Kuuminainen
Kuuminainen (ruots. Kumnäs[1]) on samannimisellä niemellä noin 15 kilometriä Porin keskustan länsipuolella sijaitseva kylä. Aikaisemmin Porin maalaiskuntaan kuuluneen alueen asutus muodostuu lähinnä vapaa-ajan asunnoista. Vakituisia asukkaita Kuuminaisissa on noin 75 (2008), mutta kesäaikaan väkiluku kasvaa 400–500 henkeen.[2]
Kuuminaistenniemi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuuminaistenniemi on noin seitsemän kilometriä pitkä ja leveimmillään 2,5 kilometriä leveä niemi, joka erottaa toisistaan Preiviikin- ja Viasvedenlahdet. Sen pohjoispuolinen Preiviikinlahti on arvokas lintuvesi, joka kuuluu kokonaan Natura 2000 -vyöhykkeeseen[3] ja myös Kuuminaistenniemellä on Natura-alueita, jotka käsittävät rantaniittyjä, maankohoamismetsää, umpeenkasvavia lahtia sekä letto- ja perinnebiotooppeja.[4]
Nimi ja historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuuminaisten ruotsinkielinen nimi Kumnäs on samaa alkuperää kuin Kokemäen ruotsinkielinen nimi Kumo,[1] jonka taustalla on ilmeisesti vanha merkkitulta tarkoittava sana. Kuuminainen sijaitsi Kokemäenjoelle johtavan laivaväylän varrella ja merkkitulta on niemen kärjessä poltettu jo mahdollisesti rautakaudelta tai viimeistään keskiajalta lähtien. Ruotsalaisen historioitsijan Olaus Magnuksen vuonna 1539 julkaisemaan Pohjoismaiden karttakirjaan Carta marina on merkitty viisi merkkitulien paikkaa, joista yksi sijaitsee Kuuminaisten paikkeilla.[5] 1500-luvulta lähtien suuri osa alueen väestöstä oli ruotsinkielisiä uudisasukkaita, mikä on myös jättänyt jälkensä Kuuminaisten paikannimistöön.[2]
Kuuminaisten kesäasutus puolestaan sai alkunsa 1800–1900-lukujen vaihteessa, jolloin Porin varakkaat porvarit rakensivat alueelle huviloitaan. Tunnetuin heistä oli vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius. Useita huviloita on säilynyt nykypäivään saakka, ja monet niistä ovat suojelukohteita.[2] Kuuminaistenniemen kärjen pohjoispuolella makaa vuonna 1921 rajussa syysmyrskyssä uponneen kunnari Ingeborgin hylky. Landskronasta matkaan lähtenyt alus yritti suojaan Reposaaren satamaan, mutta ajoi karille Svartgrundin saaren tuntumassa ja upposi myöhemmin pahoin vaurioituneena.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kumnäs, Björneborg Finlandssvenska bebyggelsenamn. Viitattu 11.4.2015.
- ↑ a b c Kuuminaisten kyläsuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive) Karhuseutu. Viitattu 12.4.2015.
- ↑ Preiviikinlahti Ymparisto.fi. Viitattu 12.4.2015.
- ↑ Kuuminaistenniemi Ymparisto.fi. Viitattu 12.4.2015.
- ↑ Salminen, Tapio: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, s. 52–56. Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007. ISBN 978-952-99941-1-3.
- ↑ Ingeborg Hylyt.net. Viitattu 12.4.2015.
- ↑ Ingeborg (Arkistoitu – Internet Archive) Museoviraston muinaisjäännösrekisteriportaali. Viitattu 12.4.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III: Kuuminainen”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia V, s. 128–130. Satakuntalainen osakunta, 1925. Näköisversio verkossa (pdf).