, T.: Synodontis notatus IUCN Red List of Threatened Species. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Synodontis notatus (Hyvä kuva) ScotCat. 2014. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ a b c One-spot Synodontis (myös kuvia) Seriously Fish. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ Synodontis notatus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi) Viitattu 27.1.2019