Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/1900-luvun alkupuoli
Navigaatio
1900-luvun alkupuoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1901 – Juho Uoti
julkistaa elektronisoittimen, sähköurut
. Soitin on ensimmäinen kollektiiviseen live-soittoon suunniteltu sähkösoitin maailmassa.[1]
1901 – Keksijä Heikki Salmi rakentaa äänikoneen, joka tallentaa ja toistaa ääntä ja musiikkia.[1]
1906 – Tampereen Biografi-teatterissa Heikki Salmi soittaa äänikoneellaan musiikin mykkäelokuvaan Kuvia Eugen Schaumanin hautajaisista Porvoossa
. Vuosia myöhemmin Salmi tuottaa ”elokuvagraffiteja
” projisoimalla salaa filminpätkiä ja kuvia Oy Enqvistin tehtaan
seinään Killinkoskella
.[1]
1911 – Eric Tigerstedt
valmistaa 1911–15 useita keksintöjä liittyen äänielokuvan tallentamiseen sekä mikrofoni-, vahvistin-, kaiutin-, radio- ja puhelintekniikkaan. Kannettavan puhelimen
ohella hän keksii magneettisen videotallennuksen
ja esittää television (”sähköinen silmä
”) periaatteen.[1]
1919 – Ilmari Jäämaa
julkaisee Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan
. Jäämaa on harraste-elektroniikan
ja työpajatoiminnan
edelläkävijä, ja julkaisu tarjoaa mediateknologiaan
liittyviä rakennusohjeita ja virikkeitä tee-se-itse-rakentajille vuosikymmeniksi.[1]
1924 – Nuoren Voiman Liitossa
syntynyt Tulenkantajat-ryhmä
julkaisee Tulenkantajat-albumin
. Vuoteen 1930 saakka ilmestynyt lehti
tuo kulttuurikeskusteluun tulevaisuusvisioita, koneromantiikkaa sekä ekspressionismin, futurismin ja dadaismin taidesuuntauksia. Olavi Paavolainen
kirjoittaa Aitta-lehdessä
1927: ”Jokainen voi olla dadaisti!”[2]
1925 – Juhani Pohjanmies
rakentaa sähköisen nuottipikakirjoittajan
, joka piirtää kosketinten painallukset pyörivälle paperirullalle.[2]
1928 – Insinööri Martti Selinin rakentamalla radiovastaanottimen ja piirturilaitteen yhdistelmällä
vastaanotetaan ensimmäiset sähköisesti siirretyt radiokuvat.[2]
1929 – Eino Mäkinen
esittelee Valokuvaus-lehdessä
fotogrammeja
ja valokuvia ilman kameraa
. Jatkoartikkelissa hän kertoo kuvarajauksen
, negatiivikuvauksen
ja fotomontaasin
mahdollisuuksista. Valokuvan ”uusi suunta
” ilmaisee pyrkimystä teknillisistä menettelytavoista riippumattomaan tyyliin.[2]
1929 – Turkulainen Lahyn-Filmi valmistaa levyäänitekniikalla
sarjan lyhyitä äänielokuvia
, aikansa musiikkivideoita. Joulukuussa valmistuu ensimmäinen optinen äänitys filmille
.[2]
1929 – Näyttelijä Elli Tompurin
radikaali lausuntatyyli
on toimittajien mukaan äänitaidetta
.[2]
1931 – Eero Selin
rakentaa sähkömekaanisen väliaikamerkkilaitteen soittamaan 5-sävelistä Pim-pam-pulla-melodiaa, joka soi YLE radiossa 1931–1978. Kone korvataan myöhemmin uusilla malleilla.[2]
1932 – Suomen ensimmäiset TV-kokeilut itserakennetuilla laitteilla.[2]
1934 – Suomen ensimmäinen elokuvakerho Projektio
perustetaan, mukana mm. Alvar Aalto
.[2]
1935 – Insinööri Akseli Soini esittelee magneettisen videotallennus- ja toistotekniikan
, jolla TV-ohjelma voidaan taltioida levylle tai filmille.[2]
1939 – Juhani Pohjanmies
rakentaa Automaattikellot
. Itsestään soiva sähkö-pneumaattinen kone soittaa satunnaisia melodioita satunnaisessa rytmissä.[2]
1939 – Nyrki Tapiovaaran
elokuva Herra Lahtinen lähtee lipettiin
yhdistää realistiseen kerrontaan tajunnan ulottuvuuksia, ajan tihentymiä ja laajentumia sekä kokeilevaa äänen ja leikkauksen käyttöä. 76-minuuttisesta elokuvasta on säilynyt ainoastaan 40-minuuttiseksi restauroitu versio.[2]
1942 – Vienan rintamaradiossa rakennetaan sähkömekaaninen Kanuunaviulu
. Installaatio-soitin soittaa aseman tunnussävelmää.[2]
1945 – Sodan päätyttyä käynnistyy aktiivinen tee-se-itse-sähkösoitinten ja -vahvistimien rakentaminen. Tampereella Helmer Rautsola rakentaa lankkusähkökitaran
ja sähköviulun
.[2]
1948 – Martti Leppänen rakentaa Tampereella kaksi sähköistä kiinteärunkoista pystybassoa
. Juhani Pohjanmies
jatkaa keksintöjen tekemistä ja rakentaa sarjan uusia sähkömekaanisia soittimia.[2]