Zhuangit
| Zhuangit | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||
| Kielet | zhuang, kiina | ||||||||||||
| Uskonnot | perinteinen usko, taolaisuus, buddhalaisuus | ||||||||||||
| Sukulaiskansat | tai-kieliset kansat | ||||||||||||
Zhuangit (kiin.: 壮族; pinyin: Zhuàngzú) ovat kansa, joka elää suurimmaksi osaksi Guangxin autonomisella alueella. He ovat yksi 55:stä Kiinassa virallisesti tunnustetusta etnisestä vähemmistöstä. Zhuangeja oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 16,9 miljoonaa,[1] ja he ovat Kiinan kansoista suurin heti han-kiinalaisten jälkeen. Toisin kuin kiinan kieli zhuangin kieli kuuluu tai-kieliin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinalaisten vaikutusvalta levisi Lingnanin eli nykyisen Guangdongin ja Guangxin alueelle vuonna 211 eaa. Kiinalaisten tulo johti sissisotaan heitä vastaan ja tätä kautta Nam Việtin kuningaskunnan syntyyn, joka sittemmin laajeni käsittämään myös Pohjois-Vietnamin. Lingnan liitettiin Kiinaan virallisesti vuonna 111 eaa., mutta todellista valtaa ei kiinalaisilla ollut. 600-luvulla Tang-dynastianvaltakaudella Guanxin alueelle alkoi muuttaa suurissa määrin han-kiinalaisia. Seurauksena oli jälleen sissisota kiinalaisia vastaan, mutta kapinalliset kukistettiin armeijan voimin. Alueelle muuttaneet han-kiinalaiset syrjäyttivät jokilaaksoissa ja tasangoilla alkuperäiset asukkaat, jotka ajettiin ylängöille. Muuttoliike aiheutti sen, että paikallisten asukkaiden tavat alkoivat muistuttaa han-kiinalaisten tapoja heidän omaksuessaan näiden työmenetelmiä esimerkiksi riisin kasvatuksessa.[2]
Zhuangien identiteetti säilyi kuitenkin paitsi kielen ja uskonnon kautta, myös sosiaalisen aseman takia. Suuri osa heistä oli Tang-dynastian aikana joutunut vuokraviljelijöiden tai maaorjien asemaan. Kokemansa sorron vuoksi zhuangit olivat merkittävässä asemassa niin sanotun taiping-kapinan aikana 1850-luvulla. 1930-luvulla useat heistä puolestaan kannattivat kommunisteja, ja monet liittyivät Mao Zedongin johtamiin joukkoihin. Kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan vuonna 1949 he alkoivat elvyttää zhuangien kansallista identiteettiä, vaikka he olivat pitkälle kiinalaistuneet, jopa siinä määrin, että osa zhuangeista vastusti vähemmistöasemaa. Zhuangeille perustettiin autonominen alue Guangxin maakunnan länsiosaan vuonna 1952, ja kuusi vuotta myöhemmin sitä laajennettiin käsittämään koko Guangxin alue.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zhuangien elinkeinot nykypäivänä eivät juuri poikkea muusta väestöstä. Riisin ohella zhuangit kasvattavat maissia ja jamssia sekä erilaisia hedelmiä. Ennen vanhaan keräily oli merkittävässä asemassa, ja sitä jatketaan osittain edelleen sivuelinkeinona. Zhuangien kylät sijaitsevat yleensä vuoristoisilla seuduilla. Guangxissa kylät ovat yleensä melko homogeenisiä, kun taas muualla zhuangien kylissä asuu useita eri etnisiä ryhmiä. Kylät ovat kooltaan muutaman kymmenen asukkaan pienistä kylistä muutaman tuhannen asukkaan pieniin kaupunkeihin. Perinteiset kaksikerroksiset puupaaluille rakennetut talot ovat edelleen käytössä, vaikkakin yleistymässä on han-kiinalainen tapa rakentaa yksikerroksisia taloja.[2]
-
Sokerijuurikkaiden sadonkorjuussa. -
Esiintyminen Kiinan eteläosassa (maakuntatasoa tarkemmin). -
Esiintyminen Vietnamin pohjoisosissa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e 25-19 Geographic Distribution and Population of Ethnic Minorities (Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaiset virallisten etnisten vähemmistökansallisuuksien väestömäärät, julkaistu osana vuoden 2014 tilastollista vuosikirjaa) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 392–394. Greenwood Press, 1998. ISBN 0-313-28853-4 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zhuangit Wikimedia Commonsissa
