Willy Baer
Bruno Willy Baer (23. kesäkuuta 1875 Markneukirchen – 27. lokakuuta 1961 Turku) oli saksalainen taidemaalari, joka asui Turussa. Hänet tunnetaan erityisesti taidokkaista lasimaalauksista Turun 1900-luvun alun jugendrakennuksissa.[2] Baer myös piirsi ja maalasi, mutta hänen muu taiteensa on jäänyt selvästi lasitaiteen varjoon.[3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viulutehtailijan poika Willy Baer aloitti opinnot Berliinin kuninkaallisessa taidekoulussa (Königliche Kunstschule zu Berlin) vuonna 1893. Hän muutti Suomeen ensi kerran vuonna 1897 ja asettui pysyvästi Turkuun 1901. Ennen Suomen itsenäisyyden aikaa Baer piti Turussa taideteollista ateljeeta, jossa hän opetti ja johti ornamentiikan ja erityisesti lyijylasitusten valmistamista. Baerin luovuttua yrityksestä siitä tuli 1915 yhtiökumppani Herman Niemisen omistama Kaune.
Baer toimi Turussa opetustehtävissä noin 30 vuotta. Eläkkeelle jäätyäänkin hän piirsi paljon muotokuvia ja kasvotutkielmia. Uransa aikana hän teki muun muassa kolmisensataa omakuvaa.[2] Hän muutti Turusta 1944 Ruotsiin, mutta palasi myöhemmin Turkuun.[4] Baerin tytär, musiikinopettaja Inge Lydecken, on lahjoittanut isänsä perintöä Åbo Akademin kirjastolle.[3]
Työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baer teki lasimaalauksia muun muassa Turun Mikaelinkirkkoon ja Beetlehem-kirkkoon. Hän teki yhteistyötä useaan otteeseen myös arkkitehti Frithiof Strandellin kanssa, ja hänen rakennuksissaan Baerin töitä voi nähdä esimerkiksi hotelli Hamburger Börsissä, Panternissa ja Albatrossissa.[2][4]
Baerin alkuvuosien Art nouveau -tyyli haki vaikutteita lähinnä Belgiasta ja Ranskasta. Siro ja taipuisa viivatyyli oli Suomen oloissa vähän käytetty. Myöhempinä vuosina Baerin esikuvat löytyivät tyylitellystä itävaltalaisesta Wiener-Jugendista.[3]
Osa Mikaelinkirkon lasimaalauksista tuhoutui tammikuun 1940 pommituksissa, mutta Turussa Baerin 1900-luvun alussa toimittamia art nouveau- eli jugendtyylisiä lasitöitä on yhä näkyvillä parissakymmenessä kohteessa.[5] Eräs hienoimmista Baerin lyijylasitöistä sijaitsee Yliopistonkadun ja Käsityöläiskadun kulmassa, vanhan Turun Kirjekuoritehtaan talon julkisivussa.[3]
Aurakadun rinnetontille vuonna 1908 valmistunut Turun kauppaopisto pitää sisällään useita Baerin töitä. Työt kuuluvat kokonaisuutena Turun kaupungin taidekokoelmaan. Rakennuksessa sijaitsee myös Baerin suurin säilynyt yksittäinen lasityö, joka on rakennuksen pääportaikon ikkuna. Kolmijakoinen ikkuna koostuu Turun vaakunasta, kaupan tunnuskuvana tunnetusta Merkuriuksen sauvasta sekä savuavan tehtaanpiipun, vasaran ja hammaspyörän muodostamasta kokonaisuudesta. Ylimpänä teoksessa on aurinkoa vasten kuvattu maapallo ja alimpana on hedelmäpuun oksia. Kokonaisuus viittaa kaupankäynnin kansainvälisyyteen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Norontaus, Katariina: Sata vuotta taiteilijaelämää Albatrossin siipien suojassa. Turun Sanomat, 21.5.2011. Turku.
- ↑ a b c Köysiratagalleriassa esillä Willy Baerin teoksia Aamuset. 7.1.2013. Turku. Viitattu 19.10.2014. suomi
- ↑ a b c d e Möttönen, Heikki: Willy Baerin lasimaalaustaiteen merkkiteoksia löytyy eri puolilta Turkua Aamuset. 15.3.2019. Turku. Viitattu 29.6.2022. suomi
- ↑ a b Christian Hoffmann: Willy Baerista ja Kaune Oy:stä Turun Sanomat. 27.9.2008. Turku. Viitattu 19.10.2014. suomi
- ↑ Antinluoma, Iina: Turussa merkittävä lasimaalausten keskittymä Turun Sanomat. 5.12.2006. Turku. Viitattu 19.10.2014. suomi
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hoffmann, Christian: Baer, Willy Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
