Ylioppilaiden keskuskomitea
Ylioppilaiden keskuskomitea (YKK) oli Suomen itsenäistymiseen liittyneen aktivismin ja jääkäriliikkeen ensimmäinen toimielin, joka muodostui Helsingin yliopiston osakuntiin kuuluvista tai kuuluneista ylioppilaspoliitikoista.
Komitean toiminta oli naamioitu yliopiston vuoden 1914 promootion jälkeiseen toimintaan liittyväksi. Peitetoimintaan liittyen sen kokouksista tehtiin pöytäkirjat kullekin kokoukselle sovitun näennäisen teeman mukaisesti.[1]
Komitean jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uusmaalaista osakuntaa (Nylands Nation) edustivat P. H. Norrmén, Ragnar Nummelin ja myöhemmin Walter Horn sekä Bertel Paulig
- Eteläsuomalaista osakuntaa ylioppilaat Lauri Malmberg ja Armas Suvirinne
- Turkulaista osakuntaa kuraattori Bruno Lesch
- Länsisuomalaista osakuntaa ylioppilaat Eemeli Rantanen ja Ilmari Räsänen
- Satakuntalaista osakuntaa kuraattori Väinö Tiiri
- Hämäläis-Osakuntaa ylioppilas Eino Polón
- Eteläpohjalaista osakuntaa kuraattori Kaarlo Koskimies ja ylioppilas Kaarlo J. Kalliala
- Vaasalaista osakuntaa kuraattori Artur Eklund
- Pohjois-Pohjalaista osakuntaa kuraattori Väinö Kokko sekä ylioppilaat Kai Donner ja Yrjö Ruuth (myöh. Ruutu)
- Savolaista osakuntaa ylioppilaat P. J. Hynninen ja Rainer Sopanen
- Karjalaista osakuntaa kuraattori Lauri Hannikainen ja ylioppilas J. W. Snellman
- Viipurilaista osakuntaa kuraattori Väinö Puhakka.[2]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YKK ei kokoontunut yhdessä, vaan pienemmissä ryhmissä Ostrobotnian kassahuoneessa tai kuraattori Väinö Kokon kotona. YKK:n tavoitteena oli etsiä tukea vanhemmilta poliitikoilta. Siihen aikaan kagaalin jäsenet ottivat varovaisen asenteen nuoriin ylioppilaisaktivisteihin. Varsin pian YKK koettiin liian suureksi operatiiviseksi johtoelimeksi, jonka vuoksi alettiin suunnitella toimivampaa johtoelintä.[3]
Tammi-helmikuussa 1915 muodostettiinkin uusi johtoelin, joka ei enää pohjautunut yliopiston osakuntiin, vaan puolueisiin. Mukana oli kolmen puolueen edustajia[4]:
- Ruotsalaisesta kansanpuolueesta: Rolf Pipping, Ragnar Nummelin, Bruno Lesch ja Bertel Appelberg,
- Vanhasuomalaisista: P. J. Hynninen, K. J. Kalliala ja Väinö Tiiri,
- Nuorsuomalaisista: Kai Donner, Väinö Kokko ja Yrjö Ruutu.
Tämän keskuskomitean tehtäväksi tuli vastata jääkärirekrytoinnin alkuvaiheen eli pfadfindereiden värväyksestä.[5] Keskuskomitean toiminta päättyi syyskuussa 1915 suuren jääkärivärväyksen käynnistyessä, jolloin muodostettiin tätä varten seuraajaorganisaatioksi Aktiivinen komitea.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27: Vaiheet ja vaikutus. Helsinki: WSOY, 1966.
- Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolest? - Jääkäreiden tuntematon historia. Helsinki: Otava, 2000.
- Korpisaari, Harri: Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. SKS-kirjat, 2009. ISBN 978-952-222-144-5