Afrikankarhepuu
| Afrikankarhepuu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Boraginales |
| Heimo: | Karhepuukasvit Cordiaceae |
| Suku: | Karhepuut Cordia |
| Laji: | africana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cordia africana |
|
| Katso myös | |
Afrikankarhepuu (Cordia africana) on karhepuiden (Cordia) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta pensas tai puu, jolla on runsasoksainen ja laakea tai pyöreä latvus. Afrikankarhepuu kasvaa tavallisesti 4–15 metriä korkeaksi, mutta voi joskus kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Rungon halkaisija voi olla noin 60 cm. Afrikankarhepuun hedelmät ovat keltaisia marjoja, joiden pituus on enintään 1,2 cm ja halkaisija on 0,9 cm.
Elinympäristö ja levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrikankarhepuu kasvaa metsäsavanneilla. Laji kasvaa tavallisesti melko alavilla alueilla ja sitä tavataan muun muassa jokien varsilta. Tansaniassa laji on tavallinen myös laidunmailla. Afrikankarhepuuta tavataan luonnossa trooppisessa Afrikassa Senegalista ja Malista itään Etiopiaan ja Keniaan sekä etelään Kongon demokraattisen tasavallan itäosiin ja Mosambikiin. Lajia tavataan myös Madagaskarilla. Kaiken kaikkiaan afrikankarhepuu on laajalle levinnyt ja runsaslukuinen laji, joka on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC) lajiksi.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrikankarhepuu on monikäyttöinen laji ja sitä hyödynnetään paikallisesti ravinto- ja lääkekasvina, koristekasvina sekä puutavaraksi. Afrikankarhepuun hedelmät ovat syötäviä sellaisenaan sekä kypsennettyinä ja ne ovat suosittua ruokaa lajin esiintymisalueella. Hedelmistä ja hunajasta voidaan valmistaa alewaa, joka on halvankaltaista makeaa syötävää. Myös lajin siemenet ovat syötäviä ja ne muistuttavat maultaan jalopähkinöiden pähkinöitä. Afrikankarhepuun pähkinöistä voidaan valmistaa ambila-nimellä tunnettua juomaa.
Afrikankarhepuun lehtiä, juuria ja tuoretta kaarnaa sekä niistä valmistettuja sekoituksia on käytetty erilaisiin perinteisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Muun muassa lehdistä valmistettua juomaa on käytetty päänsäryn, nuhan, huimauksen ja raskauspahoinvoinnin hoitoon sekä matojen häätöön. Puusta poltetun tuhkan ja voin seosta on puolestaan käytetty tiettyjen ihovaivojen hoitoon.
Afrikankarhepuun puuainesta käytetty perinteisesti muun muassa kanoottien, rumpujen, vesisäiliöiden sekä mehiläispesien valmistukseen. Nuoria, lyhyitä oksia on myös käytetty tulitikkuina. Afrikankarhepuun sydänpuun väri vaihtelee vaaleanpunaisenruskeasta tummemmanpunaisenruskeaan, ja sydänpuun ympärillä on melko selvästi erottuva, 2,5–4 cm kerros harmahtavaa pintapuuta. Afrikankarhepuun puutavara sopii käytettäväksi muun muassa kevyeen rakentamiseen, sisustustöihin, ruoka-astioihin, leluihin, vaneriin, kovalevyihin sekä paperin valmistukseen. Puutavaraa käytetään myös polttopuuna.
Kasvatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrikankarhepuuta kasvatetaan jonkin verran koristekasvina. Afrikankarhepuu on tropiikin puulaji ja kasvaa parhaiten alueilla, joilla päivien keskilämpötila on vuoden ympäri 25°C–30°C. Laji selviää kuitenkin alueilla, joilla vuoden päivien keskilämpötila vaihtelee 5°C–34°C:n välillä. Täysikasvuiset yksilöt kuolevat lämpötilan laskiessa –2°C:een tai sen alapuolelle ja nuoret taimet voivat vahingoittua pahoin jo vähäisemmässäkin pakkasessa. Sadannan suhteen afrikankarhepuu kasvaa parhaiten alueilla, joilla vuotuinen sademäärä on 700–1500 mm, mutta pärjää alueilla, joilla sademäärä vaihtelee 500–2000 mm:n välillä. Kasvupaikkansa valon ja maaperän suhteen laji suosii täysin aurinkoista kasvupaikkaa sekä huokoista, kosteaa ja hyvin vettä läpäisevää maaperää, mutta pystyy kasvamaan hyvin monenlaisilla maaperillä. Happamuuden suhteen laji suosii hieman hapanta maaperää, jonka pH on 5–6, mutta pärjää maaperällä, jonka pH vaihtelee 4,5–7. Afrikankarhepuu aloittaa kukintansa 3–5 vuoden ikäisenä ja seitsemän kasvuvuoden jälkeen se voi olla noin 7–8 metriä korkea.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Useful Tropical Plants: Cordia africana (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cordia africana (Large-leaved Cordia) IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)