(Z)-stilbeeni
| (Z)-stilbeeni | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C1=CC=C(C=C1)C=CC2=CC=CC=C2 [1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C14H12 |
| Moolimassa | 180,236 g/mol |
| Sulamispiste | 6 °C[2] |
| Kiehumispiste | 135 °C[3] |
(Z)-stilbeeni eli cis-stilbeeni eli cis-1,2-difenyylieteeni (C14H12) on aromaattinen hiilivety. Yhdiste on (E)-stilbeenin isomeeri.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Z)-stilbeeniä voidaan valmistaa synteettisesti kaksivaiheisella reaktiolla. Ensimmäisessä vaiheessa fenyylietikkahappo ja bentsaldehydi reagoivat katalyyttien läsnä ollessa, jolloin tuotteena muodostuu cis-2-fenyylikanelihappoa. Happo reagoi edelleen kinoliinin kanssa kuparikromiitin katalysoimana. Tässä reaktiossa muodostuu (Z)-stilbeeniä, joka voidaan erottaa uuttamalla ja puhdistaa sekä kuivata.[4]
Stilbeenejä voidaan valmistaa myös pelkistämällä difenyyliasetyleeniä natriumalumiinihydridillä. (Z)-stilbeeni on vallitseva isomeeri titaaninitridin ollessa katalyyttinä.[5]
Stilbeenejä luonnosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisen metsäkuusen kuoren painosta stilbeenejä on jopa 1-10%. Puut, kuten kuusi, käyttävät näitä antioksidantteja tuholaishyönteisiä ja lahottajasieniä vastaan puolustautumiseen. Stibeenit ovatkin tehokkaita suoja-aineita, ja ne hidastavat kuorikarikkeen lahoa ja kompostoitumista. Suomen ilmasto-olosuhteet, pitkä kesä ja talvi vielä rikastavat stilbeenejä puiden kuoreen Keski-Eurooppaa huomattavasti korkeampiin pitoisuuksiin. [6]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Z)-stilbeeni ei ole aivan yhtä stabiili yhdiste kuin (E)-stilbeeni johtuen steerisestä esteestä. (E)-stilbeeni voi isomeroitua (Z)-muodoksi valon vaikutuksesta ja (Z)-stilbeenin muuntumista (E)-isomeerikseen aiheuttaa valon lisäksi lämpö.[2]
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](Z)-stilbeeniä käytetään orgaanisessa synteesissä.[3] Se reagoi hyvin samalla tavoin kuin (E)-stilbeeni, mutta tuotteet voivat erota stereokemiallisilta ominaisuuksiltaan. Esimerkiksi halogenoidessa (Z)-stilbeeniä muodostuu raseeminen seos, kun (E)-stilbeenistä syntyy vastaavassa reaktiossa mesoyhdiste.[7]
(Z)-stilbeeni voi valon vaikutuksesta muuntua dehydrofenantreeniksi[8], josta voidaan valmistaa fenantreenia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kivimäki Antti: Puusta pitkälle. Yliopisto, Määritä ajankohta! Helsingin yliopisto. ISSN 0355-6328
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ PubChem: cis-Stilbene – Substance summary NCBI. Viitattu 6. syyskuuta 2010.
- ↑ a b Gertz Likhtenshtein: Stilbenes: Applications in Chemistry, Life Sciences and Materials Science, s. 1. Wiley-VCH, 2009. ISBN 978-3527323883 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.9.2010). (englanniksi)
- ↑ a b George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 587. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.9.2010). (englanniksi)
- ↑ V.K Ahluwalia: Intermediates For Organic Synthesis, s. 344. I. K. International Pvt Ltd, 2005. ISBN 9788188237333 [Intermediates For Organic Synthesis Kirja Googlen teoshaussa] (viitattu 6.9.2010). (englanniksi)
- ↑ Likhstenshtein s. 51
- ↑ Yliopisto, Puusta pitkälle, sivut 34-35
- ↑ Likhstenshtein s.43
- ↑ Christophe Dugave: Cis-trans isomerization in biochemistry, s. 10. Wiley-VCH, 2006. ISBN 978-3-527-31304-4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.9.2010). (englanniksi)