ARA Nueve de Julio (C-5)
| ARA Nueve de Julio | |
|---|---|
_underway_c1939.jpg) USS Boise ennen toista maailmansotaa |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Newport News Shipbuilding and Dry Dock Company, Newport News, Virginia |
| Kölinlasku | 1. huhtikuuta 1935 |
| Laskettu vesille | 3. joulukuuta 1936 |
| Palveluskäyttöön | ostettu 11. tammikuuta 1951 Yhdysvalloista |
| Poistui palveluskäytöstä | 1978 |
| Loppuvaihe | romutettu 1979 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 9 700 t |
| Pituus | 185,42 m |
| Leveys | 18,82 m |
| Syväys | 7,3 m |
| Nopeus | 33,5 solmua |
| Miehistöä | 868 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
15 x 6"/L47 (152 mm) -tykkiä 8 x 5"/L25 (127 mm) -ilmatorjuntatykkiä |
ARA Nueve de Julio (runkonumero C-5) oli Argentiinan laivaston General Belgrano -luokan kevyt risteilijä. Alus oli alun perin Yhdysvaltain laivaston toisessa maailmansodassa palvellut Brooklyn-luokan USS Boise, jonka Argentiina osti 11. tammikuuta 1951. Alus poistettiin palveluksesta 1978 ja myytiin romutettavaksi Japaniin seuraavana vuonna.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Brooklyn-luokka
Alus tilattiin Newport News Shipbuilding and Dry Dock Companyltä Newport Newsistä Virginiasta, missä köli laskettiin 1. huhtikuuta 1935. Alus laskettiin vesille 3. joulukuuta 1936 kumminaan Idahon kuvernöörin Clarkin tytär ja otettiin palvelukseen 12. elokuuta 1938 ensimmäisenä päällikkönään B. V. McCandlish.[1][2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boise liitettiin San Pedroon Kaliforniaan sijoitettuun laivaston risteilijäosastoon. Helmikuussa 1939 koeajojen päätyttyä alus lähti Monroviaan Liberiaan ja Kapkaupunkiin Etelä-Afrikkaan. Marraskuuhun 1941 alus oli sekä Yhdysvaltain länsirannikolla että Havaijilla. Alus suojasi saattueen Manilaan, jonne se saapui 4. joulukuuta 1941.[1]
Yhdysvaltain liittyessä sotaan 8. joulukuuta alus oli Cebussa. Se liittyi Task Force 5:een Itä-Intiassa, mutta 21. tammikuuta 1942 alus osui kartoittamattomaan matalikkoon Sapensalmessa ja joutui palaamaan korjattavaksi Colombon ja Bombayn kautta Mare Islandin laivastontelakalle. Korjausten valmistuttua alus lähti 22. kesäkuuta 1942 saattueen suojana Aucklandiin Uuteen-Seelantiin. Tehtävästä vapauduttuaan se palasi Pearl Harboriin. Alus teki 31. heinäkuuta - 10. elokuuta rynnäkön Japanin vesille vetääkseen japanilaisten huomion pois Guadalcanalilta. Elokuussa alus suojasi saattueen Fidžille ja Uusille Hebrideille. Alus suojasi 14.-18. syyskuuta täydennysten toimittamista Guadalcanalille. Alukseen osui kranaatti Cape Esperancen taistelussa, joten se siirrettiin korjattavaksi Philadelphian laivastontelakalle. Alus oli korjattavana 19. marraskuuta 1942 - 20. maaliskuuta 1943.[1]
Alus lähti 8. kesäkuuta Välimerelle ja saapui 21. kesäkuuta Algeriin. Alus tuki 10. heinäkuuta - 18. elokuuta Sisilian maihinnousua tykistöllään. Se osallistui 9.-10. syyskuuta maihinnousuun Italian mantereelle Tarantossa ja Salernossa 12.-19. syyskuuta. Alus palasi New Yorkiin 15. marraskuuta, mistä se jatkoi eteläiselle Tyynellemerelle saapuen Milnenlahdelle 31. joulukuuta.[1]
Vuoden 1944 syyskuuhun alus osallistui Uuden-Guinean operaatioihin kuten Madang-Alexishafenin tulitukseen 25.-26. tammikuuta, Humboldtinlahden maihinnousuun 22. huhtikuuta, Wakde-Sawarin tulitukseen 29.-30. huhtikuuta, Wakde-Toemin maihinnousuun 15.-25. toukokuuta, Biakin maihinnousuun 25. toukokuuta-10. kesäkuuta, Noemfoorin maihinnousuun 1.-2. heinäkuuta, Cape Sansaporin maihinnousuun 27. heinäkuuta-31. elokuuta sekä Morotain miehitykseen 1.-30. syyskuuta. Alus siirtyi pohjoisemmaksi rintaman siirtyessä Filippiineille. Se osallistui Leyten taisteluun 20.-24. lokakuuta, Surigaonsalmen taisteluun 25. lokakuuta, Mindoron maihinnousuun 12.-17. joulukuuta, Leyte-Mindoron suojaamiseen 26.-29. joulukuuta, Lingayeninlahden maihinnousuihin kenraali D. MacArthur ollessa aluksella 9.-13. tammikuuta 1945, Luzonin suojaamiseen 14.-31. tammikuuta, Bataanin-Corregidorin valtaukseen 13.-17. helmikuuta ja Zamboangan maihinnousuun 8.-12. maaliskuuta. Vapauduttuaan alus siirtyi Borneolle Tarakanin maihinnousuun 27. huhtikuuta - 3. toukokuuta. Alus kuljetti kenraali MacArthuria 3.-16. kesäkuuta keskisen ja eteläisten Filippiinien alueella sekä Bruneinlahdella ennen paluutaan San Pedroon Kaliforniaan 7. heinäkuuta.[1]
Alus oli San Pedrossa huollettavana ja koulutettavana aina lokakuuhun. Se lähti 3. lokakuuta Yhdysvaltain itärannikolle ja alus saapui New Yorkiin 20. lokakuuta. Yhdysvaltain laivasto poisti aluksen palveluksesta 1. heinäkuuta 1946 ja myi Argentiinalle 11. tammikuuta 1951.[1]
ARA Nueve de Julio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Argentiinaan alus siirtyi vasta 12. huhtikuuta. Argentiinan laivasto otti sen palvelukseensa 11. maaliskuuta 1952 nimettynä ARA Nueve de Julioksi. Alus osallistui vallankumoukseen, jonka aikana alus ampui öljynjalostamoa sekä sotilaskohteita Mar del Platassa laivaston hävittäjien kanssa. Alus törmäsi 1956 sisaralukseensa ARA General Belgranoon sotaharjoituksissa tapahtuneessa onnettomuudessa, jolloin kumpikin risteilijä vaurioitui. Se modernisoitiin 1960-luvun alussa asentamalla alukseen Alankomaista ostetut tutkajärjestelmät[3]. Alus poistettiin palveluksesta 1979 ja romutettiin 1983 Brownsvillessä Texasissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Yhdysvaltain laivasto |
USS Brooklyn - USS Philadelphia - USS Savannah - USS Nashville - USS Phoenix - USS Boise - USS Honolulu |
|---|---|
| Argentiinan laivasto | |
| Brasilian laivasto | |
| Chilen laivasto |
| Edeltäjä: New Orleans -luokka – Seuraaja: USS Wichita |