Yrittäjyyskoulutus Suomessa

Yrittäjyyskoulutus Suomessa tarkoittaa toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja aikuiskoulutuslaitoksissa annettavaa koulutusta ja valmennusta liikeyrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Yrittäjyyskoulutus nähdään yleensä osana laajempaa käsitettä yrittäjyyskasvatus, joka ulottuu peruskoulun yhteiskuntaopintojen yrittäjämyönteisyydestä aina yrittäjinä jo toimivien henkilöiden elinikäiseen oppimiseen.

Historiaa

Suomalaisen yrittäjäkoulutuksen varhaisena ilmentymänä voidaan pitää 1860-luvun suurten nälkävuosien seurauksena syntynyttä tarvetta kouluttaa paitsi maatalousyrittäjiä, myös tilanhoitajia ja maataloustyöntekijöitä tehokkaampiin viljely- ja karjanhoitomenetelmiin. Näin syntyivät maanviljelyskoulut ja karjanhoitokoulut. Vuodesta 1904 alkaen perustetut kauppaopistot kouluttivat konttoristien ohella liikemiehiä eli erityisesti kaupan alan yrittäjiä. Kaupan alan koulutus Suomessa tarjosi muutenkin yrittäjätoiminnassa tarvittavia taitoja.

Yleinen, toimialasta riippumaton yrittäjyyskoulutus aloitettiin Suomessa varsinaisesti vasta 1980-luvun alussa. Sitä ennen, ja vielä nykyisinkin, koulutuksen katsottiin Suomessa ja muualla länsimaissa usein pikemminkin vähentävän haluja ryhtyä yrittäjäksi. Tätä tukivat monet self made man -tyyppiset tarinat koulupudokkaista, jotka koulutuksesta ”vapaaksi päästyään” perustivat menestyviä yrityksiä ja työllistivät satoja elleivät tuhansia. Myös monet tutkimukset ovat osoittaneet, että korkeampi koulutustaso merkitsee pienempää todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi.

Vuonna 1976 uudistettu työllisyyskoulutuslaki antoi korkeakouluille mahdollisuuden järjestää työllisyyskursseja, joista osa tarjottiin yrittäjäkoulutuksena. Ensimmäinen työttömille suunnattu yhdeksän kuukauden mittainen yrittäjäkurssi järjestettiin Oulun yliopistossa vuonna 1980.

Varsinaisesti yrittäjyyskoulutus alkoi kehittyä Suomen 1990-luvun alun laman myötä, jolloin palkansaajien ja työttömien ryhtyminen yrittäjäksi oli puhutuimpia työvoiman liikkuvuuden muodoista. Yrittäjyysajattelun voimistuminen liittyi myös yleiseen ammattikoulutuksen muuttumiseen valtiojohtoisuudesta enemmän yritysten tarpeita ja työmarkkinoiden muutosta huomioon ottavaksi. Ammattikasvatushallitus yhdistettiin 1991 opetushallitukseen ja koulutuksen toimivaltaa alettiin siirtää keskusvirastoilta ja lääninhallituksilta kuntiin, niiden muodostamiin koulutuskuntayhtymiin ja niiden alaisuudessa toimiviin oppilaitoksiin. Samalla elinkeinoelämän osallistumista oppilaitoksien hallintoon lisättiin. Koulutusresursseja ryhdyttiin suuntamaan enemmän teknologiaan ja liiketalouteen, myös yrittäjyyteen.

Yrittäjyyskoulutuksen tarvetta perusteltiin lähinnä talouskasvun aikaansaamisella työpaikkoja luomalla, talouselämän sopeutumiskyvyn parantamisella sekä valtionyritysten julkisten palvelujen yksityistämistarpeella. Vuonna 1992 opetushallitus asetti yrittäjyyden neuvottelukunnan, joka sai tehtävikseen määritellä yrittäjyyden käsitteen sekä ehdottaa ja toteuttaa erilaisia malleja yrittäjyyden edistämiseksi. Neuvottelukunnan työn tuloksena muun muassa vuosina 1994–1995 käyttöön otetuissa peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa otettiin yrittäjyys aiempaa paremmin huomioon. Muita opetusministeriön yrittäjyyden edistämiseksi asettamia työryhmiä ovat olleet yrittäjyyden ohjausryhmä 2002, yrittäjyysalan koulutustoimikunta 2007–2010, yrittäjyysalan tutkintotoimikunta 2007–2010, korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden yhteistyöryhmä 2008 sekä maakunnalliset YES-yrittäjyyskasvatuskeskukset. YES-verkosto on yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka tukee ja valmentaa opettajia yrittäjyyskasvatuksessa ja toimii alueellisen yrittäjyyskasvastustyön rakentajana ja yhteistyön kehittäjänä.

Suomalaiseen yrittäjäkasvatus- ja koulutuskeskusteluun ovat vaikuttaneet myös Euroopan unionin toimenpiteet ja lausunnot. Euroopan komissio on esimerkiksi määritellyt aloitteellisuuden ja yrittäjyyden yhdeksi kahdeksasta elinikäiseen oppimiseen liittyvästä avaintaidosta, joka kaikilla EU-kansalaisilla tulisi olla. Vuonna 2003 komissio julkaisi Yrittäjyyden vihreän kirjan, jossa todetaan että koulutuksen tulisi osaltaan edistää yrittäjyyttä muokkaamalla ajatustapoja, vahvistamalla yrittäjätaitoja ja lisäämällä tietoisuutta yrittäjän uravaihtoehdoista. Euroopan komission vuonna 1992 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi oli jo ennen EU-jäsenyyttään Euroopan ainoa maa, joka oli sitoutunut kaikessa toisen asteen koulutuksessaan yrittäjyyskasvatukseen.

Yrittäjyyskoulutus toisella asteella

Syksystä 2010 lähtien yrittäjäopintoja on sisällytetty kaikkiin toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa yrittäjänä toimiminen sisältyy ammattitaitoa täydentävään tutkinnon osaan Yritystoiminta (0–4 opintoviikkoa) ja ammatilliseen tutkinnon osaan Yrittäjyys (10 opintoviikkoa). Opetusmenetelmänä voi olla esimerkiksi harjoitusyritys, Nuori Yrittäjyys -toiminta ja osuustoiminta.

Ammattitaidon Suomenmestaruuskisojen yhteydessä kilpaillaan parhaasta ammatillisen koulutuksen yrittäjyysopetusmenetelmästä Taitajasta yrittäjyyteen -teemalla. Palkitut menetelmät ulottuvat satunäytelmästä muotinäytökseen ja popup-myymälään.

Myös lukioissa annetaan yhä enemmän yrittäjyyskoulutusta. Esimerkiksi Muuramen lukio tarjoaa viittä kurssia aiheesta. Ensimmäinen kurssi tutustuttaa yrittäjyyden peruskäsitteisiin ja yrityksen perustamiseen, toinen yritystalouteen ja budjetointiin, kolmas markkinointiin. Neljäs kurssi käsittelee kansainvälistä yritystoimintaa, ja viides kurssi on itsenäinen tutkielma opiskelijan valitsemasta yrityksestä. Lisäksi lukion Työosuuskunta Kisällissä voi kokeilla ulkoista yrittäjyyttä turvallisessa ympäristössä. Muuramessa toimii myös nuorten yrittäjyystalo Innola, joka tekee yhteistyötä Muuramen lukion kanssa. Jyväskylässä Voionmaan lukion Nuoresta johtajasta yrittäjäksi -kurssille ovat voineet osallistua kaikkien jyväskyläläisten lukioiden oppilaat. Opetus tapahtuu kouluajan ulkopuolella viikonloppuisin. Muita esimerkkejä yrittäjäkoulutuksesta lukioissa ovat Ylöjärven lukion Y-linja, Puolangan lukion yrittäjyyskurssit, ja Pyhäjoen yrittäjyyslukio.

Helsingissä toimii Etu-Töölön lukio, jossa on yrittäjyyspainotus. Koululla on omia yrittäjyyskursseja kaikkiaan kymmenen, ja lisäksi se toimii yhteistyössä Startup-lukion ja Taloudellisen Tiedotustoimiston kanssa, joiden kursseja voi myös suorittaa Etu-Töölön lukiossa.

Yrittäjyyskoulutus ammattikorkeakouluissa

1990-luvulla perustetut ammattikorkeakoulut ottivat alusta asti ohjelmaansa yrittäjyyskoulutuksen tai ainakin yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvan, työelämälähtöisen opetustavan. Ammattikorkeakoulujen yhteinen yrittäjyysstrategia valmistui 2006. Siihen sisällytettiin tavoite, että joka kymmenes ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut toimisi yrittäjänä 10 vuoden kuluttua valmistumisestaan.

Ensimmäisenä varsinainen yrittäjyyskoulutus aloitettiin Seinäjoella ja Kauhavalla vuonna 1992 yhteistyössä Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Tämä väliaikainen Yrittäjien ammattikorkeakoulu liitettiin vuonna 1999 osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Toisena yrittäjyyskoulutuksen aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia vuonna 1993, tutkintonimikkeenä tradenomi. Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteydessä on vuonna 2001 asti toiminut yrittäjyysopintoa tarjoava InnoAkatemia. Tampereen ammattikorkeakoulun vastaava yksikkö on nimeltään Proakatemia. Satakunnan ammattikorkeakoulussa yrittäjyyttä voi opiskella minkä tahansa alan opiskelija 15 opintopisteen verkkokurssilla Opiskelija yrittäjänä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on aikuiskoulutuksena tarjottava pk-yrittäjyyden koulutusohjelma. Ylempänä ammattikorkeakoulututkintona yrittäjyyttä opetetaan muun muassa Jyväskylän, Kajaanin, Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakouluissa sekä Laureassa ja Metropoliassa.

Turun yliopiston kyselytutkimuksessa vuodelta 2008 ilmeni, että tutkimuskohteena olleisiin Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksiin valikoitui muita koulutusohjelmia enemmän yrittäjäperheiden kasvatteja. Näistä yrittäjyyskoulutusohjelmista valmistuneista kuitenkin vain noin joka kymmenes toimi kyselyhetkellä yrittäjänä, ja yllättäen neljä viidesosaa heistä oli muista kuin yrittäjäperheistä kotoisin olevia. 2000-luvun alkupuolella tehdyssä kyselytutkimuksessa havaittiin, etteivät ammattikorkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikeet vahvistuneet erityisissä yrittäjyyspainotteisissa koulutusohjelmissa opiskelun aikana, vaan pysyivät suunnilleen samalla tasolla läpi opiskeluvuosien.

Yrittäjyyskoulutus yliopistoissa

Yrittäjyysopintoja voi opiskella Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa, Svenska handelshögskolanissa Helsingissä sekä Turun kauppakorkeakoulussa. Koulutus vaihtelee oppilaitoksittain, mutta se pyrkii antamaan valmiuksia yrityksen perustamiseen sekä uuden tuotteen tai idean tuomiseen markkinoille. Opinnoissa perehdytään myös yrityksen tai sen yksikön liiketoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tarjoaa tuotantotalouden osastollaan erityistä yrittäjyyden DI-ohjelmaa. Lapin yliopistossa voi suorittaa 25 opintopisteen yrittäjyyden peruskurssin ja sen jälkeen 35 opintopisteen yrittäjyyden aineopinnot.

Muita yrittäjyyskoulutuksia

Yrittäjän ammattitutkinto on opetushallituksen virallinen näyttötutkinto, jossa osaaminen näytetään käytännön työtehtävissä omassa yritystoiminnassa. Siksi sen suorittajan täytyy jo toimia yrittäjänä tai olla perustamassa yritystä. Tutkinnon voi suorittaa monissa aikuiskoulutusta antavissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea.

Kauhavalla pääpaikkaansa pitävä Suomen Yrittäjäopisto on yksi maan suurimmista yrittäjätutkintojen myöntäjistä. Yrittäjätutkintoon tähtäävää opetusta järjestetään myös Lapissa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Akateemisen yrittäjätutkinnon, laajuudeltaan 25 op, voi suorittaa Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksessa Helsingissä tai Mikkelissä.

Vuonna 1998 perustettu Yrittäjyyden osaamiskeskus (Yos) ylläpitää yrittäjyyteen liittyvää opiskeluaineistoa sivustolla www.yrittajakoulu.fi.

Yritys Hyvä on vuodesta 1985 käynnissä ollut valtakunnallinen kilpailu, joka on suunnattu peruskoulun yläkoululaisille sekä lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus ja luovien alojen liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry ovat kehittäneet toiselta asteelta korkeakouluihin soveltuvan Creative Blender -yrittäjyyskoulutusmallin.

Myös TE-palvelut eli työvoimatoimistot järjestävät yrittäjyyskursseja, jotka on tarkoitettu lähinnä työttömille työnhakijoille. Valitettavaa näillä kursseilla on se, että yrittäjyyden lopettamiseen ei anneta vinkkejä tai riittävää käytännön ohjeistusta. Myös selkeät linjaukset yrittäjyyden kompastuskivistä kuten luvat, maksut sekä EU säädännöistä poikkeaminen puuttuvat koulutuksista.

Vaasan yliopiston Levón-instituutti järjestää Helsingissä ja Vaasassa maksullista Entrepreneurial MBA -koulutusta, joka kestää 2,5 vuotta ja maksaa noin 22 000 euroa.

Lähteet

• Honkanen, Virpi: Ammattikorkeakoulusta yrittäjäksi. Yrittäjyyden yksiköistä valmistuneiden koulutuskokemukset, yrittäjäurat ja menestyminen, s. 5. Turku: Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, Turun yliopisto, 2008. ISBN 978-951-29-3702-8 Teoksen verkkoversio (pdf).
• Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. (Opetusministeriön julkaisuja 2009:7) Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, 2009. ISBN 978-952-485-679-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.11.2014).