Émilienne d’Alençon

Émilienne d’Alençon

Émilienne d’Alençon (17. heinäkuuta 1870 Pariisi - 14. helmikuuta 1945 Nizza) oli ranskalainen näyttelijä, tanssija ja kurtisaani. Hän oli Liane de Pougyn ja Cléo de Méroden ohella aikansa kuuluisimpia kurtisaaneja

Viisitoistavuotiaana d’Alençon karkasi kotoaan romanitaustaisen viulunsoittajan kanssa. Julkisuuteen hän tuli vuonna 1898 Cirque d’Étéssä, jossa esiintyi koulutettujen kanien kanssa.

Belgialaisten kuningas Leopold II kutsui d’Alençonia intohimonsa kohteeksi ja tällä oli suhde Jacques d’Uzèsin kanssa, joka oli perinyt shamppanjamerkki Veuve Clicquot’n perustajan omaisuuden. D’Alençonin tiedetään seurustelleen myös Walesin prinssin, tulevan kuningas Edward VII:n sekä Saksan keisari Vilhelm II:n kanssa. Aikansa tunneistuista naisista hänellä oli intiimisuhteet Renée Vivienin, Liane de Pougyn, Valtesse de la Bignen ja Louise Weberin eli La Gouluen kanssa.

D’Alençon jätti Pariisin näyttämöt ja yöelämän vuonna 1906. Hän meni tuolloin naimisiin jockey Percy Woodlandin kanssa. Hänen runokokoelmansa Sous la masque ilmestyi vuonna 1918. Myöhemmällä iällä kehittnyeet pelihimo ja päihdeongelmat veivät hänet köyhyyteen.