Kiiruun koulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Kiiruun koulun etupihaa syyskuussa 2011.

Kiiruun koulu on Somerolla vuonna 2018 valmistunut koulukeskus, jossa toimivat peruskoulun 7–9 luokkien koulu, Someron lukio ja Somero-opisto.[1][2][3] Paikalla aiemmin ollut, viimeksi peruskoulun 7–9 luokkien ja lukion käytössä ollut, vuonna 1957 rakennettu, arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema koulurakennus purettiin sisäilmaongelmien takia vuonna 2014.

Koulu sijaitsee Someron keskustassa Kiiruuntien varrella. Koulun tontti rajautuu viereistä Kiiruun taloa ympäröivään Kiiruun puistoon ja Someron keskustaajaman halki virtaavaan Jaatilanjokeen, jonka rantaan jo vanhan koulurakennuksen aikana on istutettu puisto. Aivan koulun vieressä ovat myös urheilukenttä, uimahalli, urheilu- ja muita tiloja sisältävä Someron monitoimitalo ja 2000-luvulla valmistunut Someron kirjasto.

Vuonna 2021 Kiiruun koulussa oli noin 300 oppilasta[4] ja Someron lukiossa noin 140 opiskelijaa[5].

Koulun vaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1957 Someron yhteiskoulua varten.[6] Vuodesta 1968 siinä toimivat Someron lukio ja Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu. Vuonna 1976 Someron–Kiikalan kunnallinen keskikoulu muuttui Someron–Kiikalan peruskoulun yläasteeksi. Tällöin koulurakennuksen nimeksi tuli Kiiruun koulu läheisen Kiiruun talon mukaan, jonka omistajana 1930-luvulta 1970-luvulle oli Someron yhteiskoulun pitkäaikainen rehtori Joel Vilkki. Kun nimityksistä yläaste ja ala-aste koulujen nimissä luovuttiin, tuli myös yläasteen koulun nimeksi Kiiruun koulu.

Vuonna 1957 valmistunutta Someron yhteiskoulun rakennusta on laajennettu kahteen otteeseen: ensin 1960-luvulla lisäluokilla ja uudelleen 1990-luvulla, jolloin rakennettiin luokkatilojen lisäksi auditorio ja Kansalaisopiston tiloja. Varsinaisen koulun ohella Aarne Ervin suunnittelemaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu Atriumkoulu, jossa toimii koulun ruokala.

Ennen nykyistä rakennusta Someron yhteiskoulu toimi vuodesta 1927 lähellä Someron nykyistä kaupungintaloa sijainneessa puurakenteisessa vanhassa yhteiskoulussa, joka oli kunnostettu entisestä kulkutautisairaalasta. Sitä käytettiin opetukseen vielä myös uuden yhteiskoulun valmistuttua, kunnes se uuden kunnantalon valmistuttua sen viereen 1970-luvulla purettiin. Ennen uuden yhteiskoulun valmistumista käytettiin luokkahuoneina myös yhteiskoulun rehtorin Joel Vilkin omistaman läheisen Kiiruun talon tiloja.

2000-luvulla koulua vaivasivat pahenevat sisäilmaongelmat ja syksyllä 2012 koulun kuntoa tutkinut työryhmä esitti yksimielisesti koulun purkamista ja uuden koulun rakentamista.[7] Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen Ely-keskus olivat koulun vanhan osan suojelun kannalla.[8] Maakuntamuseo myös arvosteli koulun vanhaan osaan tehtyjä muutoksia, tehtyä kuntoselvitystä ja siinä esitettyjä arvioita arkkitehti Aarne Ervin omasta käsityksestä koulurakennuksen merkityksestä.[8][9] Samaan aikaan kerrottiin, että joukko Someron Pitkäjärven vanhempia haluaa lastensa siirtyvän yläasteen kouluun naapurikuntaan Koskelle.[10] Syyskuussa 2013 Someron kaupunki sai Kiiruun koululle purkuluvan huolimatta maakuntamuseon vastustuksesta. Someron kaupungin rakennustarkastaja teki päätöksen purkamisesta 13. syyskuuta 2013.[11] Syksyllä 2013 koulu asetettiin opettajien ja oppilaiden lisääntyneen oireilun takia käyttökieltoon samalla kun tilapäisiä väistötiloja pystytettiin koulun läheisyyteen. Koulun purku alkoi lokakuussa 2014[12].

Uuden koulun suunnittelu samalle tontille aloitettiin vuonna 2014. Syksyllä 2014 esiteltiin suunnitellun uuden koulurakennuksen ensimmäisiä piirustuksia. Uusi Kiiruun koulu valmistui ja otettiin käyttöön helmikuussa 2018[1]. Kouluun sijoitettiin peruskoulun ja lukion ohella myös Somero-opiston toimintaa ja nuorisotiloja.[1] Koulun sisätilojen taideteoksia ovat Tommi Toijan Tuulen viemää ja Antti Laitisen Salix Caprea.[13]

Tunnettuja oppilaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Someron uudessa yhteiskoulussa tai myöhemmin Kiiruun koulussa opiskelleita ovat muiden muassa M. A. Numminen[14], Rauli "Badding" Somerjoki[14], Markku Toikka, Minna Nikkanen, Otto Nieminen ja Henrik Illikainen

Opettajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Someron yhteiskoulun ja myöhemmin Kiiruun koulun tunnettuihin opettajiin kuuluu Someron yhteiskoulun rehtorina pitkään toiminut, myös esperantistina ja vapaan kasvatuksen puolestapuhujana tunnettu Joel Vilkki, jonka aikana koulun oppiaineena oli esperanto. Vilkin aikana koulun opettajina olivat muiden muassa kirjailija Sampo Haahtela[15], kirjallisuudentutkija Vihtori Laurila, somerolaisen kotiseututyön merkittävä vaikuttaja filosofian tohtori, kotiseutuneuvos Tapio Horila sekä Urho Tuomola, joka oli sarjakuvataiteilija Jussi Tuomolan isoisä.[16]. Koulun myöhempiin tunnettuihin opettajiin kuuluu muiden muassa filosofian tohtori ja tietokirjailija Leeni Tiirakari[17].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Malin-Perho, Päivi: Parakit saavat jäädä – hartaasti odotettu Kiiruun koulu on valmis Somerolla Salon Seudun Sanomat. 15.2.2018. Viitattu 3.7.2020.
  2. ↑ Kiiruun koulu (yläkoulu) Someron kaupunki. Arkistoitu 13.12.2011. Viitattu 29.11.2009.
  3. ↑ Someron lukio Someron kaupunki. Arkistoitu 13.10.2009. Viitattu 29.11.2009.
  4. ↑ Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Someron kaupunki) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 5.3.2023.
  5. ↑ Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Someron Kaupunki) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 5.3.2023.
  6. ↑ Aaltonen, Esko: Ajanjakso vuodesta 1870 nykyaikaan. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia II, s. 612-613. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
  7. ↑ Työryhmä ehdottaa uuden Kiiruun koulun rakentamista. Somero, 23.11.2012. Artikkelin tiivistelmä lehden verkkosivuilla. Viitattu 5.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b Kaipainen, Sauli: Maakuntamuseo ja Ely-keskus ovat suojelun kannalla. Kiiruun koulun vanha osa tulisi säilyttää. Somero, 1.3.2013, 88. vsk, nro 17, s. 3.
  9. ↑ Kaipainen, Sauli: Valtion apu koulun korjaukseen ja uuden rakentamiseen on samaa luokkaa. Somero, 1.3.2013, 88. vsk, nro 17, s. 7.
  10. ↑ Lehtinen, Salli: Kosken yläaste vetää pitkäjärveläisiä puoleensa. Somero, 5.3.2013, 88. vsk, nro 18, s. 3.
  11. ↑ Someron kaupunki saa purkaa Kiiruun koulun Salon Seudun Sanomat. 14.9.2013. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 14.9.2013.
  12. ↑ Lastunen, Eveliina: Kiirun koulun purku alkaa. Somero, 24.10.2014, 82. vsk, nro 89, s. 6. Artikkelin verkkoversio Lehtiluukku-palvelussa (maksullinen). Viitattu 24.11.2014.
  13. ↑ Malin-Perho, Päivi: Taiteella näkyvä osa Someron uudessa koulussa Salon Seudun Sanomat. 22.2.2018. Viitattu 3.7.2020.
  14. ↑ a b Horila, Tapio: Opettaja muistelee Mauria ja Raulia. Someron Joulu, 2000, s. 42-45. Somero: Somero-seura.
  15. ↑ Komu, Eija: Sampo Haahtela. Koulutyön kasvatusihanteita Someron kaupunginkirjasto. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 29.8.2015.
  16. ↑ Komu, Eija: Tapio Horila. Opettaja ja tietokirjailija 1.12. 2011. Someron kaupunginkirjasto. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 24.11.2014.
  17. ↑ Komu, Eija: Leeni Tiirakari. Opettaja ja tietokirjailija 3.1.2012. Someron kaupunginkirjasto. Viitattu 3.3.2012.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kiiruun koulu Someron kaupunki. Arkistoitu 24.2.2005. Viitattu 29.11.2009.
  • Nietosvaara, Aarno: Someron yhteiskoulu 1927-1967. Somero: Somerpaino, 1967.
  • Salminen, Jari: Someron yhteiskoulu 1927–1968 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli 1872–1977. 2005. Jari Salminen ja Yksityiskoulujen Liitto. Viitattu 24.8.2008.
  • Sivén, Kirsti: Jälleenrakennuskauden koulusuunittelun valoisa airut. Someron Joulu, 2013, s. 64-65. Somero: Somero-Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiiruun_koulu&oldid=22451099”