Ynysin rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ynys
Perustiedot
Rataosa Carnarvonshire Railway
Sijainti 52°57′09.4″N, 004°17′03.8″W
Paikkakunta Criccieth
Valtio Yhdistynyt kuningaskunta
Avattu heinäkuu 1872[1]
Lakkautettu 7. joulukuuta 1964[1]
Asemarakennus
Tyyppi pinta-asema
Materiaali puu[2]
Ratapiha
Raiteisto 1 laituriraide
1 sivuraide[2]

Ynysin rautatieasema oli rautatieasema Cricciethin kylässä Gwyneddissä, Walesissa. Se sijaitsi Carnarvonshire Railwayn varrella.

Caernarvonin ja Afon Wenin välinen Carnarvonshire Railway avattiin liikenteelle vuonna 1867. Ynysin aseman sijainti oli syrjäinen, eikä asemaa avattukaan vielä samaan aikaan muun radan kanssa. Aseman paikalla Cricciethin kylässä oli tasoristeys, jossa radalla kulkevat junat alkoivat maaliskuusta 1869 lähtien pysähtyä poimimaan kyytiin markkinoille menossa olleita matkustajia.[2]

Varsinainen asema avattiin heinäkuussa 1872.[1] Se sijaitsi tasoristeyksen pohjoispuolella ja koostui yhdestä matalasta laiturista radan länsipuolella. Laiturilla oli kaksi puurakenteista rakennusta, joista toisessa oli lipunmyynti ja odotushuone ja toisessa erillinen naisten odotushuone. Lisäksi laiturin pään ja tien välissä oli pieni tiilinen asemamestarin asuinrakennus. Aseman yhteydessä oli lisäksi tavaraliikennettä varten rakennettu sivuraide, jota käytettiin kuitenkin vain harvoin.[2]

Linjalla kulki junia Bangorista Caernarvonin kautta Afon Weniin, ja osa junista jatkoi vielä Afon Wenistä eteenpäin. Joulukuussa 1895 Ynysin asemalla pysähtyi maanantaista lauantaihin kolme junaa Bangorin suuntaan ja neljä Afon Wenin suuntaan. Maanantaisin asemalla pysähtyi yksi lisävuoro kumpaankin suuntaan, ja sunnuntaisin liikennöitiin yksi juna kumpaankin suuntaan. Heinäkuussa 1922 junia kulki maanantaista lauantaihin Bangorin suuntaan kuusi ja Afon Wenin suuntaan neljä, mutta sunnuntailiikenne oli loppunut. Toisen maailmansodan syttymisen myötä liikennettä radalla supistettiin kolmeen päivittäiseen vuoroon molempiin suuntiin vuonna 1939.[2]

Penychainiin Afon Wenin länsipuolelle avattiin vuonna 1939 lomaleiri. Sodan vuoksi se tuli lomalaisten käyttöön vasta kesäkaudella 1947, jolloin Carnarvonshire Railwayn liikenne lisääntyi huomattavasti, ja radalla alkoi kulkea lomalaisia kuljettavia erityisjunia. Myös tavallisten junien määrää lisättiin, ja vuoden 1957 kesäaikataulussa junavuoroja kulki maanantaista lauantaihin kahdeksan Bangorin suuntaan ja seitsemän kohti Afon Weniä.[2]

Vielä 1960-luvulle tultaessakin liikenne Carnarvonshire Railwayllä oli kesäkausilla vilkasta. Talvisin liikennettä sen sijaan oli vain vähän.[2] Runsaasta lomaliikenteestä huolimatta linjaa ja sen mukana Ynysin asemaa ehdotettiin vuoden 1963 Beechingin leikkausten ensimmäisessä raportissa suljettavaksi.[3] Liikenne linjalla loppui 7. joulukuuta 1964,[2] jolloin myös Ynysin asema suljettiin.[1]

Ynysin asemarakennus on purettu, eikä siitä ole mitään jäljellä. Sen sijaan asemamestarin asunto on edelleen olemassa ja käytössä yksityisasuntona. Asemalaituri oli paikoillaan, joskin huonokuntoisena, 1980-luvulle asti, jolloin se purettiin.[2]

  • Butt, R. V. J.: The Directory of Railway Stations – Details every public and private passenger station, halt, platform and stopping place, past and present. Patrick Stephens Limited, 1995. ISBN 1-85260-508-1 (englanniksi)
  1. a b c d Butt 1995, s. 257
  2. a b c d e f g h i Ynys Disused Stations. Viitattu 30.4.2020. (englanniksi)
  3. The Reshaping of British Railways – Part 1: Report (PDF) (s. 128) 1963. Lontoo: British Railways Board. Viitattu 30.4.2020. (englanniksi)