Yyterinniemi
Yyterinniemi (ruots. Ytterölandet[1]) on Selkämereen työntyvä niemi, joka alkaa Porin keskustan luoteispuolelta jatkuu noin kymmenen kilometrin pituisena aina Mäntyluotoon asti.
Niemeä ympäröivät koillisessa Pihlavanlahti ja Kokemäenjoen suisto, pohjoisessa Eteläselkä sekä lounaassa Preiviikinlahti. Yhdessä Reposaaren ja Tahkoluodon kanssa Yyterinniemi muodostaa Meri-Porin alueen.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yyterinniemi on osa Varsinais-Suomesta alkavaa harjuketjua. Se kulkee muun muassa Säkylänharjun sekä Kokemäen kautta Poriin ja jatkuu sen jälkeen vedenalaisena nousten esille jälleen Ruotsin puolella Härnösandissa.[2][3]
Yyterinniemi on muodostunut kahdesta saaresta, jotka maankohoamisen myötä ovat kasvaneet yhteen. Pohjoinen saari oli nimeltään Ytterö (ulkosaari). Sisempi saari Inderö eli Kokemäensaari tunnetaan nykyään Kyläsaaren kaupunginosana. Saarten välinen salmi alkoi kuroutua umpeen 1600-luvulla ja nykyään siitä on jäljellä matala Enäjärvi.
Asutus ja teollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yyterinniemen läpi Mäntyluotoon menee Valtatie 2, joka jakaa sen kahteen osaan. Tie tunnetaan paikallisesti myös Mäntyluodontien nimellä. Lisäksi sen vieressä on Tampere–Pori-radan Mäntyluotoon jatkuva rataosa.
Valtatie 2:n ja Pihlavanlahden välisellä alueella kulkee vielä Yhdystie 2652, jonka varrella sijaitsevat Kyläsaaren, Metsämaan, Enäjärven ja Pihlavan kaupunginosat. Alueella on myös runsaasti teollisuutta, muun muassa Porin titaanidioksiditehdas, Suomen Kuitulevy Oy:n tehtaat sekä Pihlavan saha.
Preiviikinlahden puoleisessa osassa sijaitsevat tunnettu Yyterin hiekkaranta sekä Kaanaan kaupunginosa. Yyterissä on myös muun muassa kylpylähotelli sekä golfkenttä. Hiekkarantojen eteläpuolinen alue on vähäistä asutusta ja maanviljelystä lukuun ottamatta lähes luonnontilassa ja siellä kulkee useita retkeilyreittejä.
Yyterinniemen pohjoisosassa on Mäntyluodon kaupunginosa, jossa sijaitsevat muun muassa satama sekä Technip Offshore Finlandin telakka. Aivan niemen kaakkoiskärjessä ovat Uniluodon kaupunginosa ja Kallon majakka. Mäntyluoto, Uniluoto ja Kallo olivat vielä 1800-luvun puolivälissä erillisiä saaria, jotka on myöhemmin satamarakentamisen myötä yhdistetty mantereeseen.
Asukkaita Yyterinniemen alueella on hieman yli 8 000. Suurin taajama on reilun 4 000 asukkaan Pihlava, joka oli myös entisen Porin maalaiskunnan keskus.[4]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yyterinniemen maasto on lähinnä tasaista entistä merenpohjaa. Ainoat merkittävät korkeuserot ovat Yyterin santojen dyyneillä. Alueen kasvillisuus koostuu sisäosissa enimmäkseen kuivasta kangasmaastosta sekä erilaisista pelloista ja niityistä. Rannoilla on useiden hiekkarantojen lisäksi reheviä kosteikkoja.
Yyterin dyynialueen eteläpuolella sijaitsevat Preiviikinlahden lieterannat, jotka ovat merkittäviä vesilintujen ja kahlaajien levähdysalueita. Lahden rannoilla on kymmenen lintutornia.
Yyterinniemellä on erilaisia luontopolkuja sekä retkeilyreittejä yli 30 kilometrin verran. Lisäksi alueella on kattava pyörätieverkosto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yyterinniemen pyöräilyreitit – kulttuuria, maisemia ja luontoa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Porin kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Waldenström, Stellan: Björneborgs svenska ortnamn, s. 365. Pori: Svenska Kulturfonden i Björneborg, 2007. ISBN 978-952-92-2742-6 (ruotsiksi)
- ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus Viitattu 16.10.2012.
- ↑ Geologian Tutkimuskeskus, Suomen harjualueet Viitattu 17.10,2012.
- ↑ Tilastokeskus, väkiluku postinumeroalueittain[vanhentunut linkki] Viitattu 5.3.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yyterin matkailusivut (Arkistoitu – Internet Archive)