Yrjö Nikula
Yrjö Matias (Matti) Johannes Nikula (23. huhtikuuta 1895 Vaasa[1][2][3] – 17. lokakuuta 1965 Seinäjoki[4]) oli suomalainen pankinjohtaja, nimismies, lehdenkustantaja ja lapuanliikkeen jyrkän siiven tärkeä taustavaikuttaja.
Yrjö Nikula tuli ylioppilaaksi Kokkolan suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1914 ja suoritti alemman oikeustutkinnon vuonna 1917[5]. Nikula oli nimismiehenä Pohjanmaan eri kunnissa: vuoteen 1923 Lohtajalla[3], vuosina 1923–1926 Ilmajoella[6][7] ja sen jälkeen Lapualla marraskuuhun 1929, jolloin hän siirtyi Etelä-Pohjanmaan Pankin pääjohtajaksi.[8][9] Hän osallistui vuonna 1917 Lohtajan suojeluskunnan perustamiseen.[10]
Nikulalla oli keskeinen rooli lapuanliikkeen radikalisoitumiskehityksessä, ja hän edusti sen jyrkintä linjaa. Hän määräsi vaasalaisen Työn Ääni -lehden kirjapainoon maaliskuussa 1930 tehdyn tuhoiskun vastoin Vihtori Kosolan ja muiden johtajien ohjeita.[10] Nikula hoiti keväällä 1930 myös lapuanliikkeen raha-asioita. Hän kustansi vuosina 1930–1931 ilmestynyttä lapuanliikkeen äänenkannattajaa, Aktivisti-lehteä, jonka on sanottu ilmentäneen lähinnä hänen poliittisia näkemyksiään.[11] Nikula esiintyi mielellään julkisuudessa liikkeen väkivaltaisen siiven puhemiehenä, mutta hänen tarkkaa rooliaan muilutusten järjestämisessä ei tiedetä. Todistamattomien huhujen mukaan Nikula olisi ollut mukana toteutumattomissa salahankkeissa, joiden tavoitteena oli murhata pääministeri Kyösti Kallio kesäkuussa 1930 ja entinen presidentti K. J. Ståhlberg helmikuussa 1931. Kummallakin kerralla tehtävä olisi uskottu arvalla valituille henkilöille, jotka kuitenkin tekivät itsemurhan.[10]
Aktivisti lakkautettiin helmikuussa 1931 sen julkaistua Ståhlbergin murhaan yllyttäneen kirjoituksen. Nikula siirtyi kustantamaan lapuanliikkeen kahta muuta aikakauslehteä Sinimustaa ja Fascistia. Hän osallistui vuoden 1932 Mäntsälän kapinaan, jonka jälkeen hänen lehtensä lakkautettiin. Myös Nikulan pankki oli mennyt konkurssiin vuoden 1931 lopulla.[10] Nikula sekaantui heinäkuussa 1932 niin sanottuun Honkimäen juttuun eli epäonnistuneeseen yritykseen siepata ja kyydittää puolustusministeri Jalo Lahdensuo. Kyydittäjät lähtivät matkaan Nikulan kotoa hänen soitettuaan Lahdensuolle uhkaussoiton, joten häntä epäiltiin koko hankkeen järjestäjäksi. Tapauksen jälkeen Nikula piileskeli etsintäkuulutettuna, kunnes ilmoittautui lokakuussa 1932 vapaaehtoisesti sisäministeri Ernst von Bornille Helsingissä.[10][12] Oikeus vapautti Nikulan syytteistä Honkimäen jutussa,[13] mutta hän sai kesäkuussa 1933 korkeimmassa oikeudessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeustuomion Aktivistin viimeisen numeron kirjoituksista.[14]
Nikula oli Lapuan Sanomien päätoimittaja vuosina 1937–1938, mutta hänen kautensa lehdessä päättyi kiistoihin ja oikeusjuttuun.[15] Vuonna 1938 hän perusti Kurikkaan kirjapainon, joka kahta vuotta myöhemmin siirtyi Maakuntapainon nimellä Seinäjoelle. Nikula toimi myös asianajajana sekä Seinäjoen kansanhuollon johtajana vuodesta 1942 säännöstelykauden loppuun.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Genealogy Data Lauri Kiviniemen kotisivu. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Keisarillinen Suomen Aleksanterin-Yliopisto – luettelo – kevätlukukausi 1915, s. 103 (1915) Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ a b Nimismiehet Vaasa 31.8.1923, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Kuolinilmoitus. Uusi Suomi, 21.10.1965, s. 4.
- ↑ a b Kuolleita. Uusi Suomi, 21.10.1965, s. 5.
- ↑ Arkistonmuodostaja: Ilmajoen nimismiespiiri (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallisarkisto. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Läänienhallinto. Helsingin Sanomat 22.5.1926, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Lapuan nimismies eroaa. Vaasa 4.11.1929, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Etelä-Pohjanmaan pankki. Vaasa 7.11.1929, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ a b c d e Juha Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 68–69, 228–231. Otava, Helsinki 1985.
- ↑ Aarni Virtanen: ”Toimikaa, älkää odottako” – Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936, s. 41, 45. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2015.
- ↑ Pankinjoht. Nikula pidätetty Helsingin Sanomat 21.10.1932, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ 4 miestä vankilaan Honkimäen kyyditysjutussa Satakunnan Kansa 14.5.1933, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ ”Aktivisti.” Satakunnan Kansa 28.6.1933, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 18.4.2021.
- ↑ Lapuan Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive) HELEMI – Lapuan historiallinen tietokanta 25.1.2015. Viitattu 18.4.2021.