Ohje:Kaavat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Wikipedia:TeX)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu pähkinänkuoressa: <math>-tageilla voidaan esittää TeX-muotoisia kaavoja, jotka tulevat näkyviin joko PNG- tai HTML-tulosteena.
Viisi pilaria
  1. Tietosanakirja
  2. Neutraali näkökulma
  3. Tekijänoikeudet
  4. Käytösohjeet
  5. Älä palvo sääntöjä
Käytännöt
Sisällön tuottaminen
Sisällön rajoitteet
Yleiset
Eriävät mielipiteet
Ylläpito
Käytösohjeet
Tyyliopas
Ohjeet
Alkeet
Tekniikka
Wikipedian käyttö
Mielipidekirjoitukset
Yleiset
Kanssakäyminen
Sisällön kehittäminen
Vältettävät
Wikismit

Wikipedian Mediawiki-ohjelmisto tukee osittain TeX-ladontajärjestelmää. Matemaattisten kaavojen näyttämiseen on lisäksi käytössä erillisiä laajennuksia LaTeXista ja AMS-LaTeXista.

MediaWiki suodattaa kaavojen komennot Texvc-muuntimen läpi, josta ne syötetään TeX:lle renderöitäväksi. Tulosteet tulevat näkyviin joko PNG-kuvina tai yksinkertaisena HTML:na käyttäjän valitsemista asetuksista ja kaavan monimutkaisuudesta riippuen.

Kaavojen käytön perusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matemaattiset kaavat syötetään <math>-tagien sisään (<math> ... </math>). Muokkauskentän työkalurivissä on tälle oma nappinsa, .

Tagien sisällä käytetään pelkkää ladontajärjestelmän syntaksia: MediaWikin mallineet tai yleiset muuttujat eivät ole käytettävissä. <math>-tageja voi kuitenkin käyttää MediaWikin ehtolauseiden sisässä, kuten esimerkiksi #if:n then- ja else-osissa.

TeX, kuten esimerkiksi HTML, ei huomioi ylimääräisiä välilyöntejä ja rivinvaihtoja.

Renderointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TeX:n tulostamat PNG-kuvat ovat aina mustaa tekstiä valkoisella – ei siis läpinäkyvällä – taustalla. Näiden kuvatulosteiden ulkonäkö on riippumaton selaimen asetuksista ja käytössä olevista CSS-tyyleistä: sekä värit että kirjasinasetukset ovat aina samat. Kuvien CSS-valitsin on img.tex, ja niiden alt-attribuuttina on kuvan tuottamiseen käytetty koodi ilman math-tageja.

Muuttujien kursivointi on yleinen käytäntö matemaattisissa teksteissä, ja siksi kaavojen kirjaimet tulostuvat oletuksena kursiivilla funktioiden ja operaattorien nimiä lukuun ottamatta. Jotta muu teksti, kuten muuttujien indeksimerkinnät, tulostuisi ilman kursivointia, on käytettävä joko \text-, \mbox- tai \mathrm-komentoa.

Vertaa:

  • <math>{abc}</math> →
  • <math>\text{abc}</math> →

PNG-kuvina tulostuvat kaavat tukevat vain suppean ASCII-merkistön kirjaimia, joten esimerkiksi ääkköset å, ä ja ö, eivät näy sellaisenaan syötettynä ollenkaan, ellei tulostemuotona ole HTML.

TeX vai HTML?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osan erikoismerkeistä voi saada näkyviin TeX:n lisäksi myös HTML:lla. Kummassakin tavassa on puolensa.

TeX-koodina (pakottaen PNG-tilaan) TeX-tuloste HTML-koodina HTML-tuloste
<math>\alpha\,\!</math> <var>α</var> α
<math>\sqrt{2}</math> √<span style="border-top: thin solid">2</span> √2
<math>\sqrt{1-e^2}</math> √<span style="border-top: thin solid">1 − ''e''²</span> √1 − e²

Miksi HTML?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. HTML-muodossa esitetyt kaavat käyttäytyvät sivulla enemmän tavallisen tekstin tapaan. Ne sulautuvat tekstin sekaan, koska ne näytetään muun sisällön kanssa yhteneväisellä kirjasintyypillä, kirjasinkoolla ja väreillä. Samoin niiden ulkonäköä voi muokata haluamakseen CSS-tyyleillä. HTML-kaavoja voi myös jossain määrin kopioida ja liittää muualle kuten muutakin tekstiä.
  2. HTML-kaavat latautuvat hitaiden yhteyksien käyttäjillä nopeammin.
  3. Järjestelmällisesti yhtenevässä muodossa syötetyt HTML-kaavat voivat itse asiassa sisältää kaiken olennaisen semanttisen tiedon, jolloin kaava voidaan muuntaa jälkeenpäin johonkin muuhun merkintäjärjestelmään. HTML:lla voidaan jopa joskus käyttää monipuolisempaa semantiikaa kuin TeX:llä, esimerkiksi näin:
    1. ''i'' → i, imaginääriyksikkö
    2. <var>i</var> → i, mielivaltainen indeksimuuttuja.

Miksi TeX?

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. TeX on suunniteltu kaavojen merkitsemiseen, toisin kuin HTML. Etenkin laajoissa kaavoissa TeX-koodi on lyhyempää ja helppolukuisempaa.
  2. TeX on yleisesti semanttisesti tarkempaa kuin HTML. TeX-merkintä <math>x</math> tarkoittaa matemaattista muuttujaa x siinä missä HTML:n x on monitulkintainen.
  3. TeX-koodi voidaan tarvittaessa muuntaa HTML:ksi palvelimella, jolloin saadaan molempien menetelmien hyödyt.
  4. TeX on ammattimatemaatikkojen, tieteilijöiden ja insinöörien laajasti käyttämä merkintäjärjestelmä. Ammattilaisten kynnys sisällön laajentamiseen pienenee, kun he voivat käyttää tuntemaansa järjestelmää.
  5. TeX-sisältö näkyy tavallisimpien selaimien oletusasetuksilla suurempana ja helppolukuisempana kuin muotoilemattomat HTML-kaavat.
  6. TeX-kaavat voidaan muuntaa XML-kieliseen MathML-muotoon.
  7. TeX-kaava tulostuu luotettavasti sen tekijän haluamalla tavalla, kun taas HTML-sisältö voi näyttää erilaiselta muun muassa käyttäjän selaimesta, selainversiosta ja kirjasinvalikoimasta riippuen.

Funktiot, symbolit ja erikoismerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkeet

\acute{a} \grave{a} \hat{a} \tilde{a} \breve{a}
\check{a} \bar{a} \ddot{a} \dot{a}

Alkeisfunktiot

\sin a \cos b \tan c
\sec d \csc e \cot f
\arcsin h \arccos i \arctan j
\sinh k \cosh l \tanh m \coth n\!
\operatorname{sh}\,o\,\operatorname{ch}\,p\,\operatorname{th}\,q\!
\operatorname{arsinh}\,r\,\operatorname{arcosh}\,s\,\operatorname{artanh}\,t
\lim u \limsup v \liminf w \min x \max y\!
\inf z \sup a \exp b \ln c \lg d \log e \log_{10} f \ker g\!
\deg h \gcd i \Pr j \det k \hom l \arg m \dim n

Modulaariaritmetiikka

s_k \equiv 0 \pmod{m}
a\,\bmod\,b
\mid \; \nmid

Derivaatat

\nabla \, \partial x \, dx \, \dot x \, \ddot y\, dy/dx\, \frac{dy}{dx}\, \frac{\partial^2 y}{\partial x_1\,\partial x_2}

Joukot

\forall \exists \nexists \empty \emptyset \varnothing
\in \ni \not \in \notin \subset \subseteq \supset \supseteq
\cap \bigcap \cup \bigcup \biguplus \setminus \smallsetminus
\sqsubset \sqsubseteq \sqsupset \sqsupseteq \sqcap \sqcup \bigsqcup

Operaattorit

+ \oplus \bigoplus \pm \mp -
\times \otimes \bigotimes \cdot \circ \bullet \bigodot
\star * / \div \frac{1}{2}

Logiikka

\land (or \and) \wedge \bigwedge \bar{q} \to p
\lor \vee \bigvee \lnot \neg q \And

Juuret

\sqrt{2} \sqrt[n]{x}

Relaatiot

\sim \approx \simeq \cong \dot= \overset{\underset{\mathrm{def}}{}}{=}
\le < \ll \gg \ge > \equiv \not\equiv \ne \mbox{or} \neq \propto

Geometria

\Diamond \Box \triangle \angle \perp \| 45^\circ

Nuolet

\leftarrow (or \gets) \rightarrow (or \to) \nleftarrow \nrightarrow \leftrightarrow \nleftrightarrow \longleftarrow \longrightarrow \longleftrightarrow
\Leftarrow \Rightarrow \nLeftarrow \nRightarrow \Leftrightarrow \nLeftrightarrow \Longleftarrow \Longrightarrow \Longleftrightarrow (or \iff)
\uparrow \downarrow \updownarrow \Uparrow \Downarrow \Updownarrow \nearrow \searrow \swarrow \nwarrow
\rightharpoonup \rightharpoondown \leftharpoonup \leftharpoondown \upharpoonleft \upharpoonright \downharpoonleft \downharpoonright \rightleftharpoons \leftrightharpoons
\curvearrowleft \circlearrowleft \Lsh \upuparrows \rightrightarrows \rightleftarrows \Rrightarrow \rightarrowtail \looparrowright
\curvearrowright \circlearrowright \Rsh \downdownarrows \leftleftarrows \leftrightarrows \Lleftarrow \leftarrowtail \looparrowleft
\mapsto \longmapsto \hookrightarrow \hookleftarrow \multimap \leftrightsquigarrow \rightsquigarrow \twoheadrightarrow \twoheadleftarrow

Erikoismerkit

\And \eth \S \P \% \dagger \ddagger \ldots \cdots
\smile \frown \wr \triangleleft \triangleright \infty \bot \top
\vdash \vDash \Vdash \models \lVert \rVert \imath \hbar
\ell \mho \Finv \Re \Im \wp \complement
\diamondsuit \heartsuit \clubsuit \spadesuit \Game \flat \natural \sharp

Luokittelemattomat uudet symbolit

\vartriangle \triangledown \lozenge \circledS \measuredangle \nexists \Bbbk \backprime \blacktriangle \blacktriangledown
\blacksquare \blacklozenge \bigstar \sphericalangle \diagup \diagdown \dotplus \Cap \Cup \barwedge
\veebar \doublebarwedge \boxminus \boxtimes \boxdot \boxplus \divideontimes \ltimes \rtimes \leftthreetimes
\rightthreetimes \curlywedge \curlyvee \circleddash \circledast \circledcirc \centerdot \intercal \leqq \leqslant
\eqslantless \lessapprox \approxeq \lessdot \lll \lessgtr \lesseqgtr \lesseqqgtr \doteqdot \risingdotseq
\fallingdotseq \backsim \backsimeq \subseteqq \Subset \preccurlyeq \curlyeqprec \precsim \precapprox \vartriangleleft
\Vvdash \bumpeq \Bumpeq \geqq \geqslant \eqslantgtr \gtrsim \gtrapprox \eqsim \gtrdot
\ggg \gtrless \gtreqless \gtreqqless \eqcirc \circeq \triangleq \thicksim \thickapprox \supseteqq
\Supset \succcurlyeq \curlyeqsucc \succsim \succapprox \vartriangleright \shortmid \shortparallel \between \pitchfork
\varpropto \blacktriangleleft \therefore \backepsilon \blacktriangleright \because \nleqslant \nleqq \lneq \lneqq
\lvertneqq \lnsim \lnapprox \nprec \npreceq \precneqq \precnsim \precnapprox \nsim \nshortmid
\nvdash \nVdash \ntriangleleft \ntrianglelefteq \nsubseteq \nsubseteqq \varsubsetneq \subsetneqq \varsubsetneqq \ngtr
\subsetneq
\ngeqslant \ngeqq \gneq \gneqq \gvertneqq \gnsim \gnapprox \nsucc \nsucceq \succneqq
\succnsim \succnapprox \ncong \nshortparallel \nparallel \nvDash \nVDash \ntriangleright \ntrianglerighteq \nsupseteq
\nsupseteqq \varsupsetneq \supsetneqq \varsupsetneqq
\jmath \surd \ast \uplus \diamond \bigtriangleup \bigtriangledown \ominus
\oslash \odot \bigcirc \amalg \prec \succ \preceq \succeq
\dashv \asymp \doteq \parallel
\ulcorner \urcorner \llcorner \lrcorner

Suuremmat merkinnät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaindeksit, yläindeksit ja integraalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ominaisuus Syntaksi Tuloste
HTML PNG
Yläindeksi a^2
Alaindeksi a_2
Ryhmittely a^{2+2}
a_{i,j}
Ylä- ja alaindeksi ilman väliä ja välin kanssa x_2^3
{x_2}^3
Yläindeksin yläindeksi 10^{10^{ \,\!{8} }
Yläindeksin yläindeksi 10^{10^{ \overset{8}{} }}
Yläindeksin yläindeksi (näkyy HTML:na väärin joissain selaimissa) 10^{10^8}
Ylä- ja alaindeksi ennen ja jälkeen \sideset{_1^2}{_3^4}\prod_a^b
{}_1^2\!\Omega_3^4
Pinoaminen \overset{\alpha}{\omega}
\underset{\alpha}{\omega}
\overset{\alpha}{\underset{\gamma}{\omega}}
\stackrel{\alpha}{\omega}
Derivaatta (PNG-tulosteen pakotus) x', y'', f', f''\!  
Derivaatta (kursivoitu f ja indeksointipilkku saattavat olla päällekkäin HTML-tulosteessa) x', y'', f', f''
Derivaatta (näkyy väärin HTML:na) x^\prime, y^{\prime\prime}
Derivaatta (näkyy väärin PNG:nä) x\prime, y\prime\prime
Derivaatan piste \dot{x}, \ddot{x}
Alaviivat, yläviivat ja vektorit \hat a \ \bar b \ \vec c
\overrightarrow{a b} \ \overleftarrow{c d} \ \widehat{d e f}
\overline{g h i} \ \underline{j k l}
Nuolet A \xleftarrow{n+\mu-1} B \xrightarrow[T]{n\pm i-1} C
Yläpuolinen kaari \overbrace{ 1+2+\cdots+100 }^{5050}
Alapuolinen kaari \underbrace{ a+b+\cdots+z }_{26}
Summa \sum_{k=1}^N k^2
Summa (\textstyle-määrite) \textstyle \sum_{k=1}^N k^2
Tulo \prod_{i=1}^N x_i
Tulo (\textstyle-määrite) \textstyle \prod_{i=1}^N x_i
Kategorinen summa \coprod_{i=1}^N x_i
Kategorinen summa (\textstyle-määrite) \textstyle \coprod_{i=1}^N x_i
Raja-arvo \lim_{n \to \infty}x_n
Raja-arvo (\textstyle-määrite) \textstyle \lim_{n \to \infty}x_n
Integraali \int\limits_{1}^{3}\frac{e^3/x}{x^2}\, dx
Integraali (rajat eri tyylillä) \int_{1}^{3}\frac{e^3/x}{x^2}\, dx
Integraali (\textstyle-määrite) \textstyle \int\limits_{-N}^{N} e^x\, dx
Integraali (\textstyle-määrite, rajat eri tyylillä) \textstyle \int_{-N}^{N} e^x\, dx
Kaksoisintegraali \iint\limits_D \, dx\,dy
Kolmoisintegraali \iiint\limits_E \, dx\,dy\,dz
Nelinkertainen integraali \iiiint\limits_F \, dx\,dy\,dz\,dt
Viiva- eli polkuintegraali \int_C x^3\, dx + 4y^2\, dy
Suljettu viiva- eli polkuintegraali \oint_C x^3\, dx + 4y^2\, dy
Leikkaus \bigcap_1^n p
Yhdiste \bigcup_1^k p

Murtoluvut, matriisit, moniriviset kaavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ominaisuus Syntaksi Tuloste
Murtoluvut (oletuksena suurikokoisia) \frac{2}{4}=0.5
Pienikokoiset murtoluvut \tfrac{2}{4} = 0.5
Erikseen suurikokoiseksi määritetyt murtoluvut \dfrac{2}{4} = 0.5 \qquad \dfrac{2}{c + \dfrac{2}{d + \dfrac{2}{4}}} = a
Suurikokoiset sisäkkäiset murtoluvut \cfrac{2}{c + \cfrac{2}{d + \cfrac{2}{4}}} = a
Binomikerroin (oletuksena suurikokoinen) \binom{n}{k}
Pienikokoinen binomikerroin \tbinom{n}{k}
Erikseen suurikokoiseksi määritetty binomikerroin \dbinom{n}{k}
Matriisit 
\begin{matrix}
  x & y \\
  z & v 
\end{matrix}
 
\begin{vmatrix}
  x & y \\
  z & v 
\end{vmatrix}
 
\begin{Vmatrix}
  x & y \\
  z & v
\end{Vmatrix}
 
\begin{bmatrix}
  0      & \cdots & 0      \\
  \vdots & \ddots & \vdots \\ 
  0      & \cdots & 0
\end{bmatrix}
 
\begin{Bmatrix}
  x & y \\
  z & v
\end{Bmatrix}
 
\begin{pmatrix}
  x & y \\
  z & v 
\end{pmatrix}
 
\bigl( \begin{smallmatrix}
  a&b\\ c&d
\end{smallmatrix} \bigr)
Ehtoluettelot 
f(n) = 
\begin{cases} 
  n/2,  & \mbox{if }n\mbox{ is even} \\
  3n+1, & \mbox{if }n\mbox{ is odd} 
\end{cases}
Moniriviset yhtälöt 
\begin{align}
 f(x) & = (a+b)^2 \\
      & = a^2+2ab+b^2 \\
\end{align}

\begin{alignat}{2}
 f(x) & = (a-b)^2 \\
      & = a^2-2ab+b^2 \\
\end{alignat}
Moniriviset yhtälöt (vaatii sarakkeiden lukumäärän määrittämisen &-merkeillä – käytettävä vain tarvittaessa) 
\begin{array}{lcl}
  z        & = & a \\
  f(x,y,z) & = & x + y + z  
\end{array}
Moniriviset yhtälöt (edellinen toteutus oikealle tasaavana, lcr) 
\begin{array}{lcr}
  z        & = & a \\
  f(x,y,z) & = & x + y + z     
\end{array}
Pitkän kaavan jakaminen useampaan tagiin, jotta rivitys toimisi. Tämä muuttaa merkintöjen välejä. 

<math>f(x) \,\!</math>
<math>= \sum_{n=0}^\infty a_n x^n </math>
<math>= a_0+a_1x+a_2x^2+\cdots</math>

Yhtälöryhmät 
\begin{cases}
    3x + 5y + 5z = 0 \\
    7x - 2y + 4z = 0\\
   -6x + 3y + 2z = 0
\end{cases}
Taulukot 
\begin{array}{|c|c||c|} a & b & S \\
\hline
0&0&1\\
0&1&1\\
1&0&1\\
1&1&0\\
\end{array}

Sulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulut suurten merkintöjen ympärilä:

Kuvaus Syntaksi Tuloste
Väärin ( \frac{1}{2} )
Oikein \left ( \frac{1}{2} \right )

\left- ja \right- komentoja voi tarkentaa erilaisilla määritteillä:

Ominaisuus Syntaksi Tuloste
Kaarisulut \left ( \frac{a}{b} \right )
Hakasulut \left [ \frac{a}{b} \right ] \quad \left \lbrack \frac{a}{b} \right \rbrack
Aaltosulut \left \{ \frac{a}{b} \right \} \quad \left \lbrace \frac{a}{b} \right \rbrace
Kulmasulut \left \langle \frac{a}{b} \right \rangle
Pystyviivat ja kaksoispystyviivat \left | \frac{a}{b} \right \vert \left \Vert \frac{c}{d} \right \|
Ala- ja ylähakaset \left \lfloor \frac{a}{b} \right \rfloor \left \lceil \frac{c}{d} \right \rceil
Vinot viivat \left / \frac{a}{b} \right \backslash
Nuolet \left \uparrow \frac{a}{b} \right \downarrow \quad \left \Uparrow \frac{a}{b} \right \Downarrow \quad \left \updownarrow \frac{a}{b} \right \Updownarrow
Erilaiset sulut vasemmalla ja oikealla \left [ 0,1 \right )</code> <br/> <code>\left \langle \psi \right |
Toisen puolen sulku jätetään pois \left.- tai \right.-komennolla \left . \frac{A}{B} \right \} \to X
Sulkujen koko \big( \Big( \bigg( \Bigg( \dots \Bigg] \bigg] \Big] \big]/
\big\{ \Big\{ \bigg\{ \Bigg\{ \dots \Bigg\rangle \bigg\rangle \Big\rangle \big\rangle
\big\| \Big\| \bigg\| \Bigg\| \dots \Bigg| \bigg| \Big| \big|
\big\lfloor \Big\lfloor \bigg\lfloor \Bigg\lfloor \dots \Bigg\rceil \bigg\rceil \Big\rceil \big\rceil

Kirjaimet ja erikoiskirjasimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texvc ei tulosta kaikkia Unicoden merkkejä. Sen tukemat merkit on listattu alla.

Kreikan kirjaimet
\Alpha \Beta \Gamma \Delta \Epsilon \Zeta
\Eta \Theta \Iota \Kappa \Lambda \Mu
\Nu \Xi \Pi \Rho \Sigma \Tau
\Upsilon \Phi \Chi \Psi \Omega
\alpha \beta \gamma \delta \epsilon \zeta
\eta \theta \iota \kappa \lambda \mu
\nu \xi \pi \rho \sigma \tau
\upsilon \phi \chi \psi \omega
\varepsilon \digamma \vartheta \varkappa
\varpi \varrho \varsigma \varphi
Blackboard Bold/Scripts
\mathbb{A} \mathbb{B} \mathbb{C} \mathbb{D} \mathbb{E} \mathbb{F} \mathbb{G}
\mathbb{H} \mathbb{I} \mathbb{J} \mathbb{K} \mathbb{L} \mathbb{M}
\mathbb{N} \mathbb{O} \mathbb{P} \mathbb{Q} \mathbb{R} \mathbb{S} \mathbb{T}
\mathbb{U} \mathbb{V} \mathbb{W} \mathbb{X} \mathbb{Y} \mathbb{Z}
Boldface
\mathbf{A} \mathbf{B} \mathbf{C} \mathbf{D} \mathbf{E} \mathbf{F} \mathbf{G}
\mathbf{H} \mathbf{I} \mathbf{J} \mathbf{K} \mathbf{L} \mathbf{M}
\mathbf{N} \mathbf{O} \mathbf{P} \mathbf{Q} \mathbf{R} \mathbf{S} \mathbf{T}
\mathbf{U} \mathbf{V} \mathbf{W} \mathbf{X} \mathbf{Y} \mathbf{Z}
\mathbf{a} \mathbf{b} \mathbf{c} \mathbf{d} \mathbf{e} \mathbf{f} \mathbf{g}
\mathbf{h} \mathbf{i} \mathbf{j} \mathbf{k} \mathbf{l} \mathbf{m}
\mathbf{n} \mathbf{o} \mathbf{p} \mathbf{q} \mathbf{r} \mathbf{s} \mathbf{t}
\mathbf{u} \mathbf{v} \mathbf{w} \mathbf{x} \mathbf{y} \mathbf{z}
\mathbf{0} \mathbf{1} \mathbf{2} \mathbf{3} \mathbf{4}
\mathbf{5} \mathbf{6} \mathbf{7} \mathbf{8} \mathbf{9}
Boldface (kreikka)
\boldsymbol{\Alpha} \boldsymbol{\Beta} \boldsymbol{\Gamma} \boldsymbol{\Delta} \boldsymbol{\Epsilon} \boldsymbol{\Zeta}
\boldsymbol{\Eta} \boldsymbol{\Theta} \boldsymbol{\Iota} \boldsymbol{\Kappa} \boldsymbol{\Lambda} \boldsymbol{\Mu}
\boldsymbol{\Nu} \boldsymbol{\Xi} \boldsymbol{\Pi} \boldsymbol{\Rho} \boldsymbol{\Sigma} \boldsymbol{\Tau}
\boldsymbol{\Upsilon} \boldsymbol{\Phi} \boldsymbol{\Chi} \boldsymbol{\Psi} \boldsymbol{\Omega}
\boldsymbol{\alpha} \boldsymbol{\beta} \boldsymbol{\gamma} \boldsymbol{\delta} \boldsymbol{\epsilon} \boldsymbol{\zeta}
\boldsymbol{\eta} \boldsymbol{\theta} \boldsymbol{\iota} \boldsymbol{\kappa} \boldsymbol{\lambda} \boldsymbol{\mu}
\boldsymbol{\nu} \boldsymbol{\xi} \boldsymbol{\pi} \boldsymbol{\rho} \boldsymbol{\sigma} \boldsymbol{\tau}
\boldsymbol{\upsilon} \boldsymbol{\phi} \boldsymbol{\chi} \boldsymbol{\psi} \boldsymbol{\omega}
\boldsymbol{\varepsilon} \boldsymbol{\digamma} \boldsymbol{\vartheta} \boldsymbol{\varkappa}
\boldsymbol{\varpi} \boldsymbol{\varrho} \boldsymbol{\varsigma} \boldsymbol{\varphi}
Kursiivi
\mathit{A} \mathit{B} \mathit{C} \mathit{D} \mathit{E} \mathit{F} \mathit{G}
\mathit{H} \mathit{I} \mathit{J} \mathit{K} \mathit{L} \mathit{M}
\mathit{N} \mathit{O} \mathit{P} \mathit{Q} \mathit{R} \mathit{S} \mathit{T}
\mathit{U} \mathit{V} \mathit{W} \mathit{X} \mathit{Y} \mathit{Z}
\mathit{a} \mathit{b} \mathit{c} \mathit{d} \mathit{e} \mathit{f} \mathit{g}
\mathit{h} \mathit{i} \mathit{j} \mathit{k} \mathit{l} \mathit{m}
\mathit{n} \mathit{o} \mathit{p} \mathit{q} \mathit{r} \mathit{s} \mathit{t}
\mathit{u} \mathit{v} \mathit{w} \mathit{x} \mathit{y} \mathit{z}
\mathit{0} \mathit{1} \mathit{2} \mathit{3} \mathit{4}
\mathit{5} \mathit{6} \mathit{7} \mathit{8} \mathit{9}
Roman
\mathrm{A} \mathrm{B} \mathrm{C} \mathrm{D} \mathrm{E} \mathrm{F} \mathrm{G}
\mathrm{H} \mathrm{I} \mathrm{J} \mathrm{K} \mathrm{L} \mathrm{M}
\mathrm{N} \mathrm{O} \mathrm{P} \mathrm{Q} \mathrm{R} \mathrm{S} \mathrm{T}
\mathrm{U} \mathrm{V} \mathrm{W} \mathrm{X} \mathrm{Y} \mathrm{Z}
\mathrm{a} \mathrm{b} \mathrm{c} \mathrm{d} \mathrm{e} \mathrm{f} \mathrm{g}
\mathrm{h} \mathrm{i} \mathrm{j} \mathrm{k} \mathrm{l} \mathrm{m}
\mathrm{n} \mathrm{o} \mathrm{p} \mathrm{q} \mathrm{r} \mathrm{s} \mathrm{t}
\mathrm{u} \mathrm{v} \mathrm{w} \mathrm{x} \mathrm{y} \mathrm{z}
\mathrm{0} \mathrm{1} \mathrm{2} \mathrm{3} \mathrm{4}
\mathrm{5} \mathrm{6} \mathrm{7} \mathrm{8} \mathrm{9}
Fraktur
\mathfrak{A} \mathfrak{B} \mathfrak{C} \mathfrak{D} \mathfrak{E} \mathfrak{F} \mathfrak{G}
\mathfrak{H} \mathfrak{I} \mathfrak{J} \mathfrak{K} \mathfrak{L} \mathfrak{M}
\mathfrak{N} \mathfrak{O} \mathfrak{P} \mathfrak{Q} \mathfrak{R} \mathfrak{S} \mathfrak{T}
\mathfrak{U} \mathfrak{V} \mathfrak{W} \mathfrak{X} \mathfrak{Y} \mathfrak{Z}
\mathfrak{a} \mathfrak{b} \mathfrak{c} \mathfrak{d} \mathfrak{e} \mathfrak{f} \mathfrak{g}
\mathfrak{h} \mathfrak{i} \mathfrak{j} \mathfrak{k} \mathfrak{l} \mathfrak{m}
\mathfrak{n} \mathfrak{o} \mathfrak{p} \mathfrak{q} \mathfrak{r} \mathfrak{s} \mathfrak{t}
\mathfrak{u} \mathfrak{v} \mathfrak{w} \mathfrak{x} \mathfrak{y} \mathfrak{z}
\mathfrak{0} \mathfrak{1} \mathfrak{2} \mathfrak{3} \mathfrak{4}
\mathfrak{5} \mathfrak{6} \mathfrak{7} \mathfrak{8} \mathfrak{9}
Kalligrafia
\mathcal{A} \mathcal{B} \mathcal{C} \mathcal{D} \mathcal{E} \mathcal{F} \mathcal{G}
\mathcal{H} \mathcal{I} \mathcal{J} \mathcal{K} \mathcal{L} \mathcal{M}
\mathcal{N} \mathcal{O} \mathcal{P} \mathcal{Q} \mathcal{R} \mathcal{S} \mathcal{T}
\mathcal{U} \mathcal{V} \mathcal{W} \mathcal{X} \mathcal{Y} \mathcal{Z}
Heprea
\aleph \beth \gimel \daleth
Ominaisuus Syntaksi Tuloste
muotoilemattomat kirjaimet \mbox{abc}
muotoilematon ja kursivoitu teksti (väärin) \mbox{if} n \mbox{is even}
muotoilematon ja kursivoitu teksti (oikein) \mbox{if }n\mbox{ is even}
muotoilematon ja kursivoitu teksti (”~” on sitova välilyönti, ”\ ” luo välilyönnin) \mbox{if}~n\ \mbox{is even}

Värit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavoissa voidaan käyttää värejä:

  • {\color{Blue}x^2}+{\color{YellowOrange}2x}-{\color{OliveGreen}1}
  • x_{1,2}=\frac{-b\pm\sqrt{\color{Red}b^2-4ac}}{2a}

Muista värejä käyttäessäsi, että niiden sisältämä viesti tulisi aina välittää myös muilla keinoilla. Katso myös kaikkien LaTeXin värinimien luettelo.

Muotoseikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TeX hoitaa tavallisen välistyksen automaattisesti, mutta joskus välejä on tarvetta säätää itse.

Ominaisuus Syntaksi Tuloste
kaksi kertaa neljä välilyöntiä a \qquad b
neljä välilyöntiä a \quad b
tekstivälilyönti a\ b
tekstivälilyönti ilman PNG-muunnosta a \mbox{ } b
suuri välilyönti a\;b
keskikokoinen välilyönti a\>b ei tuettu
pieni välilyönti a\,b
ei välilyöntiä ab
pieni negatiivinen välilyönti a\!b

Pilkku desimaalierottimena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos kaava muutetaan kuvaksi, tulee pilkun jälkeen hieman tyhjää tilaa. Käytettäessä pilkkua desimaalierottimena on pilkku ympäröitävä aaltosulkeilla.

Kuvaus Syntaksi Tuloste
Oikein 3{,}14
Väärin 3,14

Kaavan koon pienentäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LaTeX-kaavoja voidaan latoa joko display- tai inline-tyyleillä. Display-tyyli on tarkoitettu omalla rivillään esitettävien kaavojen esittämiseen ja se näyttää tältä:

.

Komento <math></math> latoo kaavat oletuksena display-tyylillä.

Inline-tyyli puolestaan on tarkoitettu tekstin seassa esitettäville kaavoille, ja se tuottaa display-tyyliä tiiviimmän lopputuloksen, joka ei esimerkiksi venytä rivivälejä yhtä pahasti kuin display-tyylinen kaava. Ylläoleva kaava näyttää inline-tyylisenä tältä: . Komento 

<math> \textstyle </math>

ottaa tiiviimmän inline-tyylin käyttöön.

Kaavan sijoittelu tekstissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oletustyylitiedoston CSS-määrite 

img.tex { vertical-align: middle; }

sovittaa esimerkiksi kaavan hyvin tekstin sekaan.

Jos muunlaista sijoittelua tarvitaan, voidaan kaavan ympärille sijoittaa <math style="vertical-align:-100%;">...</math> ja kokeilla erilaisia vertical-align-argumentin arvoja. Lopputulos voi vaihdella selaimittain.

Tätä keinoa tulisi kuitenkin välttää, sillä jos kaavojen piirtämistä parannetaan tulevaisuudessa palvelimen päässä, niin tällaiset ylimääräiset CSS-määritteet sijoittavat kaavat taas väärään kohtaan.

PNG-tilaan pakottaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelimen voi pakottaa renderoimaan kaavan PNG-tilassa kahdella tavalla:

  • Lisäämällä sen loppuun pienen välilyönnin koodin \, (itse välilyönti ei tule näkyviin). Tällaiset kaavat näkyvät ”Näytä HTML:nä, jos yksinkertainen, muuten PNG:nä” -asetuksen valinneelle PNG:nä, mutta ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista” -käyttäjille HTML-tulosteena.
  • Lisäämällä johonkin kohtaan pienen välilyönnin ja negatiivisen välilyönnin koodin \,\!, jotka kumoavat toisensa. Tällöin kaava näkyy PNG:nä myös ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä” -asetuksen valinneille.

Artikkelin lähdekoodiin kannattaa lisätä kommentti koodien tarkoituksesta, ettei kukaan vahingossa ”korjaa” niitä turhina pois:

<!-- \,\! saa kaavan tulostumaan PNG:nä HTML:n sijasta. Älä poista sitä. -->

Esimerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syntaksi Tuloste
a^{c+2}
a^{c+2} \,
a^{\,\!c+2}
a^{b^{c+2}} (Virheellinen ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä” -asetuksella!)
a^{b^{c+2}} \, (Virheellinen ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä” -asetuksella!)
a^{b^{c+2}}\approx 5 (oikein tulostuvan -merkin takia \,\!-koodia ei tarvita)
a^{b^{\,\!c+2}}
\int_{-N}^{N} e^x\, dx

Kehitysehdotukset ja virheraportit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TeX-toteutukseen liittyvä kehityskeskustelu ja virheraportit tulisi lähettää wikitech-l-sähköpostilistalle tai Wikimedian Bugzillaan MediaWiki extensions -osioon.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ohje:Kaavat&oldid=21541135”