Zhuangologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Zhuangologia (Zhuangin.: Hagcueŋь / Hagcuengh; yksink.: 壮学, perint.: 壯學; pinyin: Zhuàngxué) on zhuangien kieltä, kirjallisuutta, historiaa, uskontoa, taidetta, taloutta, etiikkaa ja kulttuuria tutkiva monitieteinen ala. Nykyajan zhuangologia tieteellisen tutkimuksen muodossa sai alkunsa jo 1900-luvun, mutta todellisesti se alkoi kehittyä vasta, kun Huang Xianfan julkaisi teoksen Zhuangin historiasta (1957).[1]

Kuuluisia zhuangologeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Huang Xianfan (1899-1982)[2]
  • Huang Zengqing (1918-1995)
  • Ban Xiouwenselvennä (1920-)
  • Ouyang Ruoxiu (1928-)
  • Liang Tingwang (1937- )
  • Pan Qixu (1938-)
  • Fan Ximu (1939-)
  • Qin Naichang (1947-2010)
  • Qin Cailuan (1950- )
  • Qin Shengmin (1950-)
  • Zheng Chaoxiong (1951-)
  • Huang Guiqiu (1957-)
  • Huang Zhennan(1957-)
  • Liao Mingjun (1961-)
  • Wei Suwen (1963-)
  • Jeffrey Barlow[3]
  • David Holm[4]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]