Albatross
| Albatross | |
|---|---|
 Albatross vuonna 2022. |
|
| Osoite | Puolalanpuisto 4, Turku |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Suunnittelija | Frithiof Strandell |
| Rakennuttaja | Johan Magnus Eklund |
| Omistaja | Yksityisomistuksessa |
| Käyttäjä | Asunto-osakeyhtiö Albatross |
| Tyylisuunta | Jugend |
 |
|
Albatross on vuonna 1910 valmistunut Frithiof Strandellin suunnittelema jugend-asuinrakennus Turun VII kaupunginosassa, Puolalanmäen kupeessa. Albatrossin valmistuminen sinetöi ympäröivän Turun taidemuseon takaisen alueen nousun yhdeksi Turun muodikkaimmista asuinalueista. Puolalanpuisto muodostaa nykyään yhden Suomen hienoimmista jugendkokonaisuuksista.[1][2]
Albatrossin suunnittelu ja rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon rakennutti merikapteeni ja laivanvarustaja Johan Magnus Eklund.[3] Eklund asettui uransa päätyttyä asumaan kotikaupunkiinsa Turkuun, ja ryhtyi rakennuttamaan taloja. Albatrossin lisäksi Eklundin rakennuttamia taloja nousi muuallekin Puolalanpuiston ympärille ja Läntisen Pitkänkadun varteen.[1]
Frithiof Strandell teki Albatrossin piirustukset keväällä 1910, ja talo valmistui jo saman vuoden lopussa.[1] Kuusikerroksinen Albatross on korkein Strandellin Turkuun suunnittelemista jugendlinnoista. Sen epäsymmetriset tornit hallitsevat ympäröivän Puolalanpuiston maisemia. Rakennuksen tornien epäsymmetrisyys jatkuu parvekkeiden ja ikkunoiden sijoittelussa sekä ikkunoiden vaihtelevassa koossa. Pohjoisen puoleinen päätytorni jakautuu vielä useammaksi erimuotoiseksi erkkeriksi. Strandell on luonut illuusion, jossa rakennus tuntuu kohoavan suoraan Puolalanmäestä.[3]
Valmistumisen jälkeen massiivinen rakennus ei ihastuttanut kaikkia kaupunkilaisia. Kaikki eivät pitäneet siitä, että korkeita jugendtaloja rakennettiin uusien puistojen ympärille peittämään näköaloja. Albatrossin kritisoitiin myös häiritsevän luonnonvaloa, joka oli tärkeä läheisessä Turun taidemuseossa toimineelle Turun piirustuskoululle.[4]
Strandellin muiden jugendlinnojen Hjortenin ja Panternin tavoin myös Albatrossin lasimaalaukset teki kuvataiteilija Willy Baer. Talon pääsisäänkäynnin yllä on Baerin lasimaalaus albatrossista, joka antoi lopulta myös nimen koko rakennukselle.[4]
Albatrossissa hyödynnettiin alusta lähtien uusinta teknologiaa, sillä rakennuksessa oli esimerkiksi keskuslämmitys ja hissi. Hissi oli vielä talon valmistuttua erikoisuus, jota esimerkiksi ympäristön lapset tulivat katsomaan ja ajelemaan. Lopulta talon hissi oli niin suosittu, että se oli lukittava.[4]
Talon asukkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eklund rakennutti talon alun alkaen vuokrataloksi. Albatross vaihtoi aluksi 1910-luvulla useampaan kertaan omistajaa, kunnes asukkaat muodostivat asunto-osakeyhtiön vuonna 1920.[4]
Taiteilijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albatrossia on kutsuttu myös taiteilijoiden taloksi, sillä rakennuksen ylimmän kerroksen ateljee isoine lasi-ikkunoineen on tarjonnut residenssin lukuisille tunnetuille taiteilijoille.[3] Albatross oli ensimmäinen rakennus Turussa, johon rakennettiin tarkoituksella ateljeetila taiteilijoille.[4] Ateljee on edelleen käytössä taiteilijoiden residenssityöhuoneena.[3]
Nykyisin Ateljeeta ylläpitää Turun Taideyhdistyksen perustama Henry Lönnforsin ateljee, johon valitaan uusi stipendiaatti joka kolmas vuosi.[4] Keittokomerollinen, noin 25 neliön huoneisto on tarkoitettu ainoastaan työskentelyyn, ei asumiseen. Valittu stipendiaatti saa ateljeen käyttöönsä korvauksetta. Henry Lönnfors (1939–2004) oli taiteenystävä ja -keräilijä, joka teki pääosan työurastaan Åbo Akademissa. Nyt ateljeena toimiva huoneisto oli osa hänen Åbo Akademin säätiölle testamenttaamaa lahjoitusta. Vuodesta 2005 alkaen ateljeessa työskennelleet kuvataiteilijat ovat päättäneet stipendiaattikautensa päättynyt näyttelyyn Turun taidemuseon Studiossa.[5]
Albatrossin ateljeessa ovat työskennelleet ainakin seuraavat taiteilijat:[3][1][4][5][2]:
- kuvanveistäjä Aarre Aaltonen, 1915–1919
- kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, 1916–1918
- taiteilija Jan-Erik Andersson, 1980–1983
- taidemaalari Wladimir Goichman
- valokuvaaja Osvald Hedenström, 1956–1998
- kuvataiteilija Kati Immonen
- kuvataiteilija Otso Karpakka
- taiteilija Hertta Kiiski
- taiteilija Hjalmar Löfman, 1926–1927
- taidemaalari Ali Munsterhjelm, 1913–1916
- kuvataiteilija Erkki Nampajärvi
- viulisti Irma Nissinen
- kuvataiteilija Hugo Otava, 1916
- kuvataiteilija Santeri Salokivi, 1914–1919
- kuvataiteilijat Theodor, 1919–1960, ja Greta Schalin, 1921–1993
- kuvataiteilija Hanna Seppänen
- arkkitehti Antti-Matti Siikala
- taidemaalari Eija Siikala, 1971–2008
- kuvataiteilija Nestori Syrjälä
- taidemaalari Hilkka Toivola
- taidemaalari Einari Wehmas, 1922–1925
Tiedemiehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- matemaatikko Severin Johansson
- fyysikko Martti Kantola
- psykologian apulaisprofessori Hillevi Kiviluoto
- taloustieteilijä Carl Erik Knoellinger
- tohtori Heikki Lehmusto
- fyysikko Karl Lindman
- kansleri Sven Lindman
- professori Arto Salomaa
- professori J. E. Salomaa
- professori Pentti Salomaa
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lahtinen, Rauno: Taiteilijoiden talo : Asunto Oy Albatross 100 vuotta, s. 25–28. Turku: Asunto-osakeyhtiö Albatross, 2011. ISBN 978-952-92-9002-4
- Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Laaksonen, Hannu & Lahtinen, Rauno: Kävely jugendtalojen Turussa - Pantern, s. 94. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2007. ISBN 978-952-99619-2-4
- ↑ a b Lahtinen, Rauno: Taiteilijoiden talo : Asunto Oy Albatross 100 vuotta, s. 25–28. Turku: Asunto-osakeyhtiö Albatross, 2011. ISBN 978-952-92-9002-4
- ↑ a b c d e Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas – Asunto-osakeyhtiö Pantern, s. 149. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35-2
- ↑ a b c d e f g Norontaus, Katariina: Sata vuotta taiteilijaelämää Albatrossin siipien suojassa. Turun Sanomat, 21.5.2011. Turku 88.
- ↑ a b Turun taidemuseo: Kuvataiteilijat voivat hakea Henry Lönnforsin ateljeestipendiaattia vuosille 2021–2023 turuntaidemuseo.fi. 4.1.2021. Viitattu 30.6.2022. suomi