Aatto A. Liljeström

Aksel Adolf (Aatto A.) Liljeström (23. maaliskuuta 1868 Vaasa – 14. syyskuuta 1922 Rantasalmi) oli suomalainen kapellimestari ja säveltäjä. Hän käytti säveltäjänä nimiä Aatto A. Lumme ja A. A. Lumme.

Liljeströmin vanhemmat olivat posteljooni Adolf Kasper Konstantin Liljeström (1836–1873) ja Hilma Karolina Jeremiantytär (1835–1873). Hän jäi vuonna 1873 orvoksi yhdessä kolmen sisaruksensa kanssa.

Liljeström tuli 14-vuotiaana 1883 soitto-oppilaaksi Uudenmaan tarkk'ampujapataljoonan soittokuntaan, ja hän oli soittokunnassa ess-kornetin soittajana ja rummunlyöjänä vuoteen 1889 saakka. Liljeström oli sitten Hangossa kaupungin kapellimestarina 1889–1895 ja palomestarina 1890–1895. Hän perusti vuonna 1891 Hankoniemen poikasoittokunnan ja toimi sen johtajana. Liljeström oli myös Hankoniemen nuorisoseuran johtajana vuodesta 1892.

Liljeström asui vuosina 1895–1905 Tampereella, jossa hän toimi kaupungin soitannon opettaja ja soiton johtajana. Hän oli Tampereen työväenyhdistyksen soittokunnan kapellimestarina 1896–1898, Tampereen kauppaopiston laulunopettajana 1897–1905 ja Tampereen Työväenyhdistyksen sekakuoron johtajana 1901–1905. Tampereella asuessaan Liljeström oli syksyllä 1897 säveltäjä Jean Sibeliuksen oppilaana musiikin teoriassa ja säveltämisessä. Liljeström oli vuoteen 1902 saakka Viikinsaaren Raittiusravintolan pitäjänä, ja vuodesta 1903 hänellä oli Talousaitta-niminen kauppaliike. Liljeström teki kuitenkin vararikon 1904. Hän muutti 1905 Savonlinnaan, jossa hän oli kylpylaitoksen soittokunnan johtajana ja kaupungin kapellimestarina. Hän rakennutti itselleen vuonna 1906 talon Huvilakatu 4:ään. Liljeström oli Savonlinnan Anniskelu Oy:n liikkeentarkastajana 1907–1914, ja vuonna 1912 hän oli jäsenenä Savonlinnan Laulu- ja soittojuhlien päätoimikunnassa ja toimi torvisoiton soitonjohtajana Savonlinnan ensimmäisellä oopperaviikolla. Liljeström perusti vuonna 1915 Savonlinnan Soitannollisen Seuran, ja hän toimi seuran taiteellisena johtajana ja ensimmäisenä kapellimestarina.

Suomen sisällissodan aikana Liljeström esitti helmikuussa 1918 valkoisten ylipäällikölle Mannerheimille sotilassoitto-opiston perustamista, ja hän toimi sitten perustetun Korsholman sotilassoitto-opiston johtajana. Kesäkuussa 1918 Lilijeström nimitettiin Suomen armeijan ensimmäiseksi ylikapellimestariksi. Viron vapaussodan aikana 1919 Lilijeström oli valkoisen armeijan ylikapellimestarina ja musiikkimajurina. Liljeström kuoli tuberkuloosiin syyskuussa 1922, ja hänet haudattiin Savonlinnaan.

Liljeström sävelsi torvisoittokunnille ja mahdollisesti myös jousiorkestereille ainakin 89 suurempaa teosta. Hän sanoitti, sävelsi ja julkaisi A. A. Lumme -nimellä 1900-luvun alussa kupletteja. Liljeström sävelsi myös laulunäytelmiä, laulukuvaelmia, pienoisoopperoita ja ”hypike-pyörikkeitä” sekä toimitti ja kustansi nuottijulkaisuja. Liljeströmin nuottikokoelma siirrettiin Savonlinnan Soitannollisen Seuran varastoon vuonna 1952, ja se saattoi mahdollisesti tuhoutua tulipalossa 1960-luvulla. Tunnetuin Liljeströmin sävellyksistä on Severi Nuormaan sanoittama ”Kansalaismarssi”, joka oli vuoden 1968 Täällä Pohjantähden alla -elokuvan musiikkina.

Liljeström oli naimisissa vuodesta 1891 Martha Lydia Husson (1871–1944) kanssa.

Teoksia

• Sevillan ruusu : oopperaparodia; teksti O. A. Kallio ja Knut Sarkin; säveltänyt Aatto A. Lumme. Savonlinna 1910, 1912
• Maanviljelijän marssi 1914
• Päivä Kyrönsalmella
• Viekas Petturi : pienoisooppera
• Raittiusmarssi, sävelletty Savonlinnan raittiusseuran 40-vuotisjuhliin
• Juhannusmarssi
• Väinämöisen kosinta

Aiheesta muualla

• Aatto A. Liljeström blogi
• Mannerheim: "Mistä saamme torvet?" Liljeström: "Lainaamme Suomen kansalta ja nuotit kirjoitamme itse". Armeijamme soittokuntien isästä, niiden synnystä ja Korsholman sotilassoitto-opistosta, Hakkapeliitan joulu, 01.12.1938, s. 48, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot