Älä osta venäläisiä tuotteita!

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Boikotti on vuonna 2022 saanut tulta alleen Venäjän hyökkäyksen jälkeen. - Todellakin, esim. artikkelissa en:Boycott of Russia and Belarus oli jo yli 550 viitettä. Uudemmista boikoteista tulisi olla mainintoja ja linkitys siihen liittyiin uusiin artikkeleihin. - Myös esimerkiksi ukrainalainen/yhdysvaltalainen listaus Venäjän hyökkäyssodan ulkomaisista tukijoista / kansainväisistä ns. ”Venäjällä” tai kuvitellulla Venäjällä yhä toimivista yrityksistä liittyy aiheeseen.
Boikotin symboleina on käytetty venäläisen maatuskanuken muokattuja versioita tai kuvia, joissa maatuskalla on raateluhampaat ja ase.
Boikotissa olevien venäläisyritysten tuotteiden viivakoodin alkunumerot alkavat 460–469.
Boikottiin liittyvä, Ukrainassa myytyjä venäläistuotteita esitellyt mielenosoitus elokuussa 2013.
Venäläisen valtionyhtiö Sberbankin konttori Ukrainan Oleksandrijassa. Portaiden alle on Älä osta venäläisiä tuotteita! –kampanjaan liittyvästi: se on venäläinen pankki (ukr. це російський банк; 17.10.2014).

Älä osta venäläisiä tuotteita! (ukr. "Не купуй російське!", Ne kupui rosijske) tai Boikotoi venäläisiä tuotteita! (ukr. "Бойкотуй російське!", Boikotui rosijske) on alkujaan ukrainalainen kampanja venäläisten tuotteiden boikotoimiseksi. Boikotti aloitettiin elokuussa 2013 vastareaktiona tiettyjä ukrainalaisia tuotteita koskevaa venäläistä maahantuontikieltoa vastaan.[1][2][3] Esimerkiksi heinäkuussa 2013 Venäjä oli kieltänyt ukrainalaisen Roshen-suklaan maahantuonnin.[4] Myös ukrainalaisen lihan ja juuston maahantuontia oli rajoitettu Venäjän kauppasodan osana.[5] Kauppasodan syyksi arvioitiin Venäjän pyrkimystä painostaa Ukrainaa mukaan samaan tulliliittoon (Euraasian unioniin) ja vaikeuttaa Ukrainaa solmimasta vapaakauppasopimusta Euroopan unionin kanssa loppuvuonna 2013.[6]

Boikottikampanjan aloitti ukrainalainen verkosto Vidsitš erilaisilla sosiaalisilla medioilla.[5] Venäjän suorittaman Krimin miehityksen seurauksena kampanja sai alkuperäistä maahantuontikieltoa laajempaa periaatteellista pohjaa alkuvuonna 2014.[7][8]

Eräänä suosittuna apuvälineenä ostoboikotissa toimii älypuhelinsovellus, joka auttaa kuluttajia välttämään venäläistuotteita näyttämällä tuotteiden alkuperän venäläiseksi. Tuotteiden viivakoodin tunnistava sovellusohjelma helpottaa kuluttajia tunnistamaan boikotoitavia venäläistuotteita.[9] Viivakoodeissa alkunumerot 460–469 ovat venäläisyritysten käytössä.[5][10] Jo maaliskuussa 2014 joidenkin venäläisyritysten kerrottiin tosin pyrkineen vaihtamaan tuotteittensa viivakoodia ukrainalaisyritykseen viittaaviksi esimerkiksi ukrainalaisen jakelijansa avulla, vaikka tuotteen alkuperämaa oli yhä Venäjä.[11]

Boikotti Ukrainan ulkopuolella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun 2014 alussa kampanja laajeni eräisiin muihin maihin kuten Valko-Venäjään,[12] Latviaan, Liettuaan,[8] Viroon, Puolaan,[8] Moldovaan, Georgiaan, Yhdysvaltoihin[13] ja Tšekkiin.[14]

Boikotin tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisten tuotteiden myynti Ukrainassa väheni 35–50 prosenttia keväällä 2014.[15][16] Tammi–toukokuussa 2014 venäläispankit menettivät yli 50 prosenttia ukrainalaisista talletuksistaan.[17] Syyskuussa 2014 kerrottiin, että venäläisvalmisteisten vaatteiden myynti oli pudonnut Ukrainassa 70 prosenttia ja venäläisen elintarviketeollisuuden myynti noin 100 miljoonaa dollaria. Venäläiset autot eivät enää käyneet kaupaksi. Lisäksi öljy-yhtiö Lukoil oli joutunut ainakin nimellisesti myymään Ukrainassa sijainneen huoltoasemaketjunsa.[18]

Kuluttajien ostoboikottikampanjan kanssa samanaikaisesti oli Venäjän ja Ukrainan välillä meneillään vuonna 2014 yhä kiristynyt kauppasota, jossa Venäjä lisäsi toistuvasti tuontirajoituksia ukrainalaistuotteille. Itä-Ukrainan sota kurjisti Ukrainan taloutta ja tuotanto laski etenkin separatistialueella ja niiden lähistössä. Kriisistä huolimatta Venäjältä tuotiin vuoden 2014 tammi-heinäkuussa yhä 28 prosenttia kaikesta Ukrainan tavaratuonnista ja vienti Venäjälle edusti 20 % osuutta Ukrainan viennistä. Venäjän tuonnin arvo laski tänä aikana 20,7 % vastaavaan edellisvuoden jaksoon verrattuna. Tuonnin määrän laskuun vaikuttivat erityisesti maakaasutuonnin hinta tammi-maaliskuussa ja toimituskatkos kesällä 2014 sekä useimmilla Ukrainan alueilla suosittu venäläistuotteiden ostoboikotti.[19]

Seksuaalivähemmistöjen venäläisen vodkan boikotti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen yleisempää venäläistuotteiden boikottia, yhdysvaltalainen gay-aktivisti Dan Savage käynnisti heinäkuussa 2013 venäläisen vodkan boikotin. Tämän protestiliike pyrki vastustamaan seksuaalivähemmistöjen huonoa kohtelua Venäjällä.[20][21][22]

Venäjän hyökkäyssodan (2022-) vaikutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pian Venäjän 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan seurauksena venäläisten tuotteiden ja palvelujen ostaminen lopetettiin laajalti suomalaisissa vähittäiskaupan myymäläketjuissa. Boikottia kohdistettiin myös venäläiseen Lukoil-öljy-yhtiöön kytkeytyvän Teboilin polttoainemyymälöihin, vaikka useat myymälät itsessään olivatkin suomalaisomistuksessa.[23][24]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Janukovytša zaklykaly ne vvažty Rosiju družnoju deržavoju 22.8.2013. radiosvoboda.org. Viitattu 1.3.2015. (ukrainaksi)
  2. ↑ Aktyvisty oholosyly boykot tovaram z RF (Активісти оголосили бойкот товарам з РФ) 22.8.2013. youtube.com: Kanal 5 (Ukraina),. Viitattu 1.3.2015. (ukrainaksi)
  3. ↑ Na bankovi vidkryvaly otši na "bratstvo" Rosiji (На Банковій "відкривали очі на "братство" Росії) 22.8.2013. pravda.com.ua. Viitattu 2.3.2015. (ukrainaksi)
  4. ↑ ROSHEN Confectionery Corporation Statement about the situation at its enterprises in Russia 21.3.2014. roshen.com. Arkistoitu 25.6.2014. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b c U sotsmerežah’ ukrajintsiv zaklykajut boikotuvaty rosijski tovary (Sosiaalisessa mediassa ukrainalaisia kutsutaan boikotoimaan venäläistuotteita) 15.8.2013. Tyžden, tyzhden.ua. Viitattu 2.3.2015. (ukrainaksi)
  6. ↑ Maria Danilova: Russia accused of trade war against Ukraine 15.8.2013. Uutistoimisto Associated Press, ap.org. Arkistoitu 7.11.2013. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Ukrajintsi zanyštšajutsja vid rosijan boikotom jih’ tovariv (tv-ohjelman virallinen youtube-versio) 6.3.2014. TSN, 1+1 media. Viitattu 2.3.2015. (ukrainaksi)
  8. ↑ a b c Andrius Sytas ja Christian Lowe: As leaders dither, citizens impose own sanctions on Russia 4.3.2014. Vilna ja Varsova: reuters.com. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Ukraine: App helps people boycott Russian goods 2.4.2014. bbc.com. Viitattu 28.2.2015. (englanniksi)
  10. ↑ GS1 company prefix gs1.org. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  11. ↑ UKompaniji RF h’otšut pryvlasnyty svojim tovaram štryh’-kody Ukrajiny 24.3.2014. forbes.ua. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 2.3.2015. (ukrainaksi)
  12. ↑ "Оппозиция в Беларуси призывает бойкотировать российские товары". Naviny.by, 2014-03-03. Läst 2 december 2014. (venäjäksi)
  13. ↑ "No Russian vodka". (Arkistoitu – Internet Archive) INTV, 2014-03-19. (ukrainaksi)
  14. ↑ "Поляки, литовці та чехи починають бойкот російських товарів". Zik.ua, 2014-05-03. (ukrainaksi)
  15. ↑ Російські виробники маскують штрих-коди на своїх товарах, щоб надурити українців. ТСН., 26.3.2014. Artikkelin verkkoversio. ukrainaksi
  16. ↑ У середньому, продаж товарів з РФ впав на 35-50%. Ukraine Online, 18.5.2014. Artikkelin verkkoversio. ukrainaksi
  17. ↑ Rossijskije banki v Ukraine poterjali bolee 50% depozitov 14.7.2014. Uutistoimisto Unian, unian.net. Viitattu 2.3.2015. (venäjäksi)
  18. ↑ Russian food industry loses $100 million from Ukrainian boycott 21.9.2014. euromaidanpress.com. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  19. ↑ Tadeusz Iwański: Ukrainian economy overshadowed by war (pdf) 8.10.2014. osw.waw.pl. Viitattu 3.3.2015. (englanniksi)
  20. ↑ Ilmiö leviää maailmalla: Venäläinen vodka joutui boikottiin 30.7.2013, uusisuomi.fi
  21. ↑ Tukholmassa Pride boikotoi venäläistä vodkaa 30.7.2013
  22. ↑ UK gay bars boycott Russian vodka in protest against Russian anti-gay laws (Arkistoitu – Internet Archive) euronews.com, 9.8.2013, (englanniksi)
  23. ↑ Nyt loppui myös K-kaupoissa venäläistuotteiden myynti – Kesko ei enää vie elintarvikkeita Venäjälle Mtv Uutiset, mtvuutiset.fi. 28.2.2022. Viitattu 29.10.2022. (suomeksi)
  24. ↑ Kaupat pois­ta­vat ve­nä­läi­siä tuot­tei­ta hyl­lyis­tään ja yri­tyk­set lo­pet­ta­vat yh­teis­työn Te­boi­lin kanssa – boi­kot­ti koh­dis­tuu kui­ten­kin suo­ma­lai­siin, va­roit­taa jär­jes­tö Kaleva, kaleva.fi. 28.2.2022. Viitattu 29.10.2022. (suomeksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Älä osta venäläisiä tuotteita!.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Älä_osta_venäläisiä_tuotteita!&oldid=22503525”