Aino Kivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aino Kivi (s. 1985 Riihimäki) on teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän valmistui ylioppilaaksi 2003 Kallion lukiosta, humanististen tieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 2010 ja Teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2012[1]. Hän on työskennellyt muun muassa Kajaanin kaupunginteatterissa[2][3], Riihimäen Teatterissa, Teatteri Siperiassa[4], Joensuun kaupunginteatterissa[5] (2014–2018) ja Lahden kaupunginteatterissa[6]. Kivi toimi Myllyteatterin taiteellisena johtajana 2019–2021[7].

Kiven viimeinen ohjaustyö Joensuun kaupunginteatteriin kiinnitettynä ohjaajana oli Sofi Oksasen romaaniin perustuva Stalinin lehmät, joka sai ensi-iltansa 2018. Kivi dramatisoi romaanin, ja kyseessä oli ensimmäinen Stalinin lehmistä tehty näytelmäversio[8]. Kesällä 2021 Tuffi Films -tuotantoyhtiö ilmoitti, että Stalinin lehmistä tehdään tv-sarja, jonka käsikirjoittavat Aino Kivi ja virolainen runoilija, näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja Andra Teede[9].

Aino Kiven esikoisromaani Maailman kaunein tyttö ilmestyi Into Kustannus -kustantamolta syksyllä 2016[10]. Teos oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto -ehdokkaana. Toinen romaani, Joutonainen, ilmestyi samalta kustantajalta 2022[11].

Vuosina 2018–2019 Aino Kivi teki yhdessä toimittaja, kriitikko Aleksis Salusjärven kanssa YLEn julkaisemaa podcast-sarjaa Aleksis ja Kivi. Sarjassa Kivi ja Salusjärvi keskustelivat suomalaisesta kirjallisuudesta[12].

Teatteriohjauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Raamattu 2007, Kumpulan metsäteatteri, 2007
  • Kesäyön unelma, Teatterikorkeakoulu, 2009
  • Mannerheimintiellä, Teatterikorkeakoulu, 2010
  • Hannu ja Kerttu, Teatteri Hevosenkenkä, 2011
  • Ainakin miljoona sinistä kissaa, Kajaanin Kaupunginteatteri, 2012
  • Loistava Ella! Loistava Company 2012.
  • Tyhmät ihmiset hallitsevat maailmaa, Tampereen ylioppilasteatteri, 2012
  • Tunkeilija, Teatteri Takomo, 2013
  • Fucking Åmål, Riihimäen teatteri, 2013
  • Kaikkeuden enkelit, Kajaanin kaupunginteatteri, 2014
  • Kiljusen herrasväki, Joensuun kaupunginteatteri, 2014[13][14]
  • Mä soitan veljille, Joensuun kaupunginteatteri, 2014[15][16][17]
  • Rahakabaree (kantaesitys, käsikirjoitus ja ohjaus Aino Kivi), Joensuun kaupunginteatteri, 2015[18][19][20]
  • Havukka-ahon ajattelija, Joensuun kaupunginteatteri 2016[21][22]
  • Kesäyön uni, Ylioppilasteatteri (Mustikkamaan kesäteatteri), 2017[23]
  • Harmony Sisters, Joensuun kaupunginteatteri, 2017[24][25][26]
  • Anna Karenina, Joensuun kaupunginteatteri, 2018[27][28]
  • Stalinin lehmät (kantaesitys, dramatisointi ja ohjaus Aino Kivi), Joensuun kaupunginteatteri, 2018[29]
  • Neljäntienristeys, Lahden kaupunginteatteri, 2019
  • Wolandin iloinen seurue, Myllyteatteri, 2020
  • Vain parasta minulle, Helsingin kaupunginteatteri, 2020[30]
  • Mestari/Margarita, Myllyteatteri, 2021[31]
  • Hehkuva aika, Valtimonteatteri, 2021

Oopperaohjauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Shitstorm, Turun musiikkijuhlat, 2012

Käsikirjoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hoc est Corpus, 2006
  • Ithaka, 2007
  • Tyhmät ihmiset hallitsevat maailmaa, 2012
  • Rahakabaree, 2015
  • Kari Krandi, 2016

Romaaneja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aino Kiven kumppani on Janne Ahjopalo, joka työskentelee MTV Uutisten toimittajana ja tuottajana. Heillä on kaksi yhteistä lasta.[32]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ TeaK valmistuneet Teatterikorkeakoulu. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 17.3.2015.
  2. ↑ Kiusaaminen ja unelmat esillä Kajaanin Kaupunginteatterissa Yle Uutiset. Viitattu 20.11.2016.
  3. ↑ Kajaanin ja Joensuun kaupunginteatterien yhteistyö valtakunnalliseen kilpailuun Yle Uutiset. Viitattu 20.11.2016.
  4. ↑ Tulossa | Teatteri Siperia www.teatterisiperia.net. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 20.11.2016.
  5. ↑ Aino Kivi ohjaajaksi Joensuun kaupunginteatteri. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 17.3.2015.
  6. ↑ Rouva C. ja Kostonkierre saavat vihdoin ensi-iltansa lahdenkaupunginteatteri.fi. 28.9.2022. Arkistoitu 29.4.2023. Viitattu 29.4.2023.
  7. ↑ Myllyteatteri: Ihmiset myllyteatteri.fi. Viitattu 29.4.2023.
  8. ↑ Laitinen, Tarja: Sofi Oksanen on tyytyväinen romaaninsa dramatisointiin YLE. 14.9.2018. Viitattu 29.4.2023.
  9. ↑ Sofi Oksasen Stalinin lehmistä TV-sarja tuffifilms.com. 16.6.2021. Viitattu 29.4.2023.
  10. ↑ a b Maailman kaunein tyttö - Into Kustannus intokustannus.fi. Viitattu 19.9.2016.
  11. ↑ Joutonainen on hersyvä romaani pakkomielteistä ja rakkaudesta – saa lukijan nauramaan keskiluokkaisen elämäntyylin tavoittelulle kauppa.intokustannus.fi. 26.9.2022. Viitattu 29.4.2023.
  12. ↑ Aleksis ja Kivi YLE Areenassa Yle Areena. Viitattu 29.4.2023.
  13. ↑ Kivi, Aino: Kiljusen herrasväki ainokivi.fi. Viitattu 29.4.2023.
  14. ↑ Kiljusen herrasväki Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  15. ↑ Mä soitan veljille Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  16. ↑ Kivi, Aino: Mä soitan veljille ainokivi.fi. Viitattu 29.4.2023.
  17. ↑ Salovaara, Niko: Vierasta mutta tuttua Karjalan Heili. 5.11.2014. Viitattu 29.4.2023.
  18. ↑ Rahakabaree Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  19. ↑ Huttunen, Pasi: Aino Kiven troijalainen Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas. 5.10.2015. Viitattu 29.4.2023.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Kivi, Aino: Rahakabaree ainokivi.fi. Viitattu 29.4.2023.
  21. ↑ Havukka-ahon ajattelija Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  22. ↑ Kivi, Aino: Havukka-ahon ajattelija ainokivi.fi. Viitattu 29.4.2023.
  23. ↑ http://www.ylioppilasteatteri.fi/pub/ohjelmisto/kesayonuni.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Harmony Sisters Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  25. ↑ Harmony Sisters - käsiohjelma Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  26. ↑ Kivi, Aino: Harmony Sisters ainokivi.fi. Viitattu 29.4.2023.
  27. ↑ Anna Karenina Joensuun kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  28. ↑ Kivi, Aino: Anna Karenina ainokivi.fi. Viitattu 29.4.2023.
  29. ↑ Laitinen, Tarja: Stalinin lehmät lauantaina ensi-illassa – Sofi Oksanen Joensuuhun YLE. 12.9.2018. Viitattu 29.4.2023.
  30. ↑ Vain parasta minulle Helsingin kaupunginteatteri. Viitattu 29.4.2023.
  31. ↑ Mestari/Margarita - Myllyteatterin Saatana saapuu Moskovaan -kokonaisuuden toinen osa myllyteatteri.fi. 17.5.2021. Viitattu 29.4.2023.
  32. ↑ Sinervo, Suvi: Ainon ja Jannen rakkaustarina: ”Kun hänen kissansakin luotti minuun, tunsin, että tämä on vakavaa” Kodin Kuvalehti. 28.12.2022. Viitattu 29.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aino_Kivi&oldid=22637470”