Zəngilanin piirikunta
Zəngilanin piirikunta (azer. Zəngilan rayonu, ven. Зангеланский район, Zangelanski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 707 neliökilometriä. Asukkaita on virallisesti 41 600 henkeä (vuonna 2020)[1].
Zəngilanin piiri sijaitsee Azerbaidžanin lounaisosan vuoristoseudulla. Se rajoittuu pohjoisessa Qubadlın ja koillisessa Cəbrayılin piireihin, etelässä Iraniin ja lännessä Armeniaan. Etelärajalla virtaa Araksjoki.
Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Zəngilanin piirissä oli 32 700 asukasta[2]. Sen hallinnollinen keskus oli Zəngilanin kaupunki. Toinen merkittävämpi paikkakunta oli Mincivanin taajama.
Armenialaiset joukot miehittivät alueen Vuoristo-Karabahin sodan aikana lokakuussa 1993[1]. Se oli sittemmin osa kansainvälisesti tunnustamattoman Artsakhin tasavallan Qašataghin piiriä. Azerbaidžan valtasi alueen takaisin vuoden 2020 sodassa[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Zəngilanin piirin sivusto (azeriksi)
- Azerbaidjan: Territorial and administrative units (azeriksi), (englanniksi), (venäjäksi)
Piirikunnat | Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
---|---|
Kaupungit | Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.