Ympyräkaivanto
Ympyräkaivannot eli "rondelit" olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Aukioiden läpimitta on 40–200 metriä[1]. Ne muistuttavat Stonehengeä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin megaliittiaikana. Ne olivat ehkä temppeleitä ja kokoontumispaikkoja. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800–4600 eaa. Saksassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on halkaisijaltaan 75-metrinen Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa. Ympyräkaivantokulttuurin uskotaan saaneen alkunsa Tonavan keskijuoksulta.lähde? Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin seuraajakulttuureihin, joita olivat muun muassa maalattua keramiikkaa tuottanut varhainen Lengyelin kulttuuri. Myöhemmin idässä tehtiin hieman vapaammin muotoiltuja "rondeloideja". Myöhemmin niitä tehtiin alkaen 3800 eaa. Englannissa.
Itäiset ympyräkaivannot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui Saksasta Slovakiaan, Tšekkiin, Itävaltaan, Sloveniaan ja Kroatiaan. Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin. Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuolella on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.
Tyypillisessä ympyräkaivannossa oli vallihautoja tai useampia. Vallihautojen yli pääsi kolmesta tai neljästä maasillasta keskialueelle, jossa oli 1–2 ympyrämäistä puupaalutusta[1]. Itäisessä Itävallassa tehtiin keskineoliittisia ympyräkaivantoja 4850–4500 eaa.[1]. Ympyräkaivantojen (saksaksi Kreisgrabenanlagen) rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle Unkarista ja Serbiasta alkaen noin 6000–5000 eaa.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Wikikoodissa paljon kääntämätöntä raakatekstiä ja lähdetietoja. |
Noin 5000 eaa. varsinainen nauhakeraaminen kulttuuri romahti (luultavasti sotaisesti ainakin joillain paikoilla, ja alettiin rakentaa ympyräkaivantoja , ja toisessa vaiheessa liittyen ja Stichbandkeramik-kulttuuriin ja Tšekin varhaiseen Lengyelin kulttuuriin Määrin kellopikarikulttuuriin liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä. Ympyräkaivantoja on löydetty varsinkin Lengyelin kulttuurin ja Itä-Saksassa olleen viivaornamenttikeramiikka-kulttuurin alueilta[2] ja Oberlauterbachin ryhmän alueelta. Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elanto hankittiin maanviljelyllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita. Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. Leipzigista on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä Aythrasta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista Goseckin ympyrä Saksi-Anhaltissa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Keskustassa oleva kumpu liittyy monumenttiin. Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista. Samantyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.
Läntiset ympyräkaivannot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Läntisiä ympyräkaivantoja 5000–3000 eaa. oli muun muassa Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Pohjois-Irlannissa ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia maahan kaivettuja ympyröitä. Suurempia ympyröitä on alamailla. Näitä ympyröitä ei pidä sekoittaa myöhemmin rakennettuihin, esimerkiksi rautakautisiin linnoituskaivantoihin mäkien huipulla. Ympyräkaivannot olivat mahdollisesti temppeleitä. Noin 3000–2500 eaa. vuosina tehdyissä ympyräkaivannoissa on havaittavissa huomattavaa alueellista vaihtelua.
Muutamia ympyräkaivantoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muutamia ympyräkaivantoja[3]
- Nìmèièky, Määri
- Vedrovice, Määri
- Nitrianský Hrádok, Slovakia
- Rašovice, Määri
- Klaèany, Slovakia
- Strögen, Ala-Itävalta
- Bìhaøovice, Määri
- Hornsburg 3, Ala-itävalta
- Těšetice-Kyjovice, Määri
- Rosenburg, Ala-itävalta
- Buèany, Slovakia
- Cífer, Slovakia
- Golianovo, Slovakia
- Svodín, Slovakia.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s. 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkkailtiin aurinkoa kivikaudella"
- ↑ T A 2020 (tarkoittanee vuoden 2010 Tähdet ja avaruus -lehteä), numero 8, s. 32
- ↑ Europe's oldest civilisation and its rondels: the real story (Arkistoitu – Internet Archive). Antiquity Vol 80 No 310 December 2006.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- German language article with aerial photographs
- Abstracts (Arkistoitu – Internet Archive)
- Index (Arkistoitu – Internet Archive)
- Marianna Ridderstad: Maailman vanhin observatorio
