Cordiaceae
| Cordiaceae | |
|---|---|
 Cordia boissieri -karhepuu on kauniisti kukkiva pensas. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Boraginales |
| Heimo: |
Karhepuukasvit Cordiaceae Dumort., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
Karhepuukasvit (Cordiaceae) on Boraginales-lahkoon kuuluva pieni kukkakasviheimo. Heimon nimisuku on karhepuut (Cordia).[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Heimon kasvit ovat puuvartisia, toisinaan liaaneja. Melko usein kaarna on kuituista ja haavat muuttavat väriään ilman vaikutuksesta (oksidoituminen). Hennoimmat oksat ovat väriltään vaaleita, lähes valkoisia. Kukinnoissa ei tavallisesti ole kukkia tukevia suomuja ja kukinto on viuhkomainen, harvoin lähes dikaasio eli kaksihaarainen viuhko. Kukissa esiintyy joskus heterostyliaa eli vartaloiden erimittaisuutta. Verhiö säilyy hedelmäasteelle asti ja suurenee. Teriö on nuppuasennossa tavallisesti kiertynyt eli kontortti. Vartalot haarautuvat kahdesti tai harvemmin kerran, luotit ovat pistemäisiä tai pallomaisia. Siemenaiheet ovat suorasuuntaisia. Luumarjassa on tavallisimmin yksi kivi, joskus kaksi tai neljä. Kromosomiluku on n = 9, 14–16, 19.[2]
Länsiafrikkalainen yksi- tai kaksilajinen Hoplestigma on kausivihanta puu, jonka silmut ovat suomullisia. Verhiö on yhdislehtinen ja hajoaa epäsäännöllisiin liuskoihin. Terälehtiä on 11–14, ne ovat tyvestään kasvaneet yhteen. Heteitä on 20–35, ja ne kiinnittyvät teriön tyveen. Pitkät vartalon haarat taipuvat ensin ulos, sitten sisäänpäin, ja niiden päissä on U:n muotoiset luotit.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karhepuukasvit ovat trooppisia, ja niitä kasvaa erityisesti Etelä-Amerikassa.[2]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karhepuukasvien läheisin sukulainen on eeretiakasvien (Ehretiaceae) heimo. Niiden muodostamaa evoluutiopuun haaraa luonnehtivat hammas- tai ehytlaitaiset lehtilavat ja usein hedelmänä luumarja. Lisäksi on joitakin heteenponnen ja siemenaiheen anatomisia piirteitä.[2]
Heimossa on kolme sukua ja 330 lajia. Suvuista kaksi on runsaslajisia: karhepuita (Cordia) on ainakin 200, suvussa Varronia on 100 lajia. Kolmas suku on Hoplestigma. Näiden lisäksi heimoon kuuluu vielä mahdollisesti neljäntenä suku Coldenia.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. 2001 –: Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.