Zurine Eciolaza
Zuriñe Eciolaza | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. syyskuuta 1977 Vitoria-Gasteiz, Baskimaa |
Kansalaisuus | Espanja |
Kyokushin-ottelija | |
Aktiivisena | 1995–2008 |
Pituus | 163 cm[1] |
Paino | 55 kg |
Painoluokka | kevytsarja |
Kätisyys | oikea |
Vyöarvo | 3. dan[1] |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Espanja | |||
Naisten kyokushin | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Tokio 2007 | -55 kg | |
Pronssia | New York 2003 | -55 kg | |
Pronssia | Tokio 2005 | -55 kg | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Uzhogorod 2003 | -55 kg | |
Kultaa | Riesa 2004 | -55 kg | |
Kultaa | Vitoria 2008 | -55 kg | |
Hopeaa | Porto 2000 | -55 kg | |
Hopeaa | Barcelona 2006 | -55 kg | |
Hopeaa | Volos 2007 | -55 kg | |
Pronssia | Szentes 2001 | -55 kg | |
Pronssia | Varna 2002 | -55 kg | |
Espanjan mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | San Sebastián 1997 | -55 kg | |
Kultaa | Amorebieta 1998 | -55 kg | |
Kultaa | Mondragón 1999 | -55 kg | |
Kultaa | Irún 2002 | -55 kg | |
Kultaa | Vitoria-Gasteiz 2005 | -55 kg | |
Hopeaa | Vitoria-Gasteiz 1996 | -55 kg | |
Hopeaa | Bilbao 2000 | -55 kg | |
Pronssia | Amorebieta 1998 | kata | |
Pronssia | Bilbao 2001 | -55 kg | |
Pronssia | Alcobendas 2003 | avoin | |
Pronssia | Alcobendas 2003 | -55 kg | |
Pronssia | Logroño 2004 | avoin | |
Pronssia | Logroño 2004 | -55 kg | |
Pronssia | Pamplona 2004 | +65 kg | |
Portugalin Open | |||
Kultaa | Vila Do Condo 2003 | avoin | |
Nuorten kyokushin | |||
Espanjan mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | Mondragón 1997 | keskisarja | |
Hopeaa | Mondragón 1995 | kata | |
Hopeaa | Portugalete 1996 | kata | |
Hopeaa | Mondragón 1997 | kata |
Zuriñe Eciolaza Lomas (s. 11. syyskuuta 1977 Vitoria-Gasteiz, Baskimaa) on espanjalainen karateka. Hän on Kyokushinin kolminkertainen Euroopan-mestari ja kuusinkertainen Espanjan mestari.[1] Hän on saavuttanut myös MM-hopeaa 2007. Eciolaza päätti kilpakaraten 2008 ja on sittemmin pelannut muun muassa rugbya Gaztedi Rugby Taldea -joukkueessa.[2]
Kilpaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eciolaza aloitti karaten harrastamisen noin 10-vuotiaana.[1] Hän saavutti nuorten tasolla menestystä Espanjan mestaruuskisoissa vuosien 1995–1997 välisenä aikana. Eciolaza voitti kumitessa keskisarjan mestaruuden, kun taas katassa hän saavutti kolme hopeaa.[3]
Eciolaza siirtyi kilpailemaan aikuisten tasolle 1996 ja kilpaili aluksi kotimaassaan. Hän saavutti hopeaa kevytsarjassa 1996 ja jo seuraavana vuonna kevytsarjan Espanjan mestaruuden.[3] Eciolaza onnistui uusimaan mestaruutensa myös 1998 ja 1999.[3] Hän saavutti myös katassa pronssia 1998 kisoissa.[3]
Hän saavutti ensi kerran kansainvälistä menestystä 2000 Portugalin EM-kisoissa, jossa Eciolaza sijoittui hopealle hävittyään loppuottelussa Ewa Pawlikowskalle.[4] Sitä ennen helmikuussa hän oli saavuttanut Espanjan mestaruuskisoissa kevytsarjassa hopeaa.[3]
2001 Eciolaza saavutti menestystä sekä EM-, että MM-kisoissa. Hän voitti aluksi helmikuussa Espanjan mestaruuskisoissa kevytsarjassa pronssia[3] ja myöhemmin kesällä EM-pronssia Unkarissa[4], ja myöhemmin loppuvuodesta Tokion MM-kisoissa Eciolaza sijoittui neljänneksi.[5]
2002 Eciolaza saavutti helmikuussa uransa neljännen Espanjan mestaruuden.[3] Sitä vastoin kesällä hän voitti toistamiseen EM-pronssia tällä kertaa Bulgariassa.[4]
2003 maaliskuussa hän voitti Espanjan mestaruuskisoissa pronssia kevyt- ja avoimessasarjassa.[3] Eciolaza saavutti kesällä ensimmäisen Euroopan mestaruutensa Ukrainassa, voitettuaan loppuottelussa isäntämaan Irina Udutin.[4] Eciolaza saavutti loppuvuonna myös Yhdysvalloissa järjestetyissä MM-kisoissa pronssia.[5] Joulukuussa Eciolaza saavutti Portugalin Openin mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Marlene Diasin.[6]
2004 maaliskuussa Eciolaza saavutti toistamiseen Espanjan mestaruuskisoissa kaksi pronssia kevyt- ja avoimessasarjassa.[3] Hän onnistui myös uusimaan Euroopan mestaruutensa voitettuaan tällä kertaa loppuottelussa Jelena Vorobyevan.[4]
2005 maaliskuussa Eciolaza saavutti uransa viidennen Espanjan mestaruuden kevytsarjassa.[3] Kesällä hän sijoittui 5–8 parhaan joukkoon Bulgarian EM-kisoissa.[7] Eciolaza otteli elokuussa Japanissa yhden erikoisottelun Jelena Vorobyevaa vastaan, joka päättyi tasapeliin.[1] Eciolaza saavutti vielä loppuvuodesta toistamiseen MM-pronssia voitettuaan mitalikamppailussa Natsumi Iwain.[5]
2006 hän otteli kotimaassaan järjestetyissä EM-kisoissa, jossa Eciolaza eteni loppuotteluun saakka. Hän kuitenkin hävisi mestaruuskamppailun Ewa Pawlikowskalle ja sijoittui hopealle.[4]
2007 Eciolaza kohtasi urallaan kolmannen kerran Pawlikowskan EM-kisojen loppuottelussa. Kreikassa käyty turnaus päättyi edellisen vuoden tapaan EM-hopeaan.[4] Myös MM-kisoissa Eciolaza saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Miruyo Itolle.[5]
2008 EM-kisat järjestettiin uudelleen Espanjassa, jossa Eciolaza onnistui saavuttamaan uransa kolmannen mestaruuden voitettuaan loppuottelussa ensimmäistä kertaa Ewa Pawlikowskan.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e WOMEN'S ONE MATCH FIGHTS TOKYO 2005 30.8.2005 Viitattu 9.12.2019 (englanniksi)
- ↑ Federación Española de Rugby (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 9.12.2019 (espanjaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Zuriñe Eciolaza Lomas (Arkistoitu – Internet Archive) karategetxo Viitattu 9.12.2019 (espanjaksi)
- ↑ a b c d e f g h IKO European Championships kyokushinresults.com Viitattu 9.12.2019 (englanniksi)
- ↑ a b c d IKO World Weight Tournament - Women kyokushinresults.com Viitattu 9.12.2019 (englanniksi)
- ↑ 2nd Portugal Open Championships 2003 europeankyokushin.org Viitattu 4.1.2020 (englanniksi)
- ↑ 19th European Weight Category Championships Varna 2005 europeankyokushin.org Viitattu 10.12.2019 (englanniksi)
1990-luku: 1996: Ewa Pawlikowska1997: Elisabeth Jakobsen 1998: Elisabeth Jakobsen 1999: Eva Dios |
2000-vuosikymmen: 2000: Ewa Pawlikowska2001: Ewa Pawlikowska 2002: Ewa Pawlikowska 2003: Zurine Eciolaza 2004: Zurine Eciolaza 2005: Ewa Pawlikowska 2006: Ewa Pawlikowska 2007: Ewa Pawlikowska 2008: Zurine Eciolaza 2009: Jelena Vorobjeva |
2010-luku: 2010: Jelena Vorobjeva2011: Agnieska Winek 2012: Agata Zjawinska 2013: Agata Zjawinska 2014: Jelena Gulko 2015: Jelena Gulko 2016: Agnieszka Winek 2017: Daria Szefer 2018: Ludivine Vedapodagom 2019: Iaroslavna Moreva |