Yläkartta

Yläkartta ilmoittaa tyypillisesti säätilan korkeammalla ilmakehässä kuin maanpinnan lähellä. Tavallisin yläkartta ilmoittaa sään 500 hPa:n (500 mbar) painepinnalla. Tämän painepinnan korkeus vaihtelee korkea- ja matalapaineiden mukaan. Keskimäärin se on noin 5 500 metriin korkeudessa. Painepinnan korkeuskäyrät ilmoitetaan isohypseinä. Yläkartan ja alemman ilmakehän matalapaine ovat hieman eri paikoissa. Yläkartassa näkyy selvästi maanpinnalle monesti huonoa säätä tuottava ylämatala eli kylmä pisara. Yläkartoissa näkyy myös matalapaineeseen liittyvä aaltohäiriö ja suursäätilan määräävä suihkuvirtaus. Myös eri ilmamassoja voi tunnistaa yläkartoista.

Yläkartta on piirretty radioluotausten tiedoista: jokaisen luotausaseman kohdalle merkitään, millä korkeudella (metreinä) luotain on saavuttanut kyseisen paineen, ja nämä korkeuslukemat analysoidaan samalla tavalla kuin isobaarit säähavaintoasemien ilmanpainehavainnoista. Yläkartalle piirretään radioluotauksista myös lämpötila, kosteus, tuuli ja joskus tropopaussin korkeus. Näitä suureita voidaan analysoida samalla tavalla kuin painepinnan korkeuttakin.

Tyypilliset painepinnat, joilta yläkarttoja piirretään, ovat 850, 700, 500 ja 300 hPa. Lisäksi voidaan tehdä kartta tropopaussin korkeudesta ja maksimituulesta suihkuvirtausanalyysiä varten.

Katso myös

• Suursäätyyppi
• Sääkartta