ARA La Argentina (1937)
| La Argentina | |
|---|---|
 ARA La Argentina |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness |
| Kölinlasku | 11. tammikuuta 1936 |
| Laskettu vesille | 16. maaliskuuta 1937 |
| Palveluskäyttöön | 31. tammikuuta 1939 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1972 |
| Loppuvaihe | romutettu 1974 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
6 500 t (standardi) 7 500 t (kuormattuna) |
| Pituus | 165 m |
| Leveys | 17,22 m |
| Syväys | 5,03 m |
| Koneteho | 54000 hv |
| Nopeus | 30 solmua |
| Miehistöä | 800, joista 60 kadetteja |
| Aseistus | |
| Aseistus |
9 × 6″ (152 mm) tykkiä kolmoistorneissa 4 × 4″ (102 mm) ilmatorjuntatykkiä 8 × 2 naulan ilmatorjuntatykkiä 6 × 21″ torpedoputkea |
ARA La Argentina (runkonumero C3) oli Argentiinan laivaston risteilijä, joka tilattiin Vickers Armstrongin telakalta Britanniasta kadettien koululaivaksi, missä tehtävässä alus korvasi vanhentuneen ARA Presidente Sarmienton.
Suunnittelu ja valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus pohjautui Arethusa-luokan piirustuksiin, joihin tehtiin tilaajan edellyttämät muutokset. Muutoksista merkittävin olivat majoitustilat 60 kadetille. Aluksen aseistus oli merkittävästi vahvempi kuin Arethusa-luokan alukset 45 elevaation omaavine kuuden tuuman Mk W kolmoistykkitorneineen. Aluksen ilmatorjunta-aseistus oli aikanaan erittäin vahva neljine nelituumaisineen (50 pituuskaliiperin Vickers Mk P), joilla oli 90 asteen korotuskulma. Kevyt ilmatorjunta-aseistus koostui kahdestatoista Vickersin valmistamasta ilmajäähdytteisestä tuuman konekivääristä, jotka oli asennettu pareittain. Konekiväärien ammukset painoivat 250 grammaa. Risteilijälle asennettiin torpedoputket sekä lentokoneen tarvitsemat tilat ja järjestelmät niin, että alus kykeni operoimaan yhdellä Supermarine Walrus -lentoveneellä.[1]
Aluksen tilausvaltuutus vahvistettiin 29. syyskuuta 1934 annetulla lailla. Se tilattiin 31. heinäkuuta 1935 budjetiksi varatun 6 miljoonan kultapeson mukaisena. Köli laskettiin 11. tammikuuta 1936. Alus laskettiin vesille 16. maaliskuuta seuraavana vuonna ja valmistui vasta 31. tammikuuta 1939 Kuninkaallisen laivaston varustamisen aiheutettua viivettä.[2]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus lähti Britteinsaarilta Gravesendistä 12. helmikuuta 1939 ja se saapui 2. maaliskuuta La Platan laivastotukikohtaan, jossa se otettiin virallisesti palvelukseen 12. huhtikuuta. Alus teki useita koulutuspurjehduksia ennen toisen maailmansodan puhkeamista. Se sijoitettiin tammikuussa 1941 Argentiinan risteilijälaivueeseen valvomaan maan puolueettomuutta. Alus palasi koululaivaksi 1946.[1]
Sodan jälkeen alus jatkoi koulutuspurjehduksiaan. Se muun muassa kuljetti Isabella Peronia hänen Euroopan kiertomatkallaan Italiassa ja Espanjassa 1947. Vuonna 1950 aluksen katapultti poistettiin ja neljä nelituumaista ilmatorjuntatykkiä korvattiin kahdella neliputkisella ja neljällä yksiputkisella 40 millimetrin ilmatorjuntatykillä. Tykistön vaihto ja tutkavarustuksen lisääminen lisäsivät uppoumaa yli 8 500 tonniin.[3]
Koululaivaksi luokiteltu alus luokiteltiin 1951 uudelleen risteilijäksi ja palautettiin koululaivaksi 1961. Aluksen aseistus riisuttiin 1970. Se poistettiin palveluksesta 1972 ja romutettiin pari vuotta myöhemmin.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
- Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
|
Edeltäjä: Almirante Brown -luokka |
Argentiinan laivaston risteilijäluokat | Seuraaja: General Belgrano -luokka |