Degervattnet
| Degervattnet | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Ruotsi |
| Läänit | Norrbottenin lääni |
| Maakunnat | Norrbotten |
| Kunnat | Boden |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Abramsånin valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Djupsjönån Djupsjönistä |
| Laskujoki | Abramsån |
| Järvinumero | SE735015-175258 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 137 m mpy. [1] |
| Pituus | 8,61 km [2] |
| Leveys | 3,425 km [2] |
| Rantaviiva | 25,409 km [1] |
| Pinta-ala | 14,834 km² [1] |
| Valuma-alue | 81,97 km² [3] |
| Keskivirtaama | noin 0,8 m³/s [a] |
| Saaria | ei saaria |
 Degervattnet |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Degervattnet [2] on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön. Nimen alkuosa deger tarkoittaa suurta ja järvi onkin seudun suurin järvi [b].[3][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degervattnet on 8,6 kilometriä pitkä, 3,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1 483 hehtaaria eli 14,83 neliökilometriä. Se sijaitsee Bodenista haarautuvan Malmiradan asemakylästä Sandträskistä 1,5 kilometriä koilliseen päin. Järvellä ei ole saaria. Järven lähiympäristö on poikkeuksellisen tasaista seutua, mutta järven luoteispuolella kohoaa Åmellanberget. Vuorelta kaakkoonpäin järvelle viettävät loivat rinteet aiheuttavat järven luoteisrantaan pitkän niemen Korsuddenin. Niemen suojaan jää Sörgrenenin lahti. Järvellä on selväpiirteinen rantaviiva ettei lahtia ja niemiä suuremmin esiinny. Järven pohjois-koillisen puolella kohoaa jyrkkärinteinen Degervattenberget, joka näkyy hyvin järvelle. Sen rinteet kohoavat yli 100 metriä järven yläpuolelle. Myös järven länsirannassa kohoaa tervästi Sandträskberget, jolla on korkeutta noin 80 metriä. Järven rannat ovat metsämaata, mutta esimerkiksi Korsuddenin leveimmästä kohdastaan on suoritettu avohakkuut hiljattain. Järvelle tulee teitä eri suunnilta. Malmiradan varresta sekä Näätäsuandon ja Sörbyn väliseltä tieltä on rakennettu järvelle johtavia teitä. Järveä ei kuitenkaan voi kiertää teitä pitkin. Ranta-asutusta sijaitsee järven kaakkoiskärjessä, Sandträskbergetin alla ja laskujoen Abrahamsånin luusuanlahden Lappvikenin lähellä. Kyseessä on enimmäkseen vapaa-ajan asutuksesta tai vuokramökeistä. Sandträskbergetin takana sijaitsee Sandträskgården, tosin Sandträsketin järven rannalla, joka on toiminut alle sata vuotta sitten parantolana ja on ruotsalaisille yleisesti tunnettu esimerkiksi erään televisio-ohjelman vuoksi [c]. Tilalla toimii nykyään matkailuyritys, joka markkinoi vapaa-ajan kalastusta myös Degervattnetiin [4].[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (78 %), turve (6,5 %), siltti (0,5 %) ja kallioalueet (2,5 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]
Järvessä elää sekä järvikaloja että vaelluskaloja, jotka nousevat järveen joesta tai peräti Perämereltä asti.[4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Degervattnet kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Abramsånin sivujoen valuma-alueeseen[5]. Abramsånin valuma-alueen pinta-ala on noin 242 neliökilometriä (km²), joka on noin 6 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta [6][7]. Järvi on Abramsånin pääuoman läpivirtausjärvi ja järven luusuassa sen valuma-alueen pinta-ala on 81,97 km². Kun järven valuma-alue on noin 34 % Abramsånin valuma-alueesta, voidaan arvioida myös keskivirtaaman (MQ) olevan samassa suhteessa noin 0,8 m³/s joen keskivirtaamasta (MQ 2,45 m³/s). Järven omaa lähialuetta on 43,87 km².[8][7][3][a]
Järven valuma-alueen reuna Luulajanjoen vesistöön vastaan seuraa Sandträskbergetin kautta kulkevaa kannasta. Järveä voidaan pitää Abramsånin lähdejärvenä, koska Abramsånin valuma-alueen pääuoma laskee ylempää Djupsjönistä alkavana erinimisenä jokena (Djupsjöån). Pienempiä puroja ovat Sörgreneniin laskeva Sörbäcken, jonka valuma-alueella sijaitsee pieniä lampia, ja sen kaakkoispäähän laskeva Degertjärnsbäcken, jonka lähdejärvenä on Degervattentjärnen. Järven laskujoki Abramsån alkaa Lappvikenista ja se laskee ensin kahden kilometrin päässä Mjövattnetiin, joka vuorostaan laskee 350 metristä Mjövattenälveniä pitkin Bredträsketiin, ja josta jatkaa lyhyt uoma heti Övre Åträsketiin. Laskujoella on heti 13 metrin pudotus matkallaan Mjövattnetiin. Vesireitti jatkaa Abrahamsån nimisenä yhtyen lopulta Rånejokeen, joka laskee Perämereen Råneån taajamassa Luulajassa.[2][3]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Järven luusuan virtaamatiedot on arvioitu suhteuttamalla valuma-alueiden tiedot mainitun joen joensuussa mitattuun keskivirtaamaan.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Degervattnet.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Sandträsk sanatorium.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) (suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 26.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Degervattnetin järvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 26.11.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Degervattnet (SE735015-175258) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 26.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Sandträsk jagt och fiske, viitattu 27.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 26.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 26.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Abramsån (SE734012-176906) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 26.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 26.11.2020 (ruotsiksi)