Akavan Erityisalat
| Akavan Erityisalat | |
|---|---|
| Akavan Erityisalojen Keskusliitto | |
| Perustettu | 1972 |
| Tyyppi | ammattiliitto |
| Toimiala | palkansaajaliitto |
| Päämaja |
Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki |
| Jäsenet | 25 000 (2024)[1] |
| vt. toiminnanjohtaja | Olli Kaure |
| Hallituksen pj. | Pasi Hario |
| Kattojärjestö | Akava |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Akavan Erityisalat (aik. Akavan Erityisalojen Keskusliitto) on vuonna 1972 perustettu kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän, liike-elämän ja hyvinvoinnin esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä toimivien ammattiliitto. Liitolla on 20 jäsenjärjestöä, joihin kuuluu yhteensä 26 000 jäsentä.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Historia loppuu vuoteen 2004. |
Akavan Erityisalojen Keskusliitto perustettiin 25. helmikuuta 1972 yhdistämään keskusliitossa toimivia pieniä ammattiryhmiä. AEK:n ensimmäinen puheenjohtaja oli Kunnallisen Koulutoimen Hallintovirkamiehet (KKHV) -yhdistyksen johtaja Kalevi Nikki. Vuoden 1972 lopussa AEK:hon kuului kahdeksan jäsenjärjestöä ja noin 400 jäsentä. Seuraavana vuonna jäsenmäärä ylitti tuhannen, mutta toiminta oli alkuvaiheessa varsin vähäistä. Jäsenjärjestöt neuvottelivat sopimuksensa itsenäisesti. Vuonna 1974 AEK sai toimiston, joka oli aluksi yhteinen Suomen kirjastonhoitajat -yhdistyksen kanssa.[3]
Nikkiä seurasi puheenjohtajana Pekka Käppi, joka johti liittoa vuoteen 1983. 1980-luvun alussa AEK:ssa oli noin 2 000 jäsentä ja liitto perusti Erityiskoulutettujen Työttömyyskassan. AEK:n ensimmäinen työtaistelu toteutui vuonna 1984, kun KKHV meni lakkoon yhdessä OAJ:n kanssa. Vuonna 1987 AEK:hon kuului jo 37 jäsenjärjestöä. 1990-luvun laman seurauksena liiton jäsenmäärä kasvoi nopeasti viidestä tuhannesta yli 12 tuhanteen.[3]
Käpin tilalle valittiin KKHV:stä Jorma Puhakka, jonka kausi alkoi räväkästi työtaistelulla. Puhakan seuraaja oli pitkän uran pääluottamusmiehenä ja AEK:ssa tehnyt Jussi Perttola. Hän sai vuonna 1995 johdettavakseen täysin erilaisen AEK:n kuin mitä se oli ollut Puhakan tullessa tehtävään. Liiton voimakas kasvu muutti 1990-luvun alussa sen sisäistä rakennetta ja voimasuhteita.[3]
Yksityisen sektorin merkitys nousi AEK:ssa ja tämä kulminoitui syksyn 1998 liittokokouksessa, jossa ensimmäistä kertaa äänestettiin puheenjohtajasta. Vaalissa Salla Luomanmäki voitti istuneen puheenjohtaja Perttolan. Vuonna 2004 liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Marjatta Huuhtanen jäi eläkkeelle ja toiminnanjohtajaksi valittiin puheenjohtajana toiminut Salla Luomanmäki. Puheenjohtajaksi nousi viitasaarelainen kulttuuritoimenjohtaja Jorma Rihto. Johdon vaihtuminen näkyi nopeasti myös liiton profiilissa. Vuonna 2005 liiton nimeksi lyhennettiin Akavan Erityisalat. Liiton kasvu jatkui 2000-luvulla varsin voimakkaana.[3]
Puheenjohtajina Rihtoa seurasivat Risto Tolonen (2013-2014), Maarit Helén (2015-2018) ja Tuire Eilittä (2019-2022). 2010-luvulla toiminnassa ovat korostuneet erityisesti tasa-arvotyö ja hyvän julkisen hallinnon merkitys kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytyksenä. Vuonna 2022 puheenjohtajaksi valittiin Pasi Hario.
Jäsenyhdistykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähde[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Blom, Anders: Veljeskunta: Lobbaus Suomen poliittisessa järjestelmässä, s. 375-376. Gummerus, 2018. ISBN 978-951-24-0749-1
- ↑ Liitto Akavan Erityisalat. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ a b c d Timo Joutsivuo & Anna Joutsenniemi: Pikkuisesta kokoomaliitosta kasvoi iso akavalainen ammattijärjestö (Akavan Erityisalat)
- ↑ Jäsenyhdistykset Akavan Erityisalat. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 20.11.2014.