Airisto–Seili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alueen läpi kulkee tärkeä 15,3 metrin syvyinen Naantalin laivaväylä, jonka kautta laivat kulkevat muun muassa Naantalin satamaan ja Turun satamaan, sekä Pernon telakalle ja Turun Korjaustelakalle.[1] Kuvassa Viking Linen M/S Isabella, kuvattuna Karhuvuoren näkötornista, Aaslan saarelta, Naantalista.
Seilin saarta ja siellä sijaitseva vanha sairaala

Airisto–Seilin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Saaristomerellä Paraisten ja Naantalin kaupungeissa sijaitseva 11 000 hehtaarin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alue sijaitsee Airistolla ja sen ympärillä sijaitsevilla kapeilla salmilla sekä lukuisilla saarilla ja luodoilla. Tämä alue on Lounaisrannikon ja Saaristomeren alueen tunnetuimpia maisemanähtävyyksiä.[2]

Luonnonpiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airiston selkä on muodostunut kallioperässä olevaan hautamaiseen vajoamaan. Sen syvin kohta sijaitsee maisema-alueen pohjoispuolella. Maisema-alueen eteläosa on Länsi-Turunmaan Seilin saaristosta, pohjoisosa koostuu Naantalin Rymättylässä sijaitsevista Aaslaluodon ja Airismaan saarista, sekä itäosa Paraisten Stormälöstä.[2]

Alueen saaret ovat kallioisia ja suurimpien saarien lakiosissa kasvaa mäntymetsiä, mutta rehevimmillä alueilla esiintyy myös lehtimetsää. Alueen luonnonsuojelullisesti arvokkaita saaria ovat muun muassa Länsi-Turunmaalla sijaitsevat Högholmenin, Majholmenin ja Lindsorin saaret sekä luonnonsuojelualue Måsgrund. Seilin saari eroaa ympäröivistä, männiköiden peittämistä kallioluodoista ja saarista vehreän puistomaisena niittyineen ja jaloine lehtipuineen. Suuri osa Seilin saaresta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Monet Seilin ympärillä olevat saaret ovat luonnonsuojelualueita.[2]

Kulttuuripiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historialliset tapahtumat Airiston selällä liittyvät vanhaan laivaväylään, jota pitkin Varsinais-Suomen rannikolle suuntautui useista hävitys- ja valloitusretkiä. Alueen tunnetuimman saaren, Seilin historia on osa Suomen sairaanhoitolaitoksen vaiheita. Saari toimi Suomen ensimmäisenä leprasairaalana vuosina 1619–1785 ja valtion mielisairaalana 1755–1962. Saareen tuodut raajarikot ja mielisairaat asuivat pääsaaressa ja spitaaliset nykyään saareen kiinni kasvaneessa niemessä. Seilin sairaalan puinen ristikirkko Seilin kirkko valmistui vuonna 1733. Kirkon vieressä on vanha hautausmaa. Sairaalan päärakennus valmistui vuonna 1840 ja se on Carl Ludvig Engelin piirtämä. Rakennuksen ulkoasu on säilytetty alkuperäisenä, mutta sisäosat on uusittu. Sairaalan rakennusryhmään kuuluu kaikkiaan viidettäkymmentä rakennusta. Nykyään Seilin rakennuksissa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Haverössä ja muillakin alueen saarilla on pienimuotoisia saaristolaisia viljelytiloja.[2]

  1. Utön - Naantalin väylän uusi kulkusyvyys käyttöön 1-2/2010. Liikennevirasto. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 19.5.2010.
  2. a b c d Airisto - Seili 27.12.2004. Ympäristöministeriö. Viitattu 19.5.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]