Loistokääpiöahven
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Loistokääpiöahven | |
|---|---|
 Koiras |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Labroidei |
| Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
| Alaheimo: | Kiklat Cichlinae |
| Suku: | Apistogramma |
| Laji: | agassizii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Apistogramma agassizii |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Loistokääpiöahven (Apistogramma agassizii) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva kalalaji.
Koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koiraskalat voivat kasvaa noin yhdeksän senttimetrin, naaraat vain kuuden sentin mittaisiksi.[1] Koiraat ovat värikkäämpiä ja niiden evät ovat suuremmat. Naarailla pyrstöevä on pyöristynyt eikä pitkänomainen kuten koirailla.[1][2]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loistokääpiöahven on kotoisin Etelä-Amerikasta, Amazonasista.
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loistokääpiöahvenia voi pitää pareittain tai haaremissa, jossa on yksi koiras ja vähintään kaksi naarasta. Loistokääpiöahvenet kutevat suhteellisen helposti. Kutu tapahtuu luolaan, jossa naaras hoitaa poikasiaan, tällöin tulee varmistaa sen ruoan saanti tiputtamalla ruokaa lähelle luolan suuta. Mätimunia on yhdellä kerralla noin 150 kappaletta[3].
Kaloja valittaessa tulee kiinnittää huomioita kalan silmiin, eviin ja vatsaan. Silmien pitää olla kirkkaat, evien ehjät ja vatsan sopusuhtainen tai hiukan pyöreä, ei lommolla. Ahvenet ovat usein sisäloisten riivaamia ja ne tulisikin aina loislääkitä, ennen kuin ne laitetaan muiden kalojen sekaan.
Loistokääpiöahvenen seuraan soveltuvat samoissa vesiarvoissa viihtyvä pienet tai keskisuuret kalat, kuten tetrat, barbit, rasborat, monniset, plekot, imumonnit, nuoliaiset ja rihmakalat. Muiden ahventen, rihmakalojen ja pohjakalojen yhdistämisessä tulee huomioida tilan tarve, jotta reviirikiistoilta vältyttäisiin.
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sopivan veden pH-arvo on 5,5-7,0, lämpötila 25-28 celsiusastetta ja kovuus: alle 10 dGH.[4]
Loistokääpiöahvenen ruokavalioon kuuluvat sekä hiutaleet että pohjatabletit. Kuivatut tai pakastetut pikkuötökät ovat myös tärkeä osa ruokavaliota ja niitä tulisi antaa vähintään kerran viikossa.
Akvaarion minimikoko on noin 80 litraa ja siellä tulee olla runsaasti kasvillisuutta, kiviä ja kantoja luomassa piilopaikkoja. Jos samaan altaaseen haluaa lisäksi muita pohjalla eläviä asukkaita tulee altaan olla vähintään 120 litraa, mieluummin 200 litraa, koska kutuaikana loistokääpiöahvenet ovat reviiritietoisia ja silloin muut asukkaat saavat kyytiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Agassiz's Dwarf Cichlid Animal-World. Viitattu 29.12.2019. (englanniksi)
- ↑ David Alderton: Värikäs akvaario, s. 59. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1170-9
- ↑ Apistogramma agassizii (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 29.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Faunatar (Arkistoitu – Internet Archive)