Ylitornion kristillinen opisto

Ylitornion kristillisen opiston päärakennus

Ylitornion kristillinen opisto oli vuosina 1923–2012 kannatusyhdistyksen ylläpitämä kansanopisto ja ammatillinen oppilaitos. Vuodesta 2013 alkaen oppilaitoksen toiminta jatkui osana Oulun Diakonissalaitoksen ylläpitämää diakoniaopistoa, ja vuoden 2017 alusta lähtien opetustoiminta siirtyi osaksi Suomen Diakoniaopistoa. Säännöllinen koulutustoiminta päättyi vuonna 2019.

Ylitorniolla annettiin vapaan sivistystyön koulutusta kansanopistolinjoilla ja lyhytkursseilla, toisen asteen ammatillista peruskoulutusta lastenohjaajiksi opiskeleville sekä erityisopetusta kehitysvammaisille opiskelijoille. Vuosittain Ylitorniolla opiskeli noin 100 opiskelijaa joko lukukauden tai lukuvuoden kestävissä koulutuksissa. Lisäksi opiston kurssitoimintaan ja opistolla järjestettäviin kokouksiin osallistui vuosittain useita satoja ihmisiä.

Ylitornion kristillisen opiston historia

Ylitornion kristillinen opisto perustettiin vuonna 1923 Suomen ensimmäiseksi lestadiolaiseksi kansanopistoksi. 1960- ja 1970-luvuilla se toimi vanhoillislestadiolaisuudesta eronneen elämänsanalaisuuden keskeisenä kokoontumispaikkana. Vuosien kuluessa Ylitornion kristillinen opisto kehittyi yleiskirkolliseksi, herätysliikkeistä riippumattomaksi kansanopistoksi, joka palveli lähialueen seurakuntien ja järjestöjen koulutus- ja kokoustarpeita. Alussa opisto toimi väliaikaisissa tiloissa eri rakennuksissa Ylitornion kirkonkylässä, Alkkulassa. Syksyllä 1927 otettiin käyttöön opiston nykyinen, arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema päärakennus. Opiston päärakennus toimi talvisin myös Ylitornion seurakunnan kirkkona aina vuoteen 1940 asti, jolloin Ylitornion nykyinen kirkko valmistui.

Kristillisen kansanopiston perustamiseen Ylitorniolle 1920-luvulla vaikutti Suomen itsenäistymisen jälkeinen poliittinen tilanne, jossa suomenkielistä yleissivistävää koulutusta haluttiin vahvistaa Tornionjokilaaksossa. Lisäksi paikan valintaan vaikutti Ylitornion kirkkoherrana tuolloin toimineen ja myöhemmin Oulun hiippakunnan piispaksi valitun L. P. Tapanisen pitkäjännitteinen toiminta kristillisen kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Suomeen.

Toisen maailmansodan aikana opiston tilat olivat väliaikaisesti sairaalakäytössä. Opiston päärakennus oli harvoja Tornionlaakson julkisia rakennuksia, jotka säilyivät Lapin sodassa. Sodan jälkeen opiston pihapiiriin rakennettiin vuonna 1950 valmistunut asuntolarakennus sekä vuonna 1975 rakennetut asuntola- ja toimistorakennukset. 1980-luvulla opiston tontille rakennettiin yhteistyössä Ylitornion kunnan kanssa uimahalli-kuntotalo. 2010-luvulla Oulun Diakonissalaitos toi pihapiiriin sosiaali- ja terveyspalveluita ja toteutti niihin liittyviä rakennushankkeita.

Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi vuosina 1923–1960 Paavo Leppäsaajo, joka oli aikanaan ainoa kristillisen kansanopiston rehtori, joka ei ollut pappi. Hän oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hänen jälkeensä Ylitornion kristillisen opiston rehtoreina toimivat Timo Kökkö (1960–1966), Lauri Impiö (1966–1993), Simo Rundgren (1993–1996), Hannu Harri (1997–2000) ja Maritta Vimpari (2001–2012). Rehtoreista Lauri Impiö ja Simo Rundgren ovat toimineet myös kansanedustajina. Timo Kökkö toimi rehtorikautensa jälkeen kirkkoherrana Ylitorniolla ja Tyrväällä sekä pappisliiton puheenjohtajana. Hannu Harri on toiminut myöhemmin myös Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiön johtajana ja rehtorina.

Oulun hiippakunnan piispoista L. P. Tapaninen ja Hannes Leinonen ovat toimineet Ylitornion kristillisen opiston pitkäaikaisina johtokunnan puheenjohtajina. Lisäksi piispa Samuel Salmi toimi uransa alkuvaiheessa opiston vs. rehtorina vuosina 1975–1977 Lauri Impiön ollessa kansanedustajana.

Vuoden 2013 alusta alkaen Ylitornion kristillisen opiston kannatusyhdistys luopui oppilaitoksen ylläpitämisestä. Ylitornion kristillisen opiston uudeksi ylläpitäjäksi tuli Oulun Diakonissalaitos ja siitä tuli Oulun Diakoniaopiston Ylitornion toimipiste. Opetus- ja Kulttuuriministeriö myönsi kansanopiston ylläpitämisluvan uudelle ylläpitäjälle vuoden 2013 alusta alkaen. Ylitornion kristillisen opiston liittyminen Oulun diakoniaopiston osaksi mahdollistaa sekä Oulussa että Ylitorniolla aikaisempaa monipuolisemman ja laajemman koulutustarjonnan kun ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja koulutuspaikkoja on enemmän. Vuonna 2017 Oulun Diakoniaopisto muodosti yhdessä Lahden Diakoniaopiston ja Helsingin Diakoniaopiston kanssa uuden oppilaitoskokonaisuuden, jonka nimeksi tuli Suomen Diakoniaopisto. Säännöllinen koulutustoiminta Ylitornion kampuksella päättyi 2019, jonka jälkeen pihapiirissä on järjestetty Oulun Diakonissalaitoksen sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa.

Aiheesta muualla

• Oulun Diakonissalaitos