Abramsån
| Abramsån | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Boden |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Abramsånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 241,98 km² [1] |
| Järvisyys | 11 % [2] |
| Pääuoman osuudet | Abramsån ←Djupsjönån |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Degervattnet |
| Laskupaikka | Degerselet, Sörbyn |
| [a] | |
| Läpivirtausjärvet | Bredträsket |
| Taajamat | Söderby, Abramsån, Övre Flåsjön |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 137 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 22 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 115 m |
| Pituus | 28 km |
| Kaltevuus | 4,11 m/km |
| Keskiylivirtaama | 17 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 2,45 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | 0,3 m³/s [c] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Abramsån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin kunnassa sijaitseva 28 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Degervattnetista ja yhtyy pääuoman läpivirtausjärveen Degerseletiin Sörbyssä.[1][3][4][d]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen lähdejärvi on Degervattnet, jonka vedenpinta on 137 metriä mpy. Siitä joki laskee kaksi kilometriä Mjövattnetiin ja Bredträsketiin. Joelle tulee siinä 13 metrin pudotus. Vesi jatkaa järvien jälkeen Övre Åträsketiin ja jatkaa eteenpäin jokimaisena uomana kolme kilometriä, jossa siihen yhtyy Flåsjönbäcken. Joki kääntyy etelään päin ja virtaa pienten Inreträsketin ja Åträsketin läpi. Seuraava sivu-uoma Lappmobäcken yhtyy siihen 4,5 kilometrin päässä oikealta puolelta. Tämän jälkeen Abramsån alkaa mutkitella leventyneessä jokilaaksossaan. Se saapuu soistuneeseen Vassträsketin kosteikolle, jossa siihen yhtyy Metholmssundet pohjoisesta päin. Joensuuhun on enää 2,5 kilometriä jäljellä. Se sijaitsee Sörbyyssä, jossa joki laskee Avaniin. Se on joko oma järvi tai Degerseletin lahti. Koska Degerselet on Rånejoen läpivirtausjärvi, voidaan Abramsån tulkita Rånejoen vesireitin sivuhaaraksi. Degerseletin vedenpinta on 22 metrin korkeudella, joten joelle tulee pudotusta 115 metriä.[4][d]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abramsånin valuma-alueen pinta-ala on 242 neliökilometriä. Sen on 5,8 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 11 %, mikä on verrattain korkea osuus. Valuma-alue sijaitsee Rånejoen lounaispuolella ja se jää siksi Luulajanjoen vesistöalueen (tunnus 9) ja Rånejoen uoman väliin.[3][1][5]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abramsån on valuma-alueen nimikkojoki, mutta se ei toimi koko ajan valuma-alueensa pääuomana. Paikalliset ihmiset ovat kuitenkin voineet nimetä pääuomaksi eri haaroja tai nimetä saman uoman eri osat eri nimillä kuin viranomaiset. Nimikkojoki muodostaa pääuoman 28 ensimmäisellä kilometrillä, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut yläjuoksulla seuraavat uomat tai läpivirtausjärvet: Degervattnet, Djupsjönån, Djupsjön ja yläjuoksulla kartassa nimeämättömiä puroja ja lampia. Pääuoman kokonaispituus on noin 44 kilometriä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (67,2 %), turve (13,1 %), hiekka tai sora (2,1 %), siltti (2,1 %) ja kallioalueet (4,1 %).[1]
Virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Abramsånin keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Abramsån virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 2,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Se vastaa toisen lähteen mukaisen päivittäisten virtaamien keskiarvoa eli keskivirtaamaa 2,45 m³/s (MQ) verrattain hyvin. Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 13,3 m³/s todettiin toukokuussa 2008 ja pienin 0,3 m³/s viimeksi syyskuussa 2006. Toisen lähteen mukaan keskiylivirtaama (MHQ) on 17 m³/s [2]. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Kaavion mukaan kevättulva alkaa jo huhtikuussa, mutta jakautuu samalla kolmelle kuukaudelle.[1]
Sivujokia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuomalla on muutamia sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi yhtymisjärjestys on, sitä lähempänä alajuoksua se yhtyy pääuomaan.
| yhtymis- järjestys |
nimi | pituus (km) |
virtaama (m³/s) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Hummelträskbäcken | 2 | 0,3 * | 30 | 1 |
| 2 | Söribäcken | 1 | |||
| 3 | Lappmobäcken | 7 | 0,2 * | 18 | 1 |
| 4 | Flåsjöbäcken | 1 | 0,1 * | 13 | 1 |
| 5 | Komysbäcken | 1 | |||
| 6 | Degervattentjärnen ** | 1 | < 0,1 * | 5 | 1 |
Lähteet: 1 = [1], 2 = [e], * = [e] , ** = laskee Degervattnetiin
Valuma-alueella on enimmäkseen pieniä järviä. Hummelträskbäcken virtaa Stroträsketin, Kattisträsketin ja Kvarnträsketin läpi laskiessaan aluksi Hummelträsketistä. Samoin tekee Lappmobäcken, joka alkaa Klintträsketistä, ja virtaa Fiskeltjärnenin, Djuptjärnenin ja Lappmotjärnenin läpi. Tällä puron uomalla on erilaisia nimiä matkallaan alaspäin. Flåsjöbäcken laskee arvattavasti Övre Flåsjöstä.[4]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueella sijaitsee kuusi pientä luonnonsuojelualuetta. Niitä ovat Grankölen, joka sijaitsee Lappmobäckenin latva-alueella (ruots. Grankölens naturreservat, 84 ha), Snottermyrberget, joka sijaitsee myös Söribäckenin latva-alueella (ruots. Snottermyrbergets naturreservat, 252 ha), Björnbergen, joka on Antbäckenin ja Hummelträskbäckenin välisellä vuorella (ruots. Björnbergens naturreservat, 299 ha), Hänghuvudet, jonka näkyy Abramsånin pääuomalle (ruots. Hänghuvudets naturreservat, 135 ha), Åbojen, joka sijaitsee Övre Åträsketin vieressä (ruots. Åbojens naturreservat, 115 ha), Norr-Björkberget, joka on Djupsjön vieressä (ruots. Norr-Björkbergets naturreservat, 101 ha).[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu tai arvioitu korkeuskäyristä Internetin Läntverket- karttapalveluista.
- ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
- ↑ a b Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Abramsån.
- ↑ a b Sivu-uomien virtaamat on laskettu SMHI:n jakamasta niiden kuukausittaisista keskivirtaamista.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Abramsån (SE734012-176906) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Abramsånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)