Kajaanin kaupunginteatteri
| Kajaanin kaupunginteatteri | |
|---|---|
 Kajaanin kaupunginteatteri 2019 |
|
| Osoite | Kauppakatu 14 |
| Sijainti | Kajaani |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | teatteri |
| Omistaja | Kajaanin kaupunki |
| Julkisivumateriaali | puu |
 |
|
Kajaanin kaupunginteatteri - alueteatteri on Kainuun ainoa säännöllistä esitystoimintaa harjoittava ammattiteatteri.[1]
Teatteri on toiminut kaupunginteatterin nimellä 1. elokuuta 1969 alkaen kun Kajaanin Työväen Teatteri (Kajaanin Työväen Näyttämö 1945–1954) muutti nimensä.[2] Kuitenkin teatteri toimi kannatusyhdistyksen pohjalta vuoteen 1978 saakka jolloin se kunnallistettiin.[3] Teatteritoiminnan Kajaanissa katsotaan alkaneen 9.12.1906 Kajaanin työväen näytelmäseuran kaupungintalon juhlasalissa pidetyistä iltamista joissa esitetiin kaksi näytelmää: C.P.Riisin Hardangerin harjulla ja Matti Kurikan Ihmekös tuo![4]
Teatteri on jaettu kahteen näyttämöön: isoon näyttämöön teatteritalolla (186 katsomopaikkaa) ja Sissilinnan pieneen näyttämöön (82 katsomopaikkaa)[5]. Molemmat tilat peruskorjattiin lokakuussa 2019 tehdyn päätöksen mukaan, ja suunnitelmista teatteritoiminnan siirtämiseksi muualle luovuttiin.[1][6] Peruskorjausten ajan väistötilana toimi Seminaarin näyttämö.
Teatteri on tullut kuuluisaksi rohkeista, omaperäisistä näytelmistään, ja se on saanut runsaasti näkyvyyttä etenkin teatteripiireissä ympäri maata ja Keski-Eurooppaa myöten, jossa Kajaanin kaupunginteatteri on vieraillut teatterifestivaaleilla. Ikävää julkisuutta teatteri sai kuitenkin syksyllä 2004, jolloin Kajaanin kaupunginvaltuustossa pohdittiin teatterille myönnettävän tuen huomattavaa leikkaamista, joka olisi uhannut koko teatterin tulevaisuutta.
Kajaanin kaupunginteatteri valmistaa vuosittain 5–7 näytelmää, jotka jakaantuvat ison näyttämön, Sissilinnan pienen näyttämön ja alueteatterin kesken. Teatteri valittiin vuoden teatteriksi vuonna 2003, ja titteli luovutettiin eteenpäin helsinkiläiselle Q-teatterille vuonna 2005 järjestetyssä teatterigaalassa Kajaanin isolla näyttämöllä.
Ehkäpä tunnetuimpia Kajaanin kaupunginteatterin valmistamia näytelmiä ovat Kristian Smedsin ohjaamat Kainuu-trilogian näytelmät, Huutavan ääni korvessa (pohjautuu teoksiin Huutavan ääni erämaassa, kirjoittanut Lars Levi Laestadius) sekä Punainen viiva, kirjoittanut Ilmari Kianto), Georg Büchnerin Woyzeck sekä trilogian vuonna 2004 lokakuun 30. päivänä ensi-iltansa saanut Anton Tšehovin Kolme sisarta.
Teatterin eniten esitetty ja katsotuin esitys on marraskuussa 2014 ensi-iltansa saanut näytelmä Tänään koulun jälkeen, joka pohjautuu näyttelijä Janne Kinnusen omiin kokemuksiin koulukiusaamisesta.[7] Näytelmä sai vuoden 2019 Lasten- ja nuorten teatteripalkinnon. [8]
Kajaanin teatterit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kajaanin Työväenyhdistyksen Näytelmäseura 1906–1909
- Kajaanin Työväenyhdistyksen Näyttämö 1909–1913
- Kajaanin Työväen Näyttämö 1913–1930 (toiminta päättyy lakkauttamiseen poliittisin perustein[9])
- Kajaanin Näytelmäseura 1917–1923
- Kajaanin Teatteri 1923–1929 (toiminta päättyy talousvaikeuksien takia[10])
- Kajaanin Näyttämö 1933–1941 (toiminta päättyy jatkosodan alkamisen takia[11])
- Kajaanin Työväen Näyttämö 1945–1954
- Kajaanin Työväen Teatteri 1954–1969 (nimi muuttui kaupunginteatteriksi[12])
- Kajaanin Kaupunginteatteri 1969–
Kajaanin Näyttämö oli yhteisteatteri eli siellä oli näyttelijöitä jotka olivat työskennelleet sekä Kajaanin Työväen näyttämöllä että porvallisten piirien perustamassa Kajaanin Teatterissa.[14]
Kajaanin teatterinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväenyhdistyksen näytelmäseura, työväenyhdistyksen näyttämö ja työväen näyttämö
- 1906 R.S. Huhtamäki
- 1907 R.S. Huhtamäki
- ? Hannes Karjalainen
- 1909 Oskari Rinne, Aatto Eeli Koskinen
- 1910 Aatto Eeli Koskinen
- ? Hjalmari Parikka
- 1913–1914 Hugo Hytönen
- 1914 Jukka Kuusisto
- 1915–1916 Anni Piha
- Kesä 1915 Hugo Hytönen
- 1916–1917 Jussi Kostamo
- 1917–1918 Hannes Jokelainen
- 1919–1923 Ragnar Länsivuori
- 1923–1924 Tyko Virtanen
- 1924–1928 Emil Luukkonen
- 1928–1930 Erkki Helo
- 1930 Ragnar Länsivuori
Kajaanin Näytelmäseura ja Kajaanin Teatteri
- 1917–1920 Jussi Kostamo
- Kevät 1920 Ilmari Leino
- 1920–1925 Oskari Oka
- 1925–1926 Arvi Hyrske
- 1926 Yrjö Kyander
- 1926–1927 Kustaa Hintikainen
- 1928 Ilmari Leino ja Juho Hirvola
- 1929 Isidor Wuori
Kajaanin Näyttämö
- 1933–1935 Ilmari Leino
- 1935–1940 Aino Mattila
- 1940–1941 Kalevi Mykkänen
Kajaanin Työväen Näyttämö ja Kajaanin Työväen Teatteri
- 1945–1947 Kasse Salminen
- 1947–1949 Viljo Karhu
- 1949–1953 Eino Noponen
- 1953–1957 Aulis Hämäläinen
- 1957–1961 Olavi Pajunen
- 1963–1965 Mauri Liitti
- 1965–1968 Olavi Pikkarainen
- 1968–1970 Rauno Kuosmanen
Kajaanin Kaupunginteatteri
- 1968–1970 Rauno Kuosmanen
- 1971–1973 Jaakko Jokelin
- 1973–1982 Kari Selinheimo
- 1982–1988 Hannu Tyhtilä
- 1988–1995 Helena Anttonen
- 1995–2000 Aila Lavaste
- 2001–2004 Kristian Smeds
- 2004–2008 Ilkka Laasonen
- 2009–2015 Miko Jaakkola
- 2016–2022 Helka-Maria Kinnunen[15]
- 2022– Anni Mikkelsson[16]
Nykyisiä ja entisiä näyttelijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tyyni Forsberg (–1969)[18]
- Veikko Forsberg (myös lavastaja, –1969)[18]
- Raimo Grönberg (1975–)[19]
- Irma Martinkauppi (1979–)[20]
- Esko Julkunen (1975–)[19]
- Salla Loper (2021–)[21]
- Kalle Luotonen (1979–)[20]
- Marja Myllylä (1979–)[20]
- Kari Mäkilä (1975–)[19]
- Jukka Peltola (2021–)[21]
- Vesa Repo (1983–)[22]
- Inkeri Rönkkö (–1969)[18]
- Yrjö Rönkkö (–1969)[18]
- Silja Saarimaa (1975–)[19]
- Tom Salminen (2021–)[21]
- Kai Salomaa (–1975)[19]
- Eira Soriola (1979–)[20]
- Sirpa Vallgren (–1969)[18]
- Vera Veiskola (2021–)[21]
- Esa Venäläinen (–1969)[18]
- Jose Viitala (2021–)[21]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuli Vatula ja Anssi Saari: Lausuntoa, plastiikkaa ja mimiikkiä – Sata vuotta kajaanilaista teatteritoimintaa 1906–2006. Kajaanin kaupunginteatteri, 2006.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sanna Kähkönen: Kajaanin kaupunginteatteri korjataan sittenkin, mutta ratkaisu oli monille pettymys Yle Uutiset. 30.10.2019. Viitattu 30.10.2019.
- ↑ Reijo Heikkinen: Kulttuurin vainioilta ja korpisoilta - Kirjoituksia Kajaanin ja Kainuun kulttuurihistoriasta (Gummerus, 1998), sivu 76
- ↑ Teatterin historiaa Kajaanin kaupunginteatteri, viitattu 17.5.2022
- ↑ Vatula ja Saari (2006), s. 12
- ↑ Näyttämöt Kajaanin kaupunginteatteri, viitattu 26.11.2023
- ↑ Sanna Kähkönen: Kajaanin kaupunginteatterin luovutuspäivä siirtyi kuukaudella, lisätyöt ja niiden hinta osattiin huomioida aikataulussa Yle Uutiset. 15.11.2023. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ "Anteeksianto mahdollistui teatteriesityksellä". Katja Mabrouk, Kainuun Sanomat 24.3.2023, sivut A10 ja A11
- ↑ Vuoden Lasten- ja nuorten teatteripalkinto Tänään koulun jälkeen -näytelmälle Yle Kajaani 11.3.2019 (viitattu 23.3.2023)
- ↑ Vatula ja Saari, s. 37
- ↑ Vatula ja Saari, s. 29
- ↑ Vatula ja Saari, s. 45
- ↑ Vatula ja Saari, s. 63
- ↑ Vatula ja Saari, s. 97–98
- ↑ Vatula ja Saari, s. 39
- ↑ Kinnunen, Hanne: Kajaanin kaupunginteatteri sai naisjohtajan Yle Uutiset. 17.3.2015. Viitattu 17.3.2015.
- ↑ "Anni Mikkelsson johtajaksi vain yhden äänen erolla". Antti Huusko, Kainuun Sanomat 13.4.2022, sivu A5
- ↑ Vatula ja Saari, s. 97–98
- ↑ a b c d e f Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e Kiinnityskierros: Seinäjoella vaihtuu puolet näyttelijöistä. Helsingin Sanomat, 2.3.1975, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d Näyttelijäkierros käynnistyi maakunnassa. Helsingin Sanomat, 1.2.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e Kajaanin kaupunginteatterin uudet näyttelijät on valittu kajaaninteatteri.fi. 9.2.2021. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).