Wikipedia:Neuvonta/arkisto5

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Sähkökäyttöinen kolmipyörä vastatkaa!

Olen suunnitellut rakentaa sähkökäyttöisen kolmipyörän puusta laminoimalla. Se päällystettäisiin kankaalla ja maalilla ja siinä olisi irrotettava katto. Nopeutta saisi olla suunnilleen sama kuin polkupyörällä. Mutta mulla on muutama ongelma: Mistä saa moottorin, miten moottorin nopeutta säädetään, millainen akkusysteemi ja minkä tehoinen moottori tarvitaan? Kommentin jätti 88.148.194.39 (keskustelu – muokkaukset).

Olisiko seuraavista linkeistä apua: [1] ja [2]. --Ism 3. toukokuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Löysin netistä moottorin: [3] sivulta 20 tasavirtamoottori 12 V 600 W. En tiedä että mitä se maksaa, mutta miten sen nopeutta säädetään? Potentiometrit ei kelpaa, koska ne kuumenee ja tuhlaa sähköä. Ajattelin jotain hakkurityyppistä ohjainta, mutta mikä kestäisi suuria virtoja ja jännitepiikkejä?

Samasta esitteestä löytyy esimerkiksi sivulta 42 jotain sinnepäin. Kannattaa soittaa moottorikauppiaalle suoraan ja kysellä. Halpaa ei varmasti ole.. --Harriv 30. toukokuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Mulle kerrottiin että halvasta sähköskootterista saa osia sähköisen moottorikolmipyörän (MOKO) rakentamiseen. Runko laminoidaan virtaviivaisen pisaran muotoiseksi, jonka jälkeen siihen niitataan kangas joka kutistetaan ja lopuksi maalataan. Mikä kangas voidaan kutistaa kireäksi, ja mikä maali tiivistää kankaan tiiviiksi mutta ei irtoa? -88.148.194.39 19. kesäkuuta 2008 kello 15.35 (UTC)

Miten voin liittää kuvan tekstiini?

Otsikossa kysymykseni. Kommentin jätti Kapuli14 (keskustelu – muokkaukset).

Mistä puhutaan? Wikistä, Microsoft Wordista, vai...? Jos kyseessä on Wikiprojekti, kannattaa asiaan kuuluvat ohjeet selata kertaalleen läpi. --Black Eagle (keskustelu) 31. toukokuuta 2008 kello 17.44 (UTC)

Pienin wiki

Mikä wikipedian kieliversio on tällä hetkellä kaikista pienin. Eli siis vähiten artikkeleita. Mikä kieli ja millainen artikkelimäärä? --Eetvartti ^(Kerro) 31. toukokuuta 2008 kello 16.43 (UTC)

Metassa se jollain sivulla näkyy, en nyt kuitenkaan jaksa alkaa etsimään sitä. --Johney 31. toukokuuta 2008 kello 16.45 (UTC)

meta:List of Wikipedias? --Silvonen 31. toukokuuta 2008 kello 17.31 (UTC)

Kiitos, tuota juuri tarkoitin. --Johney 31. toukokuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Tuon mukaan pienin wiki on lukuun ottamatta suljettuja wikejä srn-wiki. --Johney 12. kesäkuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

Välikysymys

Tiedän jo ennestään että Suomessa hallitus on kaatunut välikysymykseen neljä kertaa, viimeksi 1950-luvulla. Mitkä nämä hallitukset olivat, kun en hallitusartikkeleista löydä. Pitäisi ihan olla maininta Välikysymys-artikkelissa. --Eetvartti ^(Kerro) 3. kesäkuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

Onko tämä selvinnyt, kiinnostaisi minuakin --albval (keskustelu) 9. kesäkuuta 2008 kello 07.30 (UTC)

Kaksi selvisi: [4] eli Kekkosen IV hallitus ja viimeisenä kaatunut von Fieandtin hallitus. -tKahkonen 9. kesäkuuta 2008 kello 10.28 (UTC)

Pitkään pisimpänä ollut Kivimäen hallitus oli (?) yksi näistä [5] ja neljäs oli Sunilan I hallitus [6]. -tKahkonen 9. kesäkuuta 2008 kello 10.42 (UTC)

Tuo Kekkosen IV hallituksen kohtalo jäi painaamaan, löysin seuraavan tekstin (suora lainaus):

Sosiaalidemokraatit jättivät hallituksen (Kekkosen IV) vastattavaksi välikysymyksen työttömyydestä ja hallitus sai eduskunnalta luottamuslauseen äänin 106-83. Hallitusta tuki maalaisliiton ja RKP:n lisäksi SKDL... Hallitus hirtti itsensä Arava-esityksessään tekemäänsä luottamuskysymykseen ja jätti eronpyyntöndä 4. marraskuuta 1953.

Seppo Zetterberg (päätoim.): Suomen historian pikkujättiläinen, s. 816-817. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27365-1 suomi

--Eetvartti ^(Kerro) 9. kesäkuuta 2008 kello 15.09 (UTC)

Vähän on epäselvästi sanottu, mutta eikös tuossa juuri viitata siihen, että ei saanut luottamusta toisessa luottamusäänestyksessä. Mistä muuten tieto, että vain neljä on kaatunut epäluottamuslauseeseen? -tKahkonen 10. kesäkuuta 2008 kello 22.31 (UTC)

Oliko Suomi liittoutunut tai akselivalta?

Niin, täällä on pohdintaa, mutta miten on: Oliko Suomi II ms:ssa (länsi)liittoutunut tai akselivalta?--Kammo22 4. kesäkuuta 2008 kello 10.23 (UTC)

Lähempänä akselivaltoja, sillä Suomi taisteli Saksan (akselivallat) rinnalla ja lopulta oikeastaan liittolaisena Ribbentrop (vai miten se meni) -sopimuksen myötä. Ei missään nimessä liittoutunut, sillä Iso-Britannia julisti Suomelle sodan 6. joulukuuta 1941. --Eetvartti ^(Kerro) 4. kesäkuuta 2008 kello 16.37 (UTC)

Toisaalta, Suomi kävi myös Lapin sodan Saksaa vastaan, voidaanko tällöin katsoa että Suomi siirtyi liittoutuneiden puolelle?--Warlord 4. kesäkuuta 2008 kello 16.44 (UTC)

Niin, Suomen ryhtyessä taisteluun Saksaa vastaan ja saaden avukseen Neuvostoliiton (Suursaari, Petsamo) siitä tuli oikeastaan liittoutunut. --Eetvartti ^(Kerro) 4. kesäkuuta 2008 kello 16.50 (UTC)

Alkuperäinen keskustelunaihehan oli tämä animoitu kartta, jossa Suomi on mm. merkitty länsiliittoutuneeksi Lapin sodan aikana. --Silvonen 4. kesäkuuta 2008 kello 16.52 (UTC)

Itse näkisin, että kartta on hyvä, se näyttää tilanteiden muuttumisetkin, onhan siinä Romaniakin hetken liittoutunut, enenn kuin Neuvostoliitto ahmaisee sen, Suomen esittäminen punaisena antaisi kuvan samasta kohtalosta. Hauska kartta muuten, siinä näkyy hetken Tuvan valtio Neuvostoliiton ja Mongolian välissä, maa oli olemassa noin parikymmentä vuotta mutta kukaan ei noteerannut kun Neuvostoliitto yhtäkkiä liitti sen itseensä (tosin oli se jo sitä ennen vasalli)--Warlord 4. kesäkuuta 2008 kello 17.00 (UTC)

Historiankirjoitus tai ainakin sen tulkinta puhuu niin, että Suomi kävi erillissotaa - eli ei ollut liittoutunut liittoutuneisiin eikä akselivaltoihin.--Ulrika 4. kesäkuuta 2008 kello 17.29 (UTC)

Miten se näytettäisiin kartassa? Suomi täysin eri värillä kuin muut? Ehkä hieman liiallista itsekorostusta.--Warlord 4. kesäkuuta 2008 kello 17.34 (UTC)

Siihen en osaa sanoa, mutta kannattaisi ehkä tutkia alan suomalaista kirjallisuutta. Luulisi että karttoja on tehty. --Ulrika 4. kesäkuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

Itse olen aina pitänyt talvi- ja jatkosotaa Suomen omina sotina, en niinkään akselivaltojen suunnitelmina, kuten muita sodan tapahtumia. Myöskään Suomesta länsiliittoutuneena en ole ennen tota karttaa kuullut. Mutta nämä nyt ovat vain omia mielipiteitäni--Kammo22 5. kesäkuuta 2008 kello 13.12 (UTC)

En ollut syntynyt talvisodan aikana, eikä isänikään ollut. Isoisäni sen sijaan taisteli talvisodassa. Tietämäni mukaan Suomi soti erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan. Ellei Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen, maamme olisi jäänyt puolueettomaksi. Suomi pyysi apua länsivalloilta, mutta ainoa joka tarjosi apua oli Natsi-Saksa. Suomi oli Natsi-Saksan aseveli, ei liittoutunut, talvisodassa ja jatkosodassa. Lapin Sodassa Suomi oli Natsi-Saksan vihollinen. Tämän olen ymmärtänyt kuulemani ja lukemani perusteella. Valitettavasti maailman historiankirjoituksessa Suomi luetaan natsivaltioksi, koska se osoitti akselivaltoja kohtaan yhtään mitään muuta kuin joko täydellistä välinpitämättömyyttä tai täydellistä vihollisuutta. Suomi ei missään vaiheessa tukenut natsi-ideologiaa mutta sillä ja Natsi-Saksalla oli yhteinen vihollinen. Tämä sekoittuu jenkkien ja brittien päässä ideaan, että Suomi oli natsivaltio. Anteeksi pitkä vuodatus, mutta tämä on minulle erityisen tärkeä asia. 88.113.11.38 8. kesäkuuta 2008 kello 19.15 (UTC)

Tämän aiheen puiminen on ehkä hieman vaikeaa, koska eräs naapuriluokkani historianopettaja käski kirjoittamaan tästä esseen ja valitsemaan oman puolensa. "Oikeaa vastausta" ei siis oikein taida löytyä... --Black Eagle (keskustelu) 10. kesäkuuta 2008 kello 20.42 (UTC)

Westend vs. Haukilahti

Olen koko pienen ikäni kuvitellut, että Toppelundintie 3:n asuinalue ja sitä vastapäinen Toppelundin uimaranta Espoossa on Haukilahtea. Tänään sain kuulla, että se on kuulema Westendin puolella, ja Haukilahti alkaisi vasta lännempänä Mellstenin kuuluisan surffausrannan kohdalta. Kumpi tässä on oikeassa? 88.113.11.38 8. kesäkuuta 2008 kello 17.19 (UTC)

Espoon karttapalvelun mukaan koko Toppelundintie on Haukilahtea, ja vasta Westendintien varressa olevat talot ja Hietaniementien itäpuolella olevat talot ovat Westendin puolella. --Harriv 8. kesäkuuta 2008 kello 17.27 (UTC)

Tarkemmin sanottuna: melkein kokonaan. Lyhyt itäisin pätkä Toppelundintietä on Westendin puolella. Kaupunginosien raja on aivan suora ja kartalta varsin helposti hahmotettavissa, koska monessa kohdassa sen toisella puolella on puisto, toisella rakennuskortteli, milloin kumminkin päin. -KLS 13. lokakuuta 2008 kello 18.02 (EEST)

Kiitos. Näin vähän kuvittelinkin. Westendintien ja Toppelundintien kulmassa on vielä kylttikin "Haukilahti / Gäddvik". Taisin vahingossa lisätä kysymykseni tänne keskustelusivulle enkä itse neuvontasivulle. Anteeksi töppäys. 88.113.11.38 8. kesäkuuta 2008 kello 17.36 (UTC)

Ensimmäinen maailmansota

Milloin ensimmäistä maailmansotaa alettiin käyttämään kyseisellä nimellä? Sanottiinko sitä ennen toista maailmansotaa vain nimellä "maailmansota"? Tämä tuli mieleen yhdestä Simpsonit-jaksosta, (Taisi olla kauhujen talo 17) jossa oltiin vuodessa 1939. Lenny Leonard kysyi Abe Simpsonilta, miksi hän sanoo maailmansotaa nimellä "ensimmäinen maailmanosta".Miicca 10. kesäkuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

Tiettävästi ensimmäinen kirjallinen viittaus ensimmäiseen maailmansotaan on yhdysvaltalaisesta sanomalehdestä vuodelta 1914, eli hieman sodan alkamisen jälkeen. Sodan aikana sitä nimitettiin englanniksi "The War" eli "Sota" ja "The Great War" eli "Suuri sota". Ensimmäinen maailmansota välähteli lehdistössä myös vuonna 1918 näin:

»[Diary entry, September 10, 1918]: We discussed the right name of the war. I said the we called it now The War, but that this could not last. The Napoleonic War was The Great War. To call it The German War was too much flattery for the Boche. I suggested The World War as a shade better title, and finally we mutually agreed to call it The First World War in order to prevent the millennium folk from forgetting that the history of the world was the history of war.»
(The Times journalist Colonel Charles A. Repington (1858–1925); "The First World War, 1914–1918" (1920) "The Yale Book of Quotations" (2006) Yale University Press, edited by Fred R. Shapiro)

Termi ensimmäinen maailmansota vakiintui 30-luvulla. --Jaakonam 10. kesäkuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Ihan ilman lähteitä: 1930-luvulla ei voitu tietää, että "The Great War" oli ensimmäinen maailmansota... Sehän oli se sota, jonka piti lopettaa kaikki sodat. --SirteP 2. lokakuuta 2008 kello 20.38 (EEST)

Ainakin 1930-luvulla ilmestyneessä Isossa tietosanakirjassa sitä käsittelevän artikkelin otsikkona oli lyhyesti maailmansota. Järjestyslukua ei tarvittu, koska toista maailmansotaa ei ollut vielä ollut. Vanhimmassa suomalaisessa, 1910-luvulla sodan vielä kestäessä ilmestyneessä tietosanakirjassa taas otsikkona oli Suurvaltojen sota.-KLS 13. lokakuuta 2008 kello 17.58 (EEST)

Hämähäkit

Onko suomessa myrkyllisiä hämähäkkejä? Jos on voiko siihen kuolla ja kuinka nopeasti? Kommentin jätti Beksu (keskustelu – muokkaukset).

On, mutta Suomessa elävät lajit ovat niin lievästi myrkyllisiä, että ne voivat korkeintaan aiheuttaa hyttysenpistoa muistuttavia oireita. --albval (keskustelu) 12. kesäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Itse asiassa ihan Hämähäkit-artikkeli osaa kertoa tästä: Hämähäkit#Myrkyllisyys --albval (keskustelu) 12. kesäkuuta 2008 kello 09.14 (UTC)

Suomessa elää yksi ruskohämähäkkikanta (Loxoscelis laeta) Helsingin Luonnontieteellisen museon rakenteissa. Hämähäkit saapuivat museoon ilmeisesti hedelmälastin mukana 1960–1970-luvuilla. Ruskohämähäkin myrkky voi aiheuttaa ihon nekroosia. Mysid 3. heinäkuuta 2008 kello 19.14 (UTC)

Kuulemma myös vesihämähäkki ja/tai rantahämähäkki voivat aiheuttaa ampiaisen pistoon rinnastettavan "myrkytyksen". Saattaa olla vain legendaa, netistä ei löydy todella luotettavia lähteitä. --ML 3. heinäkuuta 2008 kello 19.20 (UTC)

Ohjelma ei hyväksy käyttäjätunnusta ja salasanaa

Kone tarjosi käyttäjätunnusta. kun kirjoitin muutaman merkin. Kun annoin salasanan, sitä se ei enää hyväksynyt sisäänkirjautumis yrityksen jälkeen. Onko minut laitettu käyttökieltoon sivujenne osalta? Kommentin jätti 87.94.52.129 (keskustelu – muokkaukset).

Kokeile uudelleen. Kopio vaikkapa sen jälkeen tuleva varoitusviesti tähän, jos ongelma ei poistu. Mietitään sitten uudelleen. --Black Eagle (keskustelu) 15. kesäkuuta 2008 kello 10.52 (UTC)

Jos tarkoitat, että yritit luoda tunnusta sen jälkeen, kun sinua oli huomeutettu käyttäjätunnuksen luomisesta, niin tunnuksen luomiseen pitää käyttää sivua http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sisään&type=signup eikä sivua Toiminnot:Kirjaudu sisään. --Johney 15. kesäkuuta 2008 kello 10.56 (UTC)

Klikkasitko sitä tarjottua käyttäjätunnusta (joka kaiketi oli omasi) niin, että se tuli kokonaisuudessaan käyttäjätunnus-ruutuun? Pelkkä ehdotuksen ilmestyminen ei vielä riitä vaan se pitää hyväksyä klikkauksella. --Lax 15. kesäkuuta 2008 kello 10.58 (UTC)

Nokian akku

Onko mahdollista, että puhelimeni akku olisi voinut "paisua" tai laajentua? Takakansi ei mene enää kunnolla kiinni, koska akun pohja ottaa vastaan. Sivulta katsottaessa näyttäisi, kuin akun isoimmat sivut olisivat laajenneet hieman keskeltä. Puhelin on Nokian N73 ja akku sen mukana tullut litium-polymeeriakku (BP-6M). Akkua on ladattu vain Nokian omilla latureilla. --Black Eagle (keskustelu) 15. kesäkuuta 2008 kello 10.46 (UTC)

Ja lisäys: laajentuma(?) olisi noin 0,5-1,5mm. Takakannen saa siis paikalleen väkisin. Ja puhelin ei ole pudonnut maahan ongelman ilmestymisen aikaan. Ongelma on n. 1kk vanha. Aluksi sitä ei vain huomannut. Aion viedä sen vielä ihan liikkeeseenkin, mutta haluan kysyä myös täältä. --Black Eagle (keskustelu) 15. kesäkuuta 2008 kello 10.50 (UTC)

Sama käynyt minulla, akku on kuin tynnyri... Kun taas käyttämätön akku on sileä. -tKahkonen 15. kesäkuuta 2008 kello 11.08 (UTC)

Ja veikkaanpa, että akkua käyetty n. 2v? Pitäisikös tästä ilmoittaa johonkin vai onko litium-polymeeriakuille ihan luonnollista paisua käytössä? --Black Eagle (keskustelu) 15. kesäkuuta 2008 kello 11.15 (UTC)

Varmaan 2–3 vuotta, joo. -tKahkonen 24. heinäkuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Akku meni nyt huoltoon... Saa nähdä, mitä vastaavat. --Black Eagle (keskustelu) 27. kesäkuuta 2008 kello 21.54 (UTC)

Oman puhelimeni akulle kävi samalla tavalla; siihen kasvoi jonkinlainen "patti". Ostin uuden kun en enää uskaltanut ladata sitä. Kännykkäkauppias oli ainakin yhtä kauhistunut kuin minäkin. Mysid 3. heinäkuuta 2008 kello 19.06 (UTC)

Onko tullut vastausta? -tKahkonen

Kaakkois-Espoon vuokrataso

Maksan tällä hetkellä vuokraa asunnostani Helsingissä, lähellä Kamppia noin 19 €/m². Mikä on yleensä vastaava vuokrataso kaakkois-Espoossa, alueella Haukilahti - Westend - etelä-Tapiola? Kannattaako muuttaa takaisin Espooseen halvemman vuokran perässä? 88.113.11.38 15. kesäkuuta 2008 kello 21.13 (UTC)

Keskustelujen arkistointi?

Keskustelusivustani on tullut jonkin verran pitkä, ja haluaisin arkistoida. En vain ymmärtänyt yhtään, mitä ohjeissa sanottiin asiasta. Siis auttakaa! Miten arkistoidaan keskusteluja? --Jepse 16. kesäkuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Sen voi tehdä siten että siirtää keskustelusivun nimelle (Keskustelu käyttäjästä:Käyttäjä --> Keskustelu käyttäjästä:Käyttäjä/Arkisto), sitten laitat arkistoitavalle sivulle {{arkisto}}-mallineen. --Kalastaja09 (Diskussion) 16. kesäkuuta 2008 kello 14.54 (UTC)

Sanon vielä että keskustelusivusi ei ole niin pitkä että, se pitäisi arkistoida; siinä on vain 15 osiota. Minäkin arkistoin sen vasta kun oli tullut 40 osiota. --Kalastaja09 (Diskussion) 16. kesäkuuta 2008 kello 14.56 (UTC)

Taidat olla oikeassa, ehkä jätetään arkistointi myöhemmäksi. Luulen, että tajusin nyt mikä on homman nimi. Tack så mycket! --Jepse 16. kesäkuuta 2008 kello 15.07 (UTC)

Kalastajan ohjeet eivät olleet ihan oikein: keskustelusivua ei tule ikinä siirtää sillä silloin sivun muokkaushistoria katoaa. Oikeaoppisesti arkistointi menee seuraavasti:

1. Luo alasivu Keskustelu käyttäjästä:Jepse/Arkisto1 jonka sisällöksi tallenna {{Arkisto}}
2. Kopioi keskustelusivultasi kaikki ne viestiketjut joiden viimeisin vastaus on yli kuukauden vanha Keskustelu käyttäjästä:Jepse/Arkisto1 alle. Tallenna
3. Poista varsinaiselta keskustelusivultasi arkistoidut viestiketjut

--Agony (403) 17. kesäkuuta 2008 kello 07.02 (UTC)

Auvinen

<henkilökohtainen tieto poistettu> on Pekka-Eric Auvisen isän nimi. Tuolla kun joku kysyi aiemmin, enkä osannut sinne enää vastata. 153.1.30.122 22. kesäkuuta 2008 kello 17.07 (UTC)

Siellä kai myös sanottiin, että se jääköön pimentoon. Joku myös sanoi, että Google auttaa tarvitsevia. --Black Eagle (keskustelu) 22. kesäkuuta 2008 kello 21.29 (UTC)

Ja miksi tarvitsisi jäädä pimentoon? Kun kyse on ihan julkisesta asiasta. Tämä on neuvontapalsta, yhtä hyvin joka kysymykseen voisi vastata: katso googlesta. Ja nimi on siis *poistettu* 153.1.14.165 23. kesäkuuta 2008 kello 13.29 (UTC)

Julkisuus ja hyvä maku/tarkoituksenmukaisuus ovat eri asioita. Löytyy netistä pomminteko-ohjeitakin. --albval (keskustelu) 23. kesäkuuta 2008 kello 13.31 (UTC)

Unohtunut salasana

Mitä teen, kun en muista salasanaani ja sähköpostiosoitteenikin on muuttunut? Vanhaa s-osoitetta ei enää ole, joten sitä kauttakaan en saa enää uutta salasanaa. Kommentin jätti 88.112.50.213 (keskustelu – muokkaukset).

Joudut valitettavasti rekisteröitymään uudelleen ja valitsemaan uuden käyttäjätunnuksen. Jos vanhalla tunnuksella ei ollut vielä muokkauksia, voit pyytää rekisteröidyttyäsi käyttäjänimen haltuunottoa. --Jaakonam 28. kesäkuuta 2008 kello 20.39 (UTC)

Hugin

Tarkoitukseni on ladata panoraamakuvien tekemiseksi en:Hugin (software) -ohjelma. Ohjelman sivulla http://hugin.sourceforge.net/download/ ainoa linkki valmiiseen binääriversioon on sivulle http://panospace.wordpress.com/downloads/. Tältä sivulta kun lataan toukokuisen Huginin, F-secure antaa virusvaroituksen (Win32.KME). Onkohan exe-tiedostossa oikeasti jotain vaarallista vai onko vika F-securessa? Ja mistähän saisi mahdollisesti puhtaan version Huginista? Kommentin jätti Samulili (keskustelu – muokkaukset).

Suomalaiset äänestykset

Miksi suomalaisten äänestysen ehdokasnumerot alkavat aina 2:sta? Onko syy se, ettei kukaan ehdokas voi mainostaa olevansa "numero yksi", vai ettei numero 1 sekoittuisi muihin samanlaisiin merkintöihin, vai mikä? 88.114.94.25 29. kesäkuuta 2008 kello 19.49 (UTC)

• • Uskon, että kyse on sekä mainitsemistasi syistä että siitä, ettei kukaan saisi piilotajuista etua ykkösnumeron kanssa esiintymisestä. Pitke 30. kesäkuuta 2008 kello 09.38 (UTC)

Oman käsitykseni mukaan siksi, ettei 1 sekottuisi 7:n. --George Esayas^TM 20. heinäkuuta 2008 kello 09.43 (UTC)

Espoon rantaraitti

Espoon rantaraittia Laajalahdesta Matinkylään on helppo seurata, mutta sitten tulee ongelmia. Matinkylän länsilaidalla on joku ihme voimalaitos lähellä merenrantaa. Kulkeeko raitti sen pohjois- vai eteläpuolitse? Kaitaasta eteenpäin tuntui että merkkejä raitista oli vain siellä täällä puolen kilometrin - kilometrin välein, eikä rantaa näkynyt mailla halmeilla. Tätä kesti koko matka Suinonnimenen uimarannalle asti, jossa näin meren ensimmäistä kertaa sitten Matinkylästä lähdön. "Rantaraitiksi" kutsutuksi reitiksi se näyttää olevan ihmeen sisämainen. Kaitaassa on joku "Kaitansin kylän venevalkama". Saako sinne mennä? 88.114.94.25 29. kesäkuuta 2008 kello 20.06 (UTC)

"Ihme voimalaitos" on Fortumin Suomenojan voimala, ja reitti kulkee voimalan ja venesataman välistä, siinä menee autotie. Kartta ja muuta infoa Espoon kaupungin sivulla: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;16304;38023;78410 --Harriv 11. heinäkuuta 2008 kello 17.26 (UTC)

Talitiaisen poikaset

Siirretty artikkelin Talitiainen poistetulta keskustelusivulta. –Ejs-80 1. heinäkuuta 2008 kello 18.59 (UTC)

Taitiainen teki pesän 3. kerroksen parvekkeelle Tuijan alla olevan puukehikon n. 30x30xkork.40 cm pohjalle. Tuijakasvin ruukunkansi oli kehikon päällä, mutta kulmiin jäi pienet aukot 10x10 ehkä. Tintillä oli 5 munaa. 28.6.2008 kuoriutuivat ja 30.6. oli vain 3 poikasta. Maanantaina oli enää yksi jäljellä ja tiistaina 1.7. ei yhtään. Mihin katosivat poikaset? Söikö joku eläin tai lintu? Voiko tintti kuljettaa itse poikaset toiseen pesään, jos koki olonsa häirityksi? Artikkelissa ei sitä kerrota. -- Aino Kommentin jätti 88.115.67.43 (keskustelu – muokkaukset).

Näyttelijä Peter Falk

Mikä on näyttelijä Peter Falkin kotiosoite. Kommentin jätti 88.148.187.249 (keskustelu – muokkaukset).

Kotiosoitteesta en tiedä, mutta ihailijapostin voit lähettää osoitteeseen PETER FALK, c/o Spanky Taylor, 3727 W. Magnolia Blvd., Burbank CA 91505, USA. --TBone 20. heinäkuuta 2008 kello 10.25 (UTC)

Tietokone hiiri

thumb|300px

Olisiko tietoa minkä merkkinen/mallinen hiiri tämä on. Tai onko muuta hiirimallia missä on sininen valodiodi?--Uttiv 11. heinäkuuta 2008 kello 14.37 (UTC)

No varmaan Logitechin, jos kuvan nimessäkin se on. --Juusomoro 11. heinäkuuta 2008 kello 14.40 (UTC)

Kuva on en-wikissä joten ei näy täällä, [7]. Hiiri on tosiaan logitechin ja pikaisella vilkaisulla muutamaan verkkokauppaan noita on saatavilla ihan Suomessakin. --Anr 11. heinäkuuta 2008 kello 14.43 (UTC)

pari esimerkkiä verkkokaupoista. linkkiä--Uttiv 11. heinäkuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

Jos joku etsisi minulle tuon hiiren ja toisi linkin missä myydään sitä--Uttiv 11. heinäkuuta 2008 kello 15.01 (UTC)

Kyseessä saattaa olla modattu Logitech-hiiri, modausohjeet täällä. Suomesta saa muitakin sinisiä LED-hiiriä, mm. Verkkokaupasta. Mysid 12. heinäkuuta 2008 kello 09.52 (UTC)

kaksisuuntainen mielialahäirö

Minulla ei ole kunnolista lääkitystä sairauteeni.Olen itsetuhoinen,tunnen syyllisyttä,menetystä,tunnenne että,menetän läheiseni kaikki omalla sairaudella monta suhdetta on mennyt tämän takia sirpaleeksi ja nyt aijon keinollamillä hyvään sä pelastaa ette tunne sitä että,minut hylljätään taas,tuhlaan rahaa eritäinpaljon kun olotilanne rupeaa heikkenemään.MItenkä pääsee monivuotisiin tutkimusryhmiin sillä haluan tuntea että,minusta tosijaan välitetään olen 38v nainen olen menettänyt isäni ja mummuni ja papan ne meni taivaaseen.Äiti on minut hyljännyt eikä pidäminuun mitään yhtetä.Autakaa minua että,saan elämäni kuntoon olen ihan toivoton.Itsetuhoisuus on saatava minusta pois sillä kävin jo kuolemanpuolella."tiuku" Kommentin jätti 87.93.5.38 (keskustelu – muokkaukset).

Valitettavasti vaikka Wikipedia tietosanakirja onkin, on tämä vapaan muokattavuuden takia epäluotettava. Jos siis tarvitset tarkkoja lääketieteellisiä neuvoja, tulee sinun kääntyä lähiterveyskeskuksesi asiantuntijan puoleen. --Agony (403) 12. heinäkuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

Joo, lääkäriin siis...--Suomen Hampunlehti, joka epäjärjestelmällisellä toiminnalla onnistui itsensä pilvessä polttamaan. 23. heinäkuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Artikkelien tekeminen

En osaa tehdä artikkelia, se aina todetaan roskaksi. auttakaa? Kommentin jätti J3553 (keskustelu – muokkaukset).

Voit vain opetella.--Uttiv 13. heinäkuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

Roskaksi merkityt artikkelit ovat yleensä liian lyhyitä (minitynkiä), tietosanakirjasisältönä epämerkittäviä tai ilman lupaa kopioituja toiselta sivulta. Ota mallia muista saman aihealueen artikkeleista ja vilkaise myös tyyliopasta. Wikikoodimuotoilut löytyvät sivulta Ohje:Kuinka sivuja muokataan. Älä lannistu. :) –neurovelho 13. heinäkuuta 2008 kello 19.50 (UTC)

Niin joo, jotkut käyttäjät merkitsevät todella herkästi roskaksi myös kieliopillisesti huonokuntoiset artikkelinalut vaivautumatta korjaamaan niitä. Kannattaa udella syitä roskamerkinnästä huomauttaneilta käyttäjiltä. Sivujen poistamisesta jää merkintä poistolokiin, siellä on yleensä merkattu lyhyt syy toimille. –neurovelho 13. heinäkuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

Roskaa ovat siis minitynkää kehnommat ("Juice Leskinen oli muusikko" tai "Leipä on ruokaa"), epämerkittävät ja luvatta kopioidut. Lue myös sivu: Wikipedia:Roskaa. -tKahkonen 14. heinäkuuta 2008 kello 10.52 (UTC)

Neurovelho: Minityngät eivät ole roskaa. --Johney 10. elokuuta 2008 kello 09.33 (EEST)

Jepz, puhuin tietysti HOK-artikkeleista, anteeksi. –neurovelho 10. elokuuta 2008 kello 14.17 (EEST)

Eipä se mitään. --Johney 10. elokuuta 2008 kello 14.20 (EEST)

Peilikompassi.

Ostin uteliaisuuttani peilikompassin mutta en osannut käyttää sitä. Kukaan suunnistuksen harrastajakaan ei ole osannut neuvoa kompassin käyttöä. Mistä saisin kansantajuisia ohjeita. Utelias Jokke Kommentin jätti 85.156.249.97 (keskustelu – muokkaukset).

Peilikompassista on apua otettaessa tarkkoja suuntimia kaukana näkyviin kohteisiin; sillä voi nähdä suunnittavan kohteen ja kompassin yhtä aikaa. Peili laitetaan 45° kulmaan ja tähdätään kohteeseen (kuva), jolloin kompassin lukema näkyy samalla peilistä. Eri malleissa voi olla myös muita ominaisuuksia, kuten kaltevuusmittaus tai erannon korjaus. Mysid 16. heinäkuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Titanic

Upotessaan Titanic meni kahtia kahden viimeisen savupiipun välistä. Etupuolesta olen nähnyt kuvia ja se löydettiin 1986. Onko tuota peräosaa löydetty? --Eetvartti ^(Kerro) 14. heinäkuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Molemmat osat löydettiin 1985. Ne olivat meren pohjassa 600 metrin päässä toisistaan ja kääntyneet toisiaan kohti. Mysid 16. heinäkuuta 2008 kello 14.26 (UTC)

Ok. --Eetvartti ^(Kerro) 17. heinäkuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

JVC & Windows Movie Maker

Sitä ajattelin kysäistä, että miten tiedoston saa siirrettyä JVC:n Everio GZ-MG334 -videokamerasta Windows Movie Makeriin? Olen yrittänyt sitä useampaan otteeseen, mutta ei ole tullut tuloksia. --junafani ^(Hccmqqr) 15. heinäkuuta 2008 kello 18.25 (UTC)

Mikä ihme on tämä Windows Movie Maker? --Johney 15. heinäkuuta 2008 kello 18.27 (UTC)

Tämä. --junafani ^(Hccmqqr) 15. heinäkuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

Tai antaa olla, asia selvisi itsestään jokunen hetki sitten. Niin asioille joskus käy, kun pyörii koko ajan mielessä. --junafani ^(Hccmqqr) 17. heinäkuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

ronaldo ja ronaldinho

Hei!Pelaako Ronaldo ensi kaudella AC Milanissa vai jossain muussa seurassa?Mikä se muu on?Ja pelaako Ronaldinho numerolla 80 AC Milanissa ensi kauden???:D Näitä halusin kysyä!!!:D kesäterveisin:Hevimies97 Kommentin jätti Hevimies97 (keskustelu – muokkaukset).

Tuoreet muutokset

Tarvisin JS-koodilla if-ehdon joka toteutuu kun ollaan Toiminnot:Tuoreet muutokset-sivulla. Toteutuessaan lisää koodiin auto-refreshin joka päivittää sivun 20. sekunnin jälkeen. Jos joku viitsisi tehdä edes suuntaa-antavan koodipätkän, olisin kiitollinen. Terv. Nurtsio ^{kerro | mitä tein} 21. heinäkuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

Sivukohtaisia JS-skriptejä ajavalla Firefoxin Greasemonkey-lisäosalla on jonkunnäköinen AutoRefresh-skripti, jonka lyhyestä lähdekoodista on varmaan apua omankin ratkaisun toteuttamiseen. :) Jos homman saa tehdä muutenkin kuin JavaScriptillä, niin paras ja helpoiten säädettävä ratkaisu on mielestäni selaimeen rakennettu ominaisuus: automaattisen päivityksen saa Firefoxin valikkoon ReloadEvery-lisäosalla ja Operassa tuo toiminnallisuus on vakiona. –neurovelho 22. heinäkuuta 2008 kello 03.15 (UTC)

Tuoreita muutoksia voi myös reaaliajassa tarkkailla mm ircissä tai VandalFighter -ohjelmalla. --Harriv 23. heinäkuuta 2008 kello 20.34 (UTC)

Hampun polton haittavaikutukset

Mahdolliset vaikutukset pitempiaikaisesta kannabis-kasvin käytöstä?--Suomen Hampunlehti, joka epäjärjestelmällisellä toiminnalla onnistui itsensä pilvessä polttamaan. 23. heinäkuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

Kannabis-artikkelin käytön haitat -osio on mielestäni varsin kattava esitys aiheesta. Ts. pähkinänkuoressa: tutkimukset ovat hyvin ristiriitaisia ja koko aihe kiistanalainen. Käyttötiheyden lisäksi aika tavalla vaikuttaa tietysti myös käyttötapa: poltteleeko kadulta ostettua hasista vai itse kasvatettuja kasvinosia, hengittääkö savua piipusta tupakkaan sekoitettuna vai syökö kannabiskeksejä jne. Käyttö ainakin lisää tilastollisesti riskiä psyykkisten sairauksien puhkeamiseen kuten muutkin päihteet. Suorien vaikutusten lisäksi voi tietysti halutessaan puntaroida porttiteorian paikkansapitävyyttä. –neurovelho 23. heinäkuuta 2008 kello 20.07 (UTC)

Alkoholin ulosmyynti ja anniskelu

Haluaisin saada selvennystä suomen lainsäädännöstä alkoholin ulosmyynnistä ja anniskelusta.

• Saako sama paikka yhtä aikaa myydä alkoholia ulos ja anniskella sitä, jos se tapahtuu eri tiloissa?
• Saako ulosmyydyn alkoholijuoman juoda myyntitiloissa, jos se ei muuten ole häiritsevää käytöstä?
• Ulosmyynnin on loputtava kello 21, mutta saako anniskelu jatkua aamuun asti, vai onko silläkin lakisääteinen takaraja?
• Tarvitaanko alkoholin ulosmyyntiinkin erityinen lupa, kuten anniskeluun tarvitaan?

Ja lisäksi, koskeeko sama anniskelulainsäädäntö myös alkoholittomia juomia? 88.113.11.22 24. heinäkuuta 2008 kello 18.10 (UTC)

Parhaat vastaukset - ilmana virhetulkintoja - saat otamalla yhteyttä lääninhallitukseen. --Ulrika 24. heinäkuuta 2008 kello 18.29 (UTC)

Kysyin asiaa Etelä-Suomen lääninhallitukselta, tässä vastaukset:

• Saako sama paikka yhtä aikaa myydä alkoholia ulos ja anniskella sitä, jos se tapahtuu eri tiloissa?
  • Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeen mukaan vähittäismyyntiä ei saa harjoittaa samassa tilassa kuin alkoholijuomien anniskelua. Jos liikepaikan kokonaisuuteen kuuluu sekä vähittäismyyntiä että ravitsemisliike, tulee niiden liiketoimintojen ja liiketilojen olla selvästi toisistaan erillään omine kassatoimintoineen. Vähittäismyyntiin ja anniskeluun hankitut alkoholijuomat on pidettävä varastossa erillään.

• Saako ulosmyydyn alkoholijuoman juoda myyntitiloissa, jos se ei muuten ole häiritsevää käytöstä?
  • Alkoholilaki 58 §: Nauttimiskiellot: Alkoholijuoman nauttiminen on kielletty mm. alkoholijuomien vähittäismyyntipaikassa sekä muussa avoimessa kauppaliikkeessä.

• Ulosmyynnin on loputtava klo 21, mutta saako anniskelu jatkua aamuun saakka vai onko sillakin lakisääteinen takaraja?
  • Alkoholilain 23 §:n mukaan aniskelua ei saa aloittaa ennen klo 9:ää aamulla ja se tulee lopettaa kun anniskelupaikka suljetaan kuitenkin viimeistään kello puoli kaksi. Mikäli anniskeluaikaa halutaan em. jatkaa tulee siihen hakea jatkoaikalupa, minkä myöntäminen edellyttää tiettyjen kriteereiden toteutumisen.

• Tarvitaanko alkoholin ulosmyyntiikin erityinen lupa, kuten anniskeluun tarvitaan?
  • Alkoholilain 14 §:n mukaan alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa harjoittaa alkoholiyhtiön lisäksi se, jolle lupaviranomainen (lääninhallitus) on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan. Ulosmyyntiin tarvitaan siis lupa kuten anniskeluunkin.

• Koskeeko sama lainsäädäntö myös alkoholittomia juomia?
  • Alkoholilaki koskee vain alkoholipitoisia aineita ei siis alkoholittomia juomia. Ravitsemisliikkeessä tulee kuitenkin aina olla tarjolla myös alkoholittomia juomia.

88.113.11.22 28. heinäkuuta 2008 kello 17.05 (UTC)

En muista koska liityin Wikipediaan!

Voisiko joku ylläpitäjä kertoa koska liityin Wikipediaan tai mistä löytäisin liittymis päivämääräni?--Kalmageddon 26. heinäkuuta 2008 kello 14.10 (UTC)

27. lokakuuta 2007 kello 19.39. --Agony (403) 26. heinäkuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

Kiitos!--Kalmageddon 26. heinäkuuta 2008 kello 14.23 (UTC)

Kaikki käyttäjät voivat nähdä käyttäjän rekisteröitymispäivän. --Johney 26. heinäkuuta 2008 kello 14.26 (UTC)

Kaikki vihaa minua.Mitä teen?

Otsikko taitaa kertoa kaiken.Kaikki aloittamani artikkelit poistetaan tai tuhotaan.Tein artikkelin Naked Idol bändistä ja kun olin tullut etsimästä tietoa takaisin tänne niin se oli poistettu.Ainoat menestyneet aloittamani artikkelit ovat Wintteri ja Finnjolla.Tällaista.Miten voin tallentaa artikkelini ettei sitä poisteta kun olen hakemassa lisätietoa? Kalmageddon 27. heinäkuuta 2008 kello 09.09 (UTC)

Ei voi sanoa, että sinua vihataan, jos artikkeleitasi poistetan. Nakel Idol poistettiin epämerkittävyyden takia. --Johney 27. heinäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Olin hakemassa tietoa koska Naked Idol on perustettu,mutta en löytänyt.Olen lähettänyt Sami Wolkinggille sähköpostia asiasta,mutta hän ei ole vastannut niihin sähköposteihin,mutta muihin kyllä.Hän se on muuten mukava kaveri ;) Kalmageddon 27. heinäkuuta 2008 kello 09.14 (UTC)

Artikkelin tiedon määrä eivät vaikuta artikkelin merkittävyyteen. --Johney 27. heinäkuuta 2008 kello 09.18 (UTC)

Eikö Naked Idol ole mielestäsi merkittävä.NI on tällähetkellä studiossa ja jos hyvin menee niin sinkku tulee tämän vuoden joulukuussa.Magnum kertoi.Noi vois kyllä kirjottaa artikkeliin Naked Idol.Sanotko Kyllä vai Ei Naked Idol artikkelin avaamiselle?Kalmageddon 27. heinäkuuta 2008 kello 13.12 (UTC)

Poistokäytännön suuntaviivoissa asia on tiivistetty näin: ”Yhtyeet ja artistit, jotka ovat julkaisseet albumin tunnetun levy-yhtiön kautta, ovat merkittäviä. Pelkkä sinkkujulkaisu ei ole riittänyt, minialbumi kylläkin. Myös keikat merkittävissä suomalaisissa konserttipaikoissa ja/tai kiertueet ulkomailla ovat nostaneet säilytyskynnystä. Pelkän omakustanteen julkaisseet tai kokoomalevyllä esiintyneet on pääsääntöisesti poistettu. Oman, muita työllistävän yrityksen tai osuuskunnan kautta albumin kaupallisesti julkaisseet yhtyeet on kuitenkin laskettu merkittäviksi.” –neurovelho 27. heinäkuuta 2008 kello 18.27 (UTC)

Tein uuden artikkelin, koska sain Magnumilta lisä-infoa.Kalmageddon 28. heinäkuuta 2008 kello 09.35 (UTC)

Artikkelien pitää perustua julkaistuun tietoon, katso Wikipedia:Tarkistettavuus. --Harriv 28. heinäkuuta 2008 kello 09.51 (UTC)

Riittääkö Sami Wolkingilta saadut sähköpostiviestit-lähteeksi, koska eihän kukaan halua, että henkilökohtaiset viestit julkaistaan internetissä.En minä ainakaan.Kalmageddon 28. heinäkuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Ei riitä, tiedon pitää olla peräisin esimerkiksi sanomalehdestä tai kirjasta. --Harriv 28. heinäkuuta 2008 kello 10.58 (UTC)

Jostakin fanin tekemästä kirjasta vai??Magnum kertoi, että jos lukee jonkun hänestä kertovan kirjan joka on täyttä puppua.Sitten kirjotetaan sen kirjan perusteella Wikipediaan.Ja kaikki uskoo.Magnum on luotettava lähde.Kalmageddon 28. heinäkuuta 2008 kello 11.02 (UTC)

Sinun ja Wolkingin välistä sähköposteilua ei kukaan kolmas henkilö voi tutkia. Tiedon pitää olla sellaisesta lähteestä, että periaatteessa kuka hyvänsä voi sen äärellisellä vaivalla tarkistaa. --Louhikärmes 28. heinäkuuta 2008 kello 11.04 (UTC)

Toisaalta lähteiden puute ei tässä ole perusongelma. --Louhikärmes 28. heinäkuuta 2008 kello 11.05 (UTC)

Toisaalta jos saamme Kalmageddonin ymmärtämään mikä on luotettava lähde, niin ehkä ne poistetut artikkelit vähenee. --Harriv 28. heinäkuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Vaikka fanin tekemästä, jos se on uskottava ja sitä myydään kirjakaupassa tai se löytyy kirjastosta. Kuten täällä lukee, tiedon pitää olla tarkistettavissa luotettavasta lähteestä. --Harriv 28. heinäkuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Mutta toisaalta jos kirjassa on virheellisiä tietoja, ja ne on esitetty toisin, esimerkiksi levy-yhtiön yhtyeartikkelissa, tämä toinen tietoa on hyvä esittää vastapainona, jotta lukija voi arvioida kumpi on oikea. Jos kuitenkin toinen on selvästi luotettavampi, epäluotettavan lähteen tieto voidaan tietysti poistaa. Muistetaan myös että fanisivustot eivät ole luotettavia lähteitä, sillä niillä ei ole kontrollia. --Ulrika 28. heinäkuuta 2008 kello 11.55 (UTC)

Magnumin ikä on Sami Wolking artikkelissa väärin.Yst.terv Kalmageddon 28. heinäkuuta 2008 kello 15.19 (UTC)

Netti jumittaa

Koneellani ei tunnu toimivan juuri mitkään sivustot. Googlen yläpalkilla etsimällä saa Googlen toimimaan, ja kääntämällä useat sivut toimimaan. Esimerkiksi YouTube ei tunnu toimivan. Toisaalta taas Wikipedia pelittää ihan hyvin, joten ongelma ei voi olla nettiyhteydessä. Selaimista koitettu IE:tä ja Mozillaa, joissa molemmissa sama ongelma. Onko kyseessä joku virus tai mato, vai mistä tämä johtuu? —kallerna™ 29. heinäkuuta 2008 kello 22.17 (UTC)

Välityspalvelin? --Harriv 30. heinäkuuta 2008 kello 07.31 (UTC)

Mulla pelaa Mozilla ihan hyvin nytkin...Kalmageddon 30. heinäkuuta 2008 kello 19.37 (UTC)

Sama täällä. --Juusomoro 30. heinäkuuta 2008 kello 19.42 (UTC)

IE:ssä on jotakin vikaa tosin, joten tämä saattaa olla mato. --Juusomoro 30. heinäkuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

Mulla kaikki selaimet (opera, firefox ja IE) toimii täysin. --Johney 31. heinäkuuta 2008 kello 08.38 (UTC)

Tämäkin tietokone toimii ihan nätisti, mutta se ei taida auttaa Kallernan ongelmiin. --Harriv 31. heinäkuuta 2008 kello 11.51 (UTC)

Kyllä kallernalla taitaa olla koneessa ongelma.Joskus minulla jäi jumiin ettei muille sivuille päässyt kuin vain Googleen.En vain muista miten selvisin siitä.Noh elän vielä:D

Kalmageddon 31. heinäkuuta 2008 kello 17.30 (UTC)

Toimeentulotuki ja perintö ?

Menetänkö Kelan etuuteni pienen perinnön takia ?Tarkoitan että olen saanut Kelalta toimeentulotukea ja nyt isäni kuoltua saan pienen perinnön niin vaikuttaako se toimeentulotukeeni ja miten?Kommentin jätti Nikjoh-2 (keskustelu – muokkaukset).

Kyllä se luultavasti vaikuttaa, onhan sitä kuultu, että on joutunut asuntonsakin myymään. Mutta parhaan tiedon saat Kelasta. Ratkaisut voivat olla yksilöllisiä ja eri toimistoissa erilaisia, vaikka peruslinjat on säädetty ylemmällä tasolla.--Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 06.01 (UTC)

Toimeentulotuen myöntää sosiaalitoimisto. Tietääkseni kertaluontoiset tulot (kuten perintö) otettaneen huomioon. --Anr 4. elokuuta 2008 kello 06.02 (UTC)

Sori väärä tiedonantoni, tietenkin sosiaalitoimisto. Mutta siis periaate on että todennäköisesti vaikuttaa.--Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 06.03 (UTC)

Stadin slangi

Puhutaanko stadin slangia myös Espoossa ja Vantaalla vai onko se puhtaasti helsinkiläinen ilmiö? 195.197.240.134 5. elokuuta 2008 kello 12.50 (EEST)

Ottaen huomioon että "alkuperäisen" Stadin slangin kulta-aika oli 1900-luvun alkupuolella, jolloin Espoo ja Vantaa olivat enimmäkseen maaseutua, niin tuskinpa ainakaan syntyperäisistä Espoon ja Vantaan asukkaista tällaisia henkilöitä löytyy. Muutenkin se mitä termillä Stadin slangi käsitetään alkaa olla käsittääkseni kansanperinnettä.. --Harriv 5. elokuuta 2008 kello 17.30 (EEST)

Harva enää puhuu puhdasta stadin slangia, se tosiaan on aika lailla historiaa. Sitä vastoin puhekieli, jota puhutaan pääkaupunkiseudulla, vaihtelee oman käsitykseni mukaan hieman paikan suhteen. Eli siis Helsingissä käytetään puhekielen sanoja, joita Espoossa käytetään vähemmän. Ero ei tietenkään ole yhtä räikeä kuin murteiden välillä. --Black Eagle (keskustelu) 10. elokuuta 2008 kello 09.29 (EEST)

Helsingissä nykyään nuorten keskuudessa käytetyllä puhekielellä ei ole oikeastaan enää mitään tekemistä stadin slangin kanssa. Jotain yksittäisiä sanoja vielä esiintyy (kuten vaikkapa "mutsi" = äiti, "duuni" = työ), mutta usein nämä ovat sitten puhekieleen laajemminkin yleistyneitä sanoja. Nykyinen puhekieli on vahvasti anglovaikutteista, kun taas stadin slangin sanat ovat/olivat enimmäkseen peräisin ruotsin kielestä. --Sumafi 14. lokakuuta 2008 kello 17.21 (EEST)

Ilmiantovelvollisuus, puuttumisvelvollisuus?

Vanha tietosanakirjani kertoo, että on olemassa ilmiantovelvollisuus, eli lain mukaan on kerrottava, jos tietää, että tekeillä on rikos. Ilmiantovelvollisuus koskee vakavia rikoksia kuten murhaa, maanpetosta, rahanväärennöstä jne. Onko olemassa jonkinlaista "puuttumisvelvollisuutta" tms., joka määräisi, että kansalaisen on puututtava (itseään vaarantamatta jne.) rikokseen ja pyrittävä estämään sen tapahtuminen? Mitä rikoksia tällainen velvollisuus mahdollisesti koskee? Samulili 7. elokuuta 2008 kello 22.40 (EEST)

Hätänumeron ohjeessa on ote rikoslaista. Siinä sanotaan mm. että silminnäkijä saa ottaa kiinni pakenevan tai verekseltään havaitun rikollisen jne. Laki on vuodelta 2003.[8] Tikkakit 24. elokuuta 2008 kello 21.14 (EEST)

Kemistin aineita

Mistä voi ostaa kemistin kemikaaleja? Tarviiko niiden ostamiseen jonkun luvan? Kommentin jätti 88.148.203.17 (keskustelu – muokkaukset).

Riippuu kemikaalista. Lähikaupasta, apteekista ja huoltoasemalta saa kaikenlaista. --Harriv 10. elokuuta 2008 kello 19.30 (EEST)

Voiko niitä tilata netistä?

Mitä? --Harriv 11. elokuuta 2008 kello 11.19 (EEST)

Kemistin kemikaaleja!

Edelleen riippuu mitä kemikaaleja olet hakemassa ja kuinka paljon. Kemistin valikoimat tahtoo olla aika suuret. Joitain aineita saa pienissä määrin apteekista, joitain maatalouskaupoista ja ainakin nestemmäistä typpeä saa AGA:lta. Kysymysten perusteella et oikein tiedä mitä olet tekemässä, joten suurempien vahinkojen välttämiseksi kannattaisi suosiolla jättää tekemättä. --qWerk 11. elokuuta 2008 kello 12.17 (EEST)

Yläosattomat nais-DJ:t

Kirjoitin englanninkieliseen Wikipediaan maininnan noista Sedu Koskisen yläosattomien nais-DJ:iden klubi-illoista, ja se synnytti keskustelun kyseisen ilmiön merkittävyydestä. Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta tai tietoa alkuperäisistä Moskovan klubi-illoista, ainoastaan Sedu Koskisen helsinkiläisistä kopioista niistä. Tietääkö joku noista Moskovan klubi-illoista jotain, minkä voisi lisätä englanninkieliseen Wikipediaan lähdeviitteeksi? 195.197.240.134 11. elokuuta 2008 kello 13.25 (EEST)

Finland survival kit

Sorry for writing in English, but I thought I'd get a better response here. I shall try to keep this simple. I hope you understand:

My boss is moving to Finland, from the UK. As part of his "Finland survival kit" we need a woolly hat (since it will be cold). Ideally, we want one in blue and white (Finnish national colours), with "Suomi" or "Finland" on it, perhaps with a cross design like your flag. Unfortunately, I cannot find one on English websites. However, I am sure that they must sell them to freezing tourists!

Please advise where we may be able to buy such an item online. We obviously need European delivery.

Finally, is there anything else we might consider including in his "Finland survival kit"? We have an idea for a Lordi CD and a Finnish-English phrase book. Kommentin jätti 86.128.31.43 (keskustelu – muokkaukset).

With a quick googling (keywords: Suomi pipo kauppa = Finland, wooly hat, shop) I found this (in Finnish only), try BabelFish to translate. I didn't find any mention on the page about int'l deliveries, but I don't see why they wouldn't. I'm sure you can find other places by google as well. --albval (keskustelu) 14. elokuuta 2008 kello 09.31 (EEST)

The webshop delivers only inside Finland. They ask to contact customer service if you want to order abroad. Contact form is here. (Nimi = Name, Puhelin = Phone number, Sähköposti = email, osoite = address, viesti/palaute = message/feedback) --Harriv 14. elokuuta 2008 kello 10.29 (EEST)

You can find a similar hat in Suomikauppa, too. It's a better shop for you as you need European delivery and the site is in English. --Simop 14. elokuuta 2008 kello 11.23 (EEST)

Your boss better start learning our culinaristic habbits too: if survival kit price is no object, order from Suomikauppa also salty liquorice (Fazer Super Salmiac for example) and rye bread (Oululainen is good). --Agony (403) 14. elokuuta 2008 kello 12.05 (EEST)

GTA 4 splitscreen modesssa

voiko gta4 pelata kaverin kanssa splitscreen modissa Kommentin jätti Rikula1 (keskustelu – muokkaukset).

Ei voi. Split screen jätettiin pois luultavasti teknisten rajoitusten takia. GTA4:ssä on online-moninpeli. Mysid 17. elokuuta 2008 kello 16.01 (EEST)

Kysymys

Missä voi vain keskustella ihan mistä tahansa aiheesta, kuin musiikkia tai jotain muuta? Kommentin jätti Omool (keskustelu – muokkaukset).

Jossain muualla kuin Wikipediassa – kyseessä kun on tietosanakirjaprojekti eikä keskustelupalsta. :) Juttelu on sitä paitsi varmasti mukavampaa ja helpompaa juuri siihen suunnitelluilla foorumeilla, wikitekniikassa on myös huonot puolensa. –neurovelho 17. elokuuta 2008 kello 22.17 (EEST)

Suomi24:n chat ja keskustelupalsta ovat suosittuja tällaisia keskustelupaikkoja. Mysid 19. elokuuta 2008 kello 19.14 (EEST)

Lisäksi on olemassa lukuisia tiettyyn aiheeseen keskittyneitä chatteja/keskustelupalstoja yms. --grb-89 19. elokuuta 2008 kello 19.19 (EEST)

Armeijakysymys

Jos on jo suorittanut asepalvelusvelvollisuutensa siviilipalveluksen muodossa, onko mahdollista silti tulla käymään tutustumaan armeijaelämään ja lähteä sieltä sitten heti vähän ajan päästä pois, vai onko armeija pelkästään siellä oikeasti palvelevia varten? 88.112.252.252 19. elokuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

Kun on aloittanut siviilipalveluksen, ei ole enää asiaa armeijaan. Avoimien ovien päivää vietetään kyllä varuskunnissa ja sotilaskodissa voi käydä. --Jisis (keskustelu) 19. elokuuta 2008 kello 22.06 (EEST)

Kiitos, tätä olen miettinyt aina siitä asti kun kutsunnoissa sanoin etten halua armeijaan vaan siviilipalvelukseen. En siis pääse koskaan kokemaan millaista armeijaelämä oikeasti on, mutta pääsen sentään joskus näkemään millaiselta armeijakasarmi näyttää. 88.112.252.252 19. elokuuta 2008 kello 22.32 (EEST)

Vaikka on kutsunnoissa sanonut haluavansa sivariin, voi vielä vaihtaa armeijaan, mutta kun on aloittanut siviilipalveluksen ei se enää ole mahdollista. --Jisis (keskustelu) 19. elokuuta 2008 kello 22.35 (EEST)

Minulle se ei kuitenkaan enää käy, koska en ole ainoastaan aloittanut siviilipalvelusta, vaan myös suorittanut sen kunnialla loppuun. 88.112.252.252 19. elokuuta 2008 kello 22.50 (EEST)

Sisä- ja ulkopaikallissijat

Onko tavassa käyttää sisä- tai ulkopaikallissijoja paikannimissä mitään logiikkaa? Miksi sanotaan Helsingissä ja Espoossa, mutta Vantaalla? Miksi sanotaan Helsingissä ja Turussa, mutta Tampereella? Miksi suurin piirtein jokaisesta Euroopan maasta käytetään sisäpaikallissijaa, mutta sanotaan Venäjällä? Ulkopaikallissija tuntuu jotenkin vähempiarvoiselta kuin sisäpaikallissija, onko tässä jotain perua vai kuvittelenko vain? 88.112.252.252 21. elokuuta 2008 kello 00.05 (EEST)

Ainakin suomenkielisissä kuntien nimissä noudatetaan paikkakunnalla vakiintunutta käytäntöä. --Juha.EBT 21. elokuuta 2008 kello 00.11 (EEST)

Korpelan Nykyajan kielenoppaassa on aiheesta juttua: suomalaisten paikannimien taivutus ja vieraiden paikannimien sijamuodot. –Ejs-80 21. elokuuta 2008 kello 00.14 (EEST)

Eli kyse on vain vakiintuneesta käytännöstä, toisin sanoen niin sanotuista hysteerisistä rusinoista? 88.112.252.252 21. elokuuta 2008 kello 00.28 (EEST)

Huomattavan hysteerisistä rusinoista. pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.23 (EEST)

Lisäisin, että Vantaa ja Tampere ovat nimensä saaneet/jotain sinne päin jokien mukaan. Suomen kielessä joella voi asua, joessa on liian märkää... pitke 20. lokakuuta 2008 kello 23.55 (EEST)

Juuri näin. Vesialueista nimensä saaneet paikannimet ovat näitä -llä, -lla tapauksia. On humorista sanoa asuvansa Pyhäjärvessä, mutta ok sanoa asuvansa Pyhäjärvellä. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 21. lokakuuta 2008 kello 00.05 (EEST)

Otsonikato, ilmastonmuutos ja venäjä

Kaverini tässä muutama päivä sitten pelotteli, että jos venäjä laukaisisi ydinpommin, otsonikerros tuhoutuu. Hän "väitti" että ei venäjä ajattele. Olen hyvin nuori iältäni ja ilmastonmuutos arveluttaa. Voiko suomi hukkua veteen? Onko ennustetta milloin suomen olisi mahdotonta jatkaa elämäänsä? Kommentin jätti 80.223.223.195 (keskustelu – muokkaukset).

Riippuu hyvin pitkälti kenen "kauhukuvia" kuuntelee. Suomalaisessa propagandassamediassa yleisesti maalattu uhkakuva on erilaiset myrskyt sekä veteen peittyminen. Muualla maailmassa (valitettavasti en muista väitteen esittäjän nimeä, joku professoritason henkilö yhdessä niistä monesta riippumattomasta ilmastonmuutosta tutkineen ryhmän jäsenestä) taas totesi että pohjoismaat tulee olemaan ilmastonmuutoksen jälkeen kuten Espanja (ja Espanja kuin Sahara). Itse ainakin uskon enemmän jälkimmäiseen ja hankin lapsenlapsenlapsilleni maatilkun pohjanmaalta jossa viljellä maankuuluja viinirypäleitä viinejä varten. Se koska "ilmastonmuutos tulee" on yhtä avoin kuin tutkijan intressit: se on jo alkanut, alkaa ensi vuonna, 50 vuoden päästä tai 100 vuoden päästä. Niin tai näin, ihmiset ei yksin ole "syypäitä" ilmastonmuutokseen, vaan se olisi joka tapauksessa tullut (tosin ehkä viisisataa vuotta myöhemmin). Mitä tulee väitteeseen ydinpommin otsonia tuhoavasta vaikutuksesta saattaa olla jotain perää, mutta vahvasti liioiteltua sellaista: Tsar Bomba ei otsonikerrosta tuhonnut ja alkaa tulemaan tekniset rajat vastaan tuota suuremmissa ydinpommeissa. Ja loppuun disclaimer: kaikki mitä tässä lukee on vain omia maallikkomaisia johtopäätöksiäni. Jollain toisella on varmasti hyvin erilaiset tulkinnat. --Agony (403) 21. elokuuta 2008 kello 18.22 (EEST)

Sanotaan nyt niin, että Suomessa 30- ja 40-luvulla syntyneiden ihmisten (ehkä isovanhempiasi), elämä on muuttunut heidän elämänsä aikana enemmän kuin kukaan saattoi kuvitella. (erityisesti, jos he syntyivät Suomessa maatalousyhteisöön tai pieneen kaupunkiin). Ei kannata miettiä kauheasti tulevaisuutta, maailma muuttuu ja ihmiset sopeutuvat... Yksittäinen ydinpommiräjäytys ei vielä tuhoa maailmaa mitenkään merkittävästi. (ydinkokeita kun on tehty varmaankin kymmeniä?) J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 21. elokuuta 2008 kello 18.31 (EEST)

Ilmastonmuutospelleily on saanut kyllä aivan kohtuuttoman suuret mittasuhteet. Luonnonsuojelua ei ole enää vuosiin perusteltu luontoarvoilla, vaan aina vain jaksetaan jankuttaa ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen "torjunta" vaikuttaa lisäksi toimivan jonkinlaisena tekosyynä ostaa puolen vuoden välein uusi, saastuttavasti valmistettu auto. Se kun tuottaa marginaalisesti vähemmän hiilidioksidipäästöjä. —ilaiho (kitinää) 21. elokuuta 2008 kello 18.38 (EEST)

Minä taas sanoisin tuohon, että vaikka sitä mediassa paisutellaankin, on syytä olla erittäin varovainen. Totuuden kertominen ja sitä kautta tehtävät varotoimet kun eivät ole riittäviä. Tarkoitan siis, että jos sanotaan, että näin ja näin käy, ei ihmiskunta tee riittävästi sen estämiseksi, koska se ei koska yhden ihmisen elämää riittävästi. Ongelma ei ole ihmisten vaan ihsmiskunnan ja meistä täällä pohjoisessa yksilön etua korostavista ei tunne kuuluvansa "ihmiskuntaan". Totuushan on se, että teimme me mitä tahansa, me saastutamme ja lisäämme ilmastonmuutosta entuudestaan. Millään ekologisemmilla autoilla ei ole mitään merkitystä, jollei puhuta kymmenistä prosenteista globaalisti. Suomalaiset eivät ole tarpeeksi.
Tämä siis johtaa siihen, että asiaa on pakko paisutella ja tuoda se ihmisten arkeen, jotta asialle tapahtuisi jotain. Ja tämä ilmastonmuutoksen liikkuva juna täytyy silti pysäyttää. Mielestäni ihmisen oikeudet luontoon menevät tässä asiassa yli kaikkien rajojen. Se vain on niin sääli, että yhteinen omaisuus kun ei oikein ole kenenkään omaisuutta. --Black Eagle (keskustelu) 23. elokuuta 2008 kello 12.09 (EEST)

Cimbrian War

Mikä olisi suomenkielinen vastine tälle? En mä ainakaan Antiikin käsikirjasta tai Googlella löytänyt mitään. Kimbrisota?. --Barosaurus Lentus 26. elokuuta 2008 kello 21.46 (EEST)

Käyntikysymyksiä

Kaksi kysymystä historian suurmiehistä ja Suomesta on pitkään askarruttanut minua.

1. Kävikö Urho Kekkonen koskaan hänen mukaansa nimetyssä kansallispuistossa?
2. Kävikö Väinö I, Suomen kuningas, koskaan Suomessa?

88.112.252.252 26. elokuuta 2008 kello 23.39 (EEST)

1. Lyhyt ja helppo vastaus: ei. Kansallispuisto nimettiin vuonna 1983, jolloin Kekkosen terveydentila oli jo sen verran huono, että hän ei kyennyt edes kunnolla liikkumaan ilman avustajia, saatikka käymään paljonkaan Tamminiemen ulkopuolella. Hieman pidempää tutkimusta ja semantiikan unohtamista sen sijaan vaatii se, vierailiko Kekkonen koskaan Koilliskairan sillä alueella, joka sittemmin nimettiin hänen mukaansa. Mutta jo tällä vastauksella voi tarvittaessa ainakin ratkaista vedon. :-)
2. Ei.

--Jaakonam 27. elokuuta 2008 kello 00.15 (EEST)

Halla/helle

Minua on jo pitkään huvittanut se, että suomen kielessä on sanat "halla" ja "helle", jotka kuulostavat melkein samalta, mutta tarkoittavat enemmän tai vähemmän päinvastaisia asioita. Nämä tosin taipuvat eri tavalla: "hallan" mutta "helteen". Mikä näiden sanojen syntyhistoria on? Onko missään muussa kielessä vastaavia sanoja? 88.112.252.252 27. elokuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

mistäs tuon koko listan saisi kokonaisena

Seuraava kysymys jätettiin Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain -artikkelin keskustelusivulle: –neurovelho 28. elokuuta 2008 kello 12.15 (EEST)

Moi,

Tarvitsisin koko listan niin kukas osaisi auttaa.

Kane (sähköpostiosoite poistettu) Kommentin jätti 81.22.162.228 (keskustelu – muokkaukset).

Listan voi ainakin tilata Itellan sivuilta 11 euron hintaan omaan sähköpostiinsa. --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 12.45 (EEST)

Pilkkuvirhe, lista maksaa 110 euroa. --albval (keskustelu) 28. elokuuta 2008 kello 12.50 (EEST)

Oho, no: nolla sinne tänne ;) --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 12.53 (EEST)

Niinpä niin, lainaatko muuten mulle 1 000 euroa, saat kyllä 10,00 euroa takaisin heti ensi viikolla? --albval (keskustelu) 28. elokuuta 2008 kello 21.17 (EEST)

Sehän oli ainakin aiemmin saatavissa painettu posteista ilmaiseksi. Kannattaa kysäistä, jos vielä postin jostakin löytää. --Ulrika 28. elokuuta 2008 kello 17.22 (EEST)

Ei mahda olla enää ajantasainen joku kovin vanha versio, sillä pieniä muutoksia tulee kokoajan. --Harriv 28. elokuuta 2008 kello 17.49 (EEST)

Muistanko ihan väärin, vai onko luetteloalueen kaikki postinumerot lueteltu yleensä puhelinluetteloissakin? --albval (keskustelu) 28. elokuuta 2008 kello 21.17 (EEST)

Et. Ainakin Fonectan alueluettelojen katuhakemistoissa on myös postinumerot. --Jaakonam 21. lokakuuta 2008 kello 12.39 (EEST)

Saako wikipediasta kopioida tietoa?

Saakos täältä kopioida tietoa jos poistaa wikipediaan vievät linkit ja sen sellaiset? Olisin kiitollinen vastauksesta... Kommentin jätti 85.217.60.169 (keskustelu – muokkaukset).

Täältä voit lukea aiheesta. --junafani ^(Hccmqqr) 28. elokuuta 2008 kello 16.50 (EEST)

Kyllä saa, mikäli lähde mainitaan. Pitää myös mainita, onko kyseessä suora kopio vai muunneltu versio. —ilaiho (kitinää) 28. elokuuta 2008 kello 16.51 (EEST)

Kannattaa muistaa kuitenkin että jos tekee esimerkiksi esitelmää koulussa, niin yleensä ei katsota hyvällä kopiointia mistään. --Harriv 28. elokuuta 2008 kello 17.02 (EEST)

Omaan yksityiseen käyttöön saa tietenkin kopioida vaikka koko roskan. pitke 14. lokakuuta 2008 kello 11.24 (EEST)

Buddhalaisten temppelien merkit

onko kenelläkään havaintoa budhalaisten temppeleissä olevista merkeistä ja niiden tarkoituksista? mistähän sivuilta osais ettiä kuviot ja tarkotukset :utelias

Lauri Kokko

Siirretty sivulta Lauri Kokko

Oliskohan jollakin tietoa tästä Kokosta? Luulen, että hän oli sen komppanian päällikkö jossa isänikin oli sotimassa. Marskin ritariksi esityksen tehnyt majuri Susi oli JP 6 päällikkö. Tämä oli se alkuperäinen JP 6 Ilomantsista Stalinin kanavalle ja Karhumäkeen asti tiensä sotinut Pyhäjärven miehistä koottu yksikkö. Se hajoitettiin kuten muutkin JP:t 1942 sotaväsymyksen ja joukkokieltytymisien vuoksi muihin yksiköihin.

rauno.jaaskelainen(osoite poistettu -tKahkonen 29. kesäkuuta 2008 kello 12.29 (UTC))

Kerosiini

Tietääkö kukaan Suzuki Kerosine perämoottorista? Saako polttoainetta jostain vai voiko niikuin kuulin kerrottavan käyttää löpön ja bensan seosta? trv. kalaan jatakaisin

Elohopealämpömittari

Tietääkö kukaan, koska elohopeamittareita alettiin käyttää lämmön mittaamisessa Suomessa? Mistä ensimmäiset mittarit tulivat? Millä lämpöä ennen niitä mitattiin? Kommentin jätti Tietämätön (keskustelu – muokkaukset).

Soittoäänien sävellys ohjeet...

Hei kaikille! Voiko joku kertoa sivun,josta löytyisi ohjeita soittoäänien sävellykseen? Tai jos jollakin on ohjeet Zelda soittoääniin (mieluiten theme tai hyrule field musiikki) pyydän häntä laittamaan ohjeet tänne tai keskustelusivulleni :) Hyvää kevättä kaikille!!! Käyttäjä: Hero of time 7.toukokuuta kello 16:48

Kuinka makron ajetaan automaattisesti excelissä?

Voiko Microsoft Excelillä suorittaa makron aina, kun aktiivinen solu vaihtuu tai jonkun solun arvoa muutetaan? Jos on, miten tämä tehdään? Kommentin jätti Nassepossu (keskustelu – muokkaukset).

Autojen tuulilasin pyyhkijänsulat

Miten toimii joidenkin automerkkien käytössä oleva pyyhkijänsulkien kulumisenilmaisin? Kysymyksessähän on sellainen sulassa oleva pieni väri-indikaattori, joka muuttaa väriä tummasta vaaleaksi ilmoittaen autoilijalle sopivasta vaihtovälistä. Olettaisin, että se on jokin kosteuteen ja hapettumiseen liittyvä kemiallinen reaktio, mutta kuka tietäisi varmasti? Ainakin Ford, Nissan ja Mazda ovat käyttäneet tällä ominaisuudella varustettuja tarvikesulkia. --Jaakonam 17. syyskuuta 2006 kello 21.58 (UTC)

Jaettu kaupunki Valga/Valka

Kuka osaisi kertoa miksi Valga/Valka on jaettu vuonna 1920 juuri siten kuin se on jaettu? Kysymykseen lienee tulevan puolalaisten ja saksalaisen ritarikunnan alueet? Vai mistä oli kyse? Ja mistä ylipäätään johtuu se, että Viron ja Latvian välinen kielialue on niinkin jyrkkä kuin on? Kielialue muuttuu kuin veitsellä leikaten. –– Evakonpoika 5. heinäkuuta 2007 kello 21.56 (UTC)

Paypal

(Kysymys siirretty tänne Kahvihuoneesta.--Ulrika 17. heinäkuuta 2007 kello 04.59 (UTC))

Tietääkö kukaan miten kyseinen systeemi toimii suomenkielellä? Kommentin jätti Citriini (keskustelu – muokkaukset).16. heinäkuuta 2007 kello 23.15

Formula 1 06

Mikä mahtaa olla tuon kyseisen pelin introssa soivan kappaleen nimi? --kekeruusperi 18. heinäkuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Miten lausutaan Salim Sdiri?

Selostajat lausuivat nimen tähän tapaan: "Salim Saidiri". Mistä tuo "ai" sinne ilmestyy? Loquendon demo lausuu nimen ihan vain "Salim Sdiri". -tKahkonen 28. heinäkuuta 2007 kello 14.27 (UTC)

Sokerihumala

Pystyykö juoksemaan nopeammin, kun on syönyt paljon sokeria ja verensokeriarvo on korkea? Ja kuinka kauan tämä sokerihumala kestää?

Mulla se kestää yleensä noin tunnin. --Johney 30. kesäkuuta 2008 kello 19.52 (UTC)

Serranon perheen osoite

Missä osoitteessa Espanjalainen sarja Serranon perheen henkilöt sarjassa asuvat?

Käpykaristamo

Mikä on käpykaristamo? Kuinka monta niitä on Suomessa? Miten hyvin niillä tienaa?

• Luulisin, että käpykaristamo on nimensä mukaisesti tsydeemi, jossa käpyjen annetaan kuivua ja karistaa siemenensä keruualustalle taimikasvattamoita yms. varten. Tienestin voisi arvella olevan kohtalaisen hyvä jos jaksaa kerätä tonnikaupalla käpyjä... Pitke 30. kesäkuuta 2008 kello 14.20 (UTC)

Psyykkiset sairaudet

Voiko sama henkilö sairastaa autismia ja antisosiaalista persoonallisuushäiriötä?

Talitiaisten sairaudet

Hei hei....etsin tietoa talitiaisten sairauksista, mutta en tähän hätään löytänyt.Meidän pihaiirissämme on ollut muutama tintti joilla on ollut outoja pahkuroita.Yhdellä päässä silmän vieressä ja se ilmeisesti kasvoi koko ajan.Yhdellä tintillä nokan alla ja yhdellä jalan yläosassa.ihan höyhenettömän näköinen punainen alue...ja ilmeisesti siinäkin kasvua koko ajan jos nyt samasta tintistä on ollut kysymys....huolestuttavan näköistä....ressukat. Kommentin jätti 91.154.49.43 (keskustelu – muokkaukset).

Dump valve ja hukkaportin toiminta ???

Tahtoisin tietää virallisesti ja tarkasti Turbollisiin moottoreihin liittyvät asiat kuin dump valve, sekä hukkaportti. Autoharrastajana tiedän kyllä mitä ne ovat ja mitä tekevät, mutta tahtoisin tietää sen virallisesti ja tarkasti. Kiitos etukäteen.

Kauhea majuri

Miten kovan majurin saa pois? --194.251.240.114 15. joulukuuta 2007 kello 16.44 (UTC)

Kutsu paikalle everstiluutnantti. Mitä enemmän kaluunoita, sitä nopeammin liikkuu. --Jaakonam 17. elokuuta 2008 kello 16.09 (EEST)

moottorikelkkasafareista

Milloin ensimmäinen moottorikelkkasafari on järjestetty? Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, mutta mistään en ole vielä löytänyt...? Pakko oli tänne sitten pistää kysymys... Jos joku fiksu osaisi vastata...! :) kiitosta jo etukäteen...

pihalla?

hei ,olen paivan pihalla.olen yrittänyt kirjautua facebookiin.olenko kirjautunut wikipediaan vai facebookiin.agatha ja salasana xxxxxxx.kun sitten löysyn sign up kautta facebookin niin herjaa password greate ja password strenght tai jotain, miten facebookiin profiilin luominen ka kirjautuminen on näin vaikeaa.kaverit odottaisivat mut mie jäin rannalle.kiitos avustaKommentin jätti Agatha (keskustelu – muokkaukset). --Harriv 23. tammikuuta 2008 kello 13.31 (UTC)

Mönkijän latausongelma..liittyen ehkä mangneeton käämipuolelle?

Hei! Mönkijäni lopetti lataamisen joten tutkin ensin lataussäädintä eikä vika ole välttämättä siinä niin aukaisin mangneeton ja mittailin yleismittarilla sieltä tulevia kolmea napaa niin huomasin, että käämityksellä on yhteys pistokkeen navoista mitattuna käämityksen runkoon. Onko se normaalia vai ei? Käämityksestä on parista kohtaa lähtenyt eriste pois, mutta siitä kohtaa ei käämillä ole kosketusta runkoon.

Tällaiseen ongelmaan tarvisin apua niin tietäs miten pitäis toimia.

Varapuhemiehet ja ministerit valtiollisessa protokollassa?

Suomen valtiollinen protokolla on seuraavanlainen:

• tasavallan presidentti
• aiemmin tasavallan presidentin toimessa olleet
• eduskunnan puhemies
• pääministeri
• korkeimman oikeuden presidentti,
• korkeimman hallinto-oikeuden presidentti,
• puolustusvoimain komentaja,
• evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa,
• Helsingin yliopiston kansleri

Kuinka korkealle eduskunnan varapuhemiehet ja "tavalliset" ministerit (ensimmäisenä varapääministeri) sijoittuvat valtiollisessa protokollassa?
--PekKos ip-osoitteesta 85.156.167.115 29. tammikuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Tähän jatkokysymys: mistä lähde edes tuohon protokollaan? -tKahkonen 29. kesäkuuta 2008 kello 12.43 (UTC)

Narsismi

Artikkeleiden mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät/nauttivat henkilöt haluavat olla kaiken huomion keskipisteenä. Voiko olla narsisti, jos on on ujo ja haluaa sekottua massaan, mutta käyttäytyy muuten samoin kuin narsistit?

Narsistisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit DSM-IV-luokituksen mukaan löytyvät esim. täältä. Jotta henkilöllä voitaisiin diagnosoida narsistinen persoonallisuushäiriö, hänen tulee täyttää vähintään viisi kriteeriä yhdeksästä. Toisaalta henkilöllä voi olla persoonallisuudessaan narsistisia piirteitä, ilman että hänellä on varsinaisesti persoonallisuushäiriötä. --Hehkuviini 29. kesäkuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Suomen kaupungit

Suomen kuntia kirjoitetaan olevan 415 joista 114 kaupunkeja. Suomen kaupungeista lukee: "Suomessa on 113 kaupunkia". Kumpi oikein? Kommentin jätti Paja13 (keskustelu – muokkaukset).

Triesten katutaiteilijat ?

Olisikohan kenelläkään tietoa, että löytyykö Triestestä Italiasta katutaiteilijoita ? Ollaan menossa sinne ja pitäisi saada yksi muotokuva teetettyä 50 v. lahjaksi.

Tiedosta kiitollinen Kommentin jätti 88.112.47.6 (keskustelu – muokkaukset).

Maunulan muumio

Wikipediassa lukee, että HS:n kuukausiliitteessä julkaistun Maunulan muumion elämäkerta on fiktiivinen. Itse lehdessä tästä ei kuitenkaan sanota mitään. Tietääkö joku, onko tarina totta vai ei? Kommentin jätti 88.113.120.238 (keskustelu – muokkaukset).

Glenoidaalinen

Mitä sana glenoidaalinen tarkoittaa? --JannE 31. elokuuta 2008 kello 11.02 (EEST)

wiktionary:glenoid. --Hehkuviini 31. elokuuta 2008 kello 22.24 (EEST)

Kiitos! --JannE 1. syyskuuta 2008 kello 15.56 (EEST)

Ihminen ruokana

Minua on jo pitkään askarruttanut, onko Suomessa laillista testamentata ruumiinsa syötäväksi ystävilleen, tai jos ei, onko se laillista jossain muualla maailmassa? Kommentin jätti 85.23.119.165 (keskustelu – muokkaukset).

Minua ei ole askarruttanut kyseinen asia, mutta melkein sait jo mielenkiintoni heräämään. --Setti-Matti 31. elokuuta 2008 kello 19.39 (EEST)

Uskoisin sen olevan laitonta Suomessa per ruumiin häpäisy. Pitke 16. syyskuuta 2008 kello 18.13 (EEST)

Mikäli ystävät sattuvat ilahtumaan ajatuksesta, niin suosittelen kaveripiirin vaihtoa. –Ejs-80 4. lokakuuta 2008 kello 01.14 (EEST)

Sauna-Belt

Mielenkiinnosta tilasin tuollaisen TV-Shopista. Onko kellään tietoa, miten se toimii vai toimiiko ollenkaan? Innolla odottelen lupauksiansa laihtumisesta, mutta on alkanut vähän epäilyttämään, että oliko ostos sittenkään niin järkevä. 216.245.208.58 31. elokuuta 2008 kello 22.42 (EEST)

Taitaa lämmittää eli hikoiluttaa ja poistaa nestettä sitä kautta. Sehän ei ole varsinaista laihduttamista kun seuraavan kerran juodessa paino palautuu.. Googlella löytyy kaikenlaista: http://www.google.fi/search?q=sauna-belt . Ylipäänsä kaikki laihdutus mihin ei liity ruokavalion muutos ja/tai liikunta on todennäköisesti huuhaata. --Harriv 31. elokuuta 2008 kello 23.32 (EEST)

Väyrystely

Pitkästä aikaa tuli eteen termi, jota en ole ennen kuullut saatikka tiedä sen merkitystä. Mitähän moinen väyrystely mahtaa olla? Paavo Väyrynen kun on ollut niin monessa mukana, ettei tekemisistään saa sitä suoraan johdetuksi muuta kuin lottoamalla. --Chrattac 1. syyskuuta 2008 kello 00.12 (EEST)

Kolumni selittää sen olevan jatkuvaa kantojensa muokkailua ja lausuntojen oikaisua. Väyrynen kai muutti kantaansa "nukuttuaan yön yli". --Tappinen 5. syyskuuta 2008 kello 19.50 (EEST)

Koodauksesta...

Onko mitenkään mahdollista koodata kommentointi-mahdollisuus kotisivulle, esim. artikkelien yhteyteen? Eli niin, että kävijät näkisivät kommentit ja voisivat (luonnollisesti :P) laittaa niitä. Jos joku tietää linkin sivulle, joss kerrotaan niin olen kiitollinen... --Prime Kommentin jätti 82.215.219.42 (keskustelu – muokkaukset).

Toki on mahdollista, ja vieläpä hyvin monella eri tavalla, onhan tuo hyvin yleinen ominaisuus verkkosivuilla nykyään. :) Kysymyksesi on niin epämääräinen, että siihen on vaikea vastata. Helpoin tapa, joka ei vaadi oikeastaan lainkaan tietoteknistä osaamista, on hankkia vieraskirja jostain ilmaispalvelusta. Vaihtoehtoisesti voit selvittää, mitä skriptikieliä sivujesi palvelin tukee ja hakea sen mukaan valmiita koodinpätkiä hakusanoilla tyyliin ”PHP guestbook”, ”Perl comment system” jne. Kokonaisvaltaisesti siistejä ratkaisuja sivujen artikkelien hallintaan ja kommentoimiseen saisi varmasti myös valmiista kotisivunrakennuspalveluista tai omalla palvelimella ajettavalla sisällönhallintajärjestelmällä. –neurovelho 1. syyskuuta 2008 kello 17.34 (EEST)

Google Chrome

Olen aloittanut Chromen käytön ja tuntuu hyvältä. Mutta nyt tarvitaan asiantuntijoiden apua. Tämän tekstin lähes kaikki sanat ( Olen -sanaan lukkunottamatta ) alleviivautuvat punaisella, kuten yleensä kun tekstissä on väärä sana. Onko siis Chromessa tekstin korjausohjelmaa? Miten se toimii? Suomeksi? Onko ehkä sama kuin Firefoxissa? Kysymyksiä kirjoitustaidottomalle on kestynyt siis runsaasti? Kiitollisena --Alexius Manfelt 5. syyskuuta 2008 kello 08.42 (EEST) ps. Kun painan allekirjoitusnäpykettä tuolla kirjoitustilan yläosassa, niin punaiset viivat katoavat! Ihmeellistä! --Alexius Manfelt 5. syyskuuta 2008 kello 08.42 (EEST) - [Siirsin keskustelusta Google Chrome --Thi 5. syyskuuta 2008 kello 19.24 (EEST)]

Täältä löytyy suomenkielisiä ohjeita ja neuvoja Chromen käyttöön.--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.32 (EEST)

Suomen kielen oikoluvun ilmestyminen Chromelle vienee valitettavasti aikaa, mutta eiköhän se joskus tule. --ML 5. syyskuuta 2008 kello 19.59 (EEST)

Saako Chromella kirjoittaa Wikipediaan? Luin Aamulehdestä, että kaikki Chromella kirjoitettu teksti lisenssoitaisiin sopimusten mukaan suoraan googlen copyrighteihin (käyttöoikeuden jokin pykälä, muistaakseni 20 paremmalla puolella. Etsin sen jutun käteen, hetkonen). --Chrattac 5. syyskuuta 2008 kello 19.37 (EEST)

Kaipa saa, koska Wiipedian tekstit ovat tekijänoikeksista vapaita.--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.38 (EEST)

Eivät todellakaan ole: Wikipedia:Tekijänoikeudet. — str4nd ☕ 5. syyskuuta 2008 kello 19.39 (EEST)

Näin oli ja korjattiin. — str4nd ☕ 5. syyskuuta 2008 kello 19.42 (EEST)

Taneli Koponen eilisen aamulehdessä (04.09.08) kirjoittaa sivulla A13:

”Käytännössä selaaja luovuttaa Googlelle pysyvät, peruuttamattomat ja maailmanlaajuiset, tekijänpalkiosta vapautetut oikeudet käyttää kaikkia Chrome-selaimella kirjoitettuja tekstejä.”

Ei taida rajoittaa Wikipedian kirjoittamista, kohta oli 11. --Chrattac 5. syyskuuta 2008 kello 19.45 (EEST) (en katsonu vielä noita juuri laitettuja linkkejä)

Eikö Wikipedian teksti ole vapaita tekstejä?--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.47 (EEST)

Epäoleellista, koska Chromen käyttöehdoista poistettiin tuo kohta. --ML 5. syyskuuta 2008 kello 19.54 (EEST)

Aivan, luin juuri äsken että poistettiin, joten ihan rauhassa voi silläkin siis muokkailla. --Chrattac 5. syyskuuta 2008 kello 19.56 (EEST)

No, joka tapauksessa tuolla Wikipedia tekijänoikeuksissa lukee näin "Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti." Eli ei sen pitäisi estää muokaamsta Wikipediaa.--88.112.34.182 5. syyskuuta 2008 kello 19.57 (EEST)

Maan kiertolaiset

Mikä on kuun jälkeen maan suurin satelliitti? -85.23.112.124 6. syyskuuta 2008 kello 02.43 (EEST)

ISS taitaa olla, haetko luonnollisia vahi ihmisen itsensä väsäämiä tekokuita? --Chrattac 6. syyskuuta 2008 kello 03.03 (EEST)

Jonathan Netanjahu

Onko Jonathan Netanjahu ex-pääministeri Benjamin Netanjahun vanhemopi veli? Olen kuullut sellaista jos jollain on täydellistä tietoa olisi hyvä saada varmistus Kiitos jo etukäteen ja kuten Israelissa sanotaan Toda Raba. Kommentin jätti 217.140.249.138 (keskustelu – muokkaukset).

Englanninkielisen Wikipedian mukaan (Yonatan Netanyahu) on. --Green Bonsai 6. syyskuuta 2008 kello 20.16 (EEST)

IMHO

Mitä tarkoittaa lyhenne IMHO? --Joku Janne (Wikise) 6. syyskuuta 2008 kello 21.48 (EEST)

In my humble opinion. –neurovelho 6. syyskuuta 2008 kello 21.50 (EEST)

Kiitokset näin nopeasta vastauksesta. --Joku Janne (Wikise) 6. syyskuuta 2008 kello 21.53 (EEST)

Lisää lyhenneselityksiä löytyy UrbanDictionarystä. --qWerk 8. syyskuuta 2008 kello 13.33 (EEST)

Zzzz

Mistä on peräisin sarjakuvissa nukkumista (tai kuorsaamista?) ilmaiseva z-kirjainten käyttö? --JannE 8. syyskuuta 2008 kello 13.51 (EEST)

Olisikohan ihan englanninkielistä onomatopoeettisuutta? --albval (keskustelu) 8. syyskuuta 2008 kello 13.52 (EEST)

Jep, en:Zzz ja en:Zzzz. --Harriv 8. syyskuuta 2008 kello 13.59 (EEST)

Kiitti! --JannE 8. syyskuuta 2008 kello 14.01 (EEST)

Olisin melekin ehdottanut jonkinlaista lyhennystä zizz-sanasta, mutta ilmeisesti on käynyt juuri toisin päin eli zizz on tullut zzz:sta. --qWerk 8. syyskuuta 2008 kello 14.05 (EEST)

helsingin raitiolinjat

85-vuotiaan äidin kanssa tuli puheeksi se, että Mechelininkadun keskellä olevassa puistossa viljeltiin jatkosodan aikana mm. perunaa, siis siinä missä kulkee nyt raitiovaunu 8. Milloin siihen tuli raitiovaunu 8, kun äiti ei muista. Tietäisikö joku näistä? Eli missä käytössä eri raitiolinjat olivat sodan aikana yms.? kommentin jätti 82.181.22.30

Raitiotielinja 8 aloitti 27. marraskuuta 1929 tosin nykyistä reittiään lyhyempänä eli välillä Ruoholahti–Töölön hallit. Lisää tietoa linjan historiasta on osoitteessa http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja8.htm --Svallis 11. syyskuuta 2008 kello 12.11 (EEST)

Raitiolinja kulkee (ja kulki jo sota-aikana) Mechelininkatua pitkin vain Caloniuksenkadun kulmaan saakka. Kadun keskellä oleva, puuriveillä erotettu puistokäytävä kuitenkin jatkuu tästä risteyksestä vielä melkein kilometrin verran pohjoisemmaksikin. Mahdollisesti tässä oli kysymys vain kadun siitä osuudesta. -KLS 13. lokakuuta 2008 kello 18.08 (EEST)

Kävin kirjastossa lukemassa Timo Herrasen kirjaa Hevosomnibusseista metroon. Kirjan sivuilla 155–158 käsitellään sodan aikaista liikennettä. Bussiliikenne supistui polttoainepulan vuoksi talvisodan aikana niin, että lopulta Helsingissä kulkivat vain linjat 12 ja 16, ja nämäkin vain kaksi tuntia aamuin ja illoin 10 minuutin välein. Raitiotieliikennettäkin jouduttiin supistamaan, koska osa henkilökunnasta oli sotapalveluksessa. Helsingin vapaaehtoisesti toteutettu evakuointi tosin supisti matkustajamääriä. Talvisodan aikaiset ilmahälytykset pysäyttivät raitiotieliikenteen monta kertaa, sillä hälytyksen tultua katkaistiin johdoista sähkövirta.

Talvisodan päätyttyä raitiotieliikenne palautettiin sotaa edeltäneeseen laajuuteen. Matkustajamäärien kasvaessa koko kalusto oli käytössä. Bussit alkoivat käyttää puukaasuttimia. Jatkosodan aikana tammikuussa 1942 Helsingissä alettiin supistaa sähkön kulutusta, mikä vähensi raitiotieliikennettä ja lisäksi kiellettiin vaunujen lämmittäminen. Kun Karjalassa sijainnut Rouhialan voimala saatiin vallattua, voitiin raitiotieliikennettä laajentaa. Vuonna 1944 tungos raitiovaunuissa oli melkoinen. Uutta kalustoa ei saatu hankittua ja Karjalasta tulleet siirtolaiset lisäsivät matkustajamääriä. Myös pula vaunuista lisäsi tungosta, sillä vaunuja oli kovan kuormituksen vuoksi usein korjattava.--Svallis 15. syyskuuta 2008 kello 10.28 (EEST)

Häivitystoiminto

Onko häivytystoimintoa mahdollista asentaa muihin kuin MediaWikin wikeihin? Eräässä ei-MediaWikin wikissä kun on levitelty henkilötietojani (oikean nimeni kertominen Ouluwikissä ei niin suuresti haittaa, mutta eräässä toisessa wikissä on oikean nimeni lisäksi levitelty myös katuosoitteeni ja puhelinnumeroni). --Johney 11. syyskuuta 2008 kello 19.53 (EEST)

Kyllä, laajennus on julkisesti saatavilla. — str4nd ☕ 11. syyskuuta 2008 kello 20.02 (EEST)

Mutta sitten minä en osaa noita asennella, varsinkaan näin huonolla engl.kielen taidolla :/... --Johney 11. syyskuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

Siis ei-MediaWiki vai ei-WikiMedia? --Otrfan 11. syyskuuta 2008 kello 20.18 (EEST)

Ei-MediaWiki (kummalta tämä mielestäsi vaikuttaa?) --Johney 11. syyskuuta 2008 kello 20.21 (EEST)

Mediawiki. Lukee siellä oikeassa alakulmassa. --Otrfan 11. syyskuuta 2008 kello 20.22 (EEST)

Niin siis, onko tuota mahdollista asentaa Wiki-siten kautta perustettuihin wikeihin? (tämä oli alkuperäisen kysymyksenikin pointti). --Taubblindheit 6. lokakuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Siis yritin tehdä uutta artikkelia

, kun kesken kaiken joku poisti sen roskana?

Pitääkö sen heti uutena olla täydellinen jos tallentaa välillä? En kyllä mielestäni ehtinyt kirjautua ulos. Kommentin jätti 88.192.77.95 (keskustelu – muokkaukset).

Valitettavasti huonokuntoiset ja olemattoman pituiset artikkelinalut poistetaan tosiaan aika helposti. Esikatselupainikkeen käyttäminen on aina suositeltavaa ja vähentää välitallennusten määrää. Yksi vaihtoehto on tallentaa luonnokset virallisen artikkeliavaruuden ulkopuolelle oman käyttäjätunnuksesi alasivuksi (käsitin, että olet rekisteröitynyt). Tällaisen sivun voi aloittaa vaikkapa nimellä Käyttäjä:Omakäyttäjänimesi/Hiekkalaatikko. Voit tietysti myös kirjoittaa sivua omalla tietokoneellasi olevalla tekstinkäsittelyohjelmalla. –neurovelho 11. syyskuuta 2008 kello 23.15 (EEST)

Ja ylläpitäjät kunnioittaa {{Työstetään|Artikkeli kesken --~~~~}} lätkää, jos artikkeli pitää tallentaa keskeneräisenä kannattaa merkata tuo sivun ylälaitaan jolloin artikkeli saa olla rauhassa pari-kolme tuntia (edellyttäen että aihe on merkittävä ja sisältö asiallista). --Agony (403) 12. syyskuuta 2008 kello 09.16 (EEST)

Joulun vieton yleisyys

Kuinka yleistä joulun vietto on Suomessa, eli kuinka suuri osa väestöstä viettää joulua? -85.23.112.251 11. syyskuuta 2008 kello 23.02 (EEST)

Joulua viettää kaikki suomalaiset, se on yleinen juhlapäivä. -85.23.117.37 15. syyskuuta 2008 kello 16.10 (EEST)

Kaikki eivät vietä, mukaan lukien allekirjoittanut (tai wikipediassa pitänee sanoa peräänkirjoittanut). En usko kuitenkaan, että mitään tilastoja asiasta on olemassa, sillä voi olla aika vaikea määritellä mitä rituaaleja henkilön pitää suorittaa, ennen kuin hänen voidaan katsoa viettäneen joulua. --Otrfan 15. syyskuuta 2008 kello 20.50 (EEST)

CD-single ja CD-max

Mitä eroa CD- singlellä ja CD- maxilla? Kommentin jätti 217.140.254.89 (keskustelu – muokkaukset).

Mitä mahtanet tarkoittaa maxi-CD:llä (jokin konkreettinen esimerkki). Jos tarkoitat EP:tä niin ero on se, että EP:llä on 4-7 eri kappaletta kun singlessä on yleensä yksi, korkeintaan kaksi kappaletta (kahden kappaleen sisältäviä singlejä kutsutaan joskus myös tupla-singleiksi. Tarkennuksena: eri kappale on tässä tapauksessa täysin eri kappale sillä esim. Sony saattaa julkaista tuplasinkkuja joissa on 8 raitaa; kahdesta kappaleesta originaalit-, radio-, klubi ja extended-raidat). --Agony (403) 13. syyskuuta 2008 kello 11.24 (EEST)

Wikipedia ja tietokonevirukset

Pystyykö wikipediaan lisäämään tietokoneviruksia? Kommentin jätti 85.23.116.236 (keskustelu – muokkaukset).

Lyhyt vastaus: ei. Täysin turvallista järjestelmää kuitenkaan harvoin on olemassa. Wikipediaa pyörittävä MediaWiki-ohjelma on tietysti periaatteessa suunniteltu siten, että artikkeleita voi muokata vain tietosanakirjatekstin vaatimassa laajuudessa, eikä niihin voi lisätä esimerkiksi suoritettavia ohjelmanpätkiä samalla tavalla kuin itse ylläpitämäänsä sivua muokatessa. Vaikka se jostain syystä onnistuisi, tällaisen jekun sisällyttäminen artikkelin koodiin huomattaisiin varmasti välittömästi wikin jatkuvan tarkkailun takia.

Haitallinen koodinpätkä pitäisi siis todennäköisesti pystyä sijoittamaan jonnekin ihan muualle kuin artikkelin muokkauslaatikkoon. :) MediaWikihan on avoimen lähdekoodin ohjelma, jonka rakennetta kuka tahansa voi tarkastella ja jota rakennetaan yhteisöllisesti samaan tapaan kuin Wikipediaakin. Yksi mahdollisuus olisi tietysti ujuttaa jonkunnäköinen viattoman näköinen takaportti sinne. Joka tapauksessa, Wikipedia.org on heilunut jo jonkun aikaa internetin kymmenen suosituimman sivun joukossa, joten tällaista temppua ei välttämättä ihan helposti toteuteta, hih. Suurempia tietoturvaskandaaleja ei ole tähän mennessä ollut.

Todennäköisimmin Wikipedia levittäisi tietokonevirusta linkittämällä artikkelissa johonkin vaaralliselle sivulle. Myös tällainen toiminta jäisi varmasti aika lyhytaikaiseksi. –neurovelho 15. syyskuuta 2008 kello 01.18 (EEST)

Itseasiassa ylläpitäjät pystyisi ujuttamaan Cross site scripting-koodia (joka kylläkin tehoaisi vaan vanhempiin selaimiin) järjestelmäviesteihin joissa ne ajettaisiin jokaisen vierailijan selaimessa ja mahdollinen viruksen tarttumisvaara olisi (tosin vain ulkoisen virussivuston avulla). Tämä vaatisi kuitenkin taitoa (42 ylläpitäjästä ehkä kuusi jotka tämän osaisi), kärsivällisyyttä (sillä skriptiä ei voi vain lyödä järjestelmäviestiin ilman että alettaisiin ihmettelemään mitä varten skripti lisättiin, se pitäisi siis lisätä pikkuhiljaa muiden normaalilisäysten yhteydessä) sekä luovaa hulluutta (sillä tällaisen tempun tekeminen olisi melko varmasti syy rikosilmoitukseen ja MediaWikissä on ominaisuudet selvittää millä IP-osoitteella on muokattu milloinkin). Teoreettinen uhka siis on olemassa, mutta kun tähän ei ole vielä kukaan edes enwikin 1 589:stä ylläpitäjästä ryhtynyt, on hyvin epätodennäköistä että näin tulisi ikinä tapahtumaan. --Agony (403) 15. syyskuuta 2008 kello 21.06 (EEST)

Luennoija Kulttuuriraiteen nettipisteeseen

(minun otsikoimani, siirsin Kahvihuoneeseen) –neurovelho 17. syyskuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

wikipedia

saako wikipediaa sotkea, jos tekee sen huomaamatta?--Hitler-97 17. syyskuuta 2008 kello 13.37 (EEST)

Ei.--Teveten 17. syyskuuta 2008 kello 13.43 (EEST)

Saisiko neuvoja

Olen hieman kokematon wikin pyörittäjä (ainakin wiki koodien kanssa),joten tarvitsisin apua joltain kokeneelta käyttäjältä Televisiosarja mallineen kanssa.Täältä löytyy tuo minun wikini versio se on kyllä aivan auki,mutta toivon,että joku vosi auttaa tuon kanssa.Eräsä käyttäjä on niin kiireinen, että hän ei kerkeä tekemään tuota.Kiitos etuäteen.--83.245.188.40 17. syyskuuta 2008 kello 16.36 (EEST)

Raamatun ISBN

Voisko joku kattoo, mikä on raamatun ISBN? Lainasin kirjastosta, mutta unohdin katsoa ennen kuin palautin, ja käytän sitä lähteenä yhessä jutussa. -85.23.113.104 17. syyskuuta 2008 kello 23.45 (EEST)

Sehän tietysti vaihtelee painoksen mukaan, mutta esim. [9] on 978-951-577-398-2. --84.249.243.115 18. syyskuuta 2008 kello 15.30 (EEST)

???

Mitä ihmettä tarkoittaa teksti, joka minulle tuli tallennettuani viimeisimmän muokkaukseni:

Unable to store text to external storage Backtrace:

1. 0 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Revision.php(724): ExternalStore::randomInsert('?\kr?Gr??S4??D?...')
2. 1 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Article.php(1501): Revision->insertOn(Object(DatabaseMysql))
3. 2 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Article.php(1355): Article->doEdit('{{Keskustelusiv...', '/* Merkitse l??...', 98)
4. 3 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(1013): Article->updateArticle('{{Keskustelusiv...', '/* Merkitse l??...', false, false, false, '#Merkitse_l.C3....')
5. 4 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(2366): EditPage->internalAttemptSave(false, false)
6. 5 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(454): EditPage->attemptSave()
7. 6 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/EditPage.php(339): EditPage->edit()
8. 7 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Wiki.php(494): EditPage->submit()
9. 8 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/includes/Wiki.php(59): MediaWiki->performAction(Object(OutputPage), Object(Article), Object(Title), Object(User), Object(WebRequest))
10. 9 /usr/local/apache/common-local/php-1.5/index.php(93): MediaWiki->initialize(Object(Title), Object(Article), Object(OutputPage), Object(User), Object(WebRequest))
11. 10 /usr/local/apache/common-local/live-1.5/index.php(3): require('/usr/local/apac...')
12. 11 {main}

--Taubblindheit 20. syyskuuta 2008 kello 12.52 (EEST)

Kiinnostaisi minuakin, sain saman viestin aamulla... --Juusomoro 20. syyskuuta 2008 kello 12.56 (EEST)

Kahvihuoneessa näkyy olevan vastaus --Ulrika 20. syyskuuta 2008 kello 18.05 (EEST)

Kunnallisvaalien 2008 ehdokkaat

Mistä löytyy kaikki kunnallisvaalien 2008 ehdokkaat keskitetysti, jos löytyy? -- Usp 22. syyskuuta 2008 kello 10.38 (EEST) Liian hätäinen, löytyy vasta vasta 26. päivä. -- Usp 22. syyskuuta 2008 kello 10.42 (EEST)

Marmorikuulia vedestä

Mistä löytää tämän kaavan ja onko tämä totta [10]Kommentin jätti 87.93.143.142 (keskustelu – muokkaukset).

Luepa nuo videon kommentit ja päättele siitä... --albval (keskustelu) 23. syyskuuta 2008 kello 09.30 (EEST)

Tarkoituksella huvittavat paikannimet

Onko tietoa, missä päin Suomea on eniten tarkoituksella naurettavia, rivoja tai hölmöjä paikannimiä? En tarkoita tällä sattumalta hölmönkuuloisia paikannimia, tai sellaisia, jotka kuulostavat hölmöiltä vasta nykykielessä, tai niiden alkuperäisen merkityksen kadottua. Tarkoitan sellaisia, jotka on selvästi jo alkujaan nimetty hölmöiksi tai rivoiksi, kuten Saaranpaskantamasaari, tai lähes käyttökelvottoman pitkiksi, kuten Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä?

Miksi paikoille joskus annetaan tarkoituksella typerä ja toisinaan myös vaikeakäyttöinen nimi? Itse olen kuullut vain yhden tällaisen paikannimen alkuperästä tarinan. Se meni jotakuinkin näin: Kartanpiirtäjä keräsi tietoa paikalliselta väeltä alueen paikannimistä. Joku utelusta ärsyyntynyt paikallinen sanoi tälle ihan piruuttaan jonkun niemen nimeksi "Hevonpersiinniemi" tai jotain sinnepäin. Nimi päätyi karttoihin.

Olenko oikeassa, kun minusta tuntuu, että näitä "tarkoituksella hölmöjä" paikannimiä on eniten Lapissa?

Tuohirulla 24. syyskuuta 2008 kello 11.30 (EEST)

Kahden paikannimen etymologian tunnen koska molemmissa on ollut osallisena sukulaiseni: Ensimmäinen on Koseva jossa enoni ja isoserkkuni oli alaikäisinä ryyppäämässä hylätyssä metsästäjätuvassa koskenkorvaa ja keksivät taiteilla tikuilla tuvan seinään juoman nimen. Tosin tikut loppuivat kesken ja "Koskenkorva" sijasta seinään päätyi Koseva. Toinen on Torakorpi jonka ukkini tokaisi suututtuaan kun kuuli että kylän paikalliset nuoret olivat taas tapelleet kyseisellä alueella humalapäissään. Todennut vain "siinäkin olevan varsinainen Torakorpi kun aina riitelevät". Molemmat on vakiintunut aluksi kylällä ja myöhemmin myös päätyneet karttoihin. Tuntuu että Savo-Lappi akselilla nämä ovat yleisempiä koska siellä on enemmän maastoa jolla ei ole mitään tuhatvuotista nimihistoriaa (eikä asiaa "paranna" varmaankaan tunnettu savolainen lupsakkuus :)). --Agony (403) 24. syyskuuta 2008 kello 12.30 (EEST)

Olen kuullut tuollaisen, että kartantekijälle sanotaan tarkoituksella rivo tai huvittava nimi, olevan ollut yleisempääkin. Voi hyvin kuvitella tuollaista tapahtuneen, vastaavanluonteinenhan on tarina jossa uimaan menossa oleva turisti kysyy savolaisukolta yltääkö siellä jalat pohjaan, johon tämä toteaa että kyllä, mutta mainitsee myös ettei tiedä yltääkö pää pinnalle. --SM 25. syyskuuta 2008 kello 12.55 (EEST)

— ja kartantekijät olisivat häveliäisyyttään jättäneet "vahingossa" t:n viivoja tai muuta sellaista pois, mikä selittäisi lukuisat Villulammit ynnä muut sensorttiset nimet... pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.27 (EEST)

Poistaminen

Miten voi poistaa hakusanoja "haku" luettelosta? Kommentin jätti 88.114.195.180 (keskustelu – muokkaukset).

Jos tarkoitat sivun vasemmassa laidassa sijaitsevaa hakulaatikkoa, niin jokainen sinne ilmestyvä rivi on olemassaoleva artikkeli. Minkä tahansa artikkelin voi merkitä ylläpitäjien poistettavaksi {{roskaa}}-mallineella, eli menemällä kyseiselle sivulle, painamalla muokkaa-välilehteä sivun ylälaidassa ja kirjoittamalla alkuun {{roskaa|Perustelut poistolle.}}.

Jotkut hakusanat ovat uudelleenohjaavia artikkeleita eli ne ohjaavat suoraan toiseen, samaa asiaa käsittelevään artikkeliin. Myös nämä poistetaan samalla menetelmällä, klikkaa artikkelin otsikon alla olevaa pientä ohjattu sivulta x -tekstin linkkiä niin pääset muokkaamaan uudelleenohjaussivua. –neurovelho 25. syyskuuta 2008 kello 13.12 (EEST)

Jos tarkoitat selaimen tallentamia käyttämiäsi hakusanoja, saat ne Mozzilla Firefoxissa pois osoittamalla listasta poistettavaa sanaa ja painamalla näppäimistöstä deleteä. Muita selaimia en valitettavasti tunne niin hyvin, IE:ssä taitaa pitää tyhjentää selaimen välimuisti/jotain. pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.28 (EEST)

Moottoripyörällä ohittaminen

Monta kertaa ollessani jumissa liikenneruuhkassa ohitseni on mennyt moottoripyörä autojonojen välistä. Onko tämä laillista? Kommentin jätti 88.113.120.249 (keskustelu – muokkaukset).

Muistelen lukeneeni vuosia sitten joltain vastaavalta kysymyspalstalta että homma olisi periaatteessa laillista, eli ettei mikään laki kiellä useaa ajoneuvoa vierekkäin samalla kaistalla jos ohituksen voi hoitaa turvallisesti ja ohituskielto ei ole voimassa. Vastauksessa kuitenkin muistaakseni myös mainittiin, että toiset poliisit kirjoittelevat tästä mielellään sakkoja perusteena liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kaistaviivan päällä ajaminen tms. Lienee siis vähän ”harmaata aluetta” ja perustuu poliisin tulkintaan tilanteen turvallisuudesta? Tämä kaikki perustuu tosiaan erittäin kaukaisiin muistikuviin, mutta ajattelin mainita kun muita vastauksia ei ole tullut – saatan olla hyvin väärässä. Asiantuntevan vastauksen saisit varmasti joltain moottoripyöräfoorumilta. –neurovelho 3. lokakuuta 2008 kello 12.47 (EEST)

Moottoripyöräkorttia suorittaessa tehtiin hieman liiankin selväksi, ettei näin saa tehdä. Lakikirja kertoo, että ”ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa”: Suurimmassa osassa tapauksista tällainen välistä ohittaminen ei ole turvallista ja on lain mukaan kiellettyä. Oikealta ajokaistalta saa ohittaa, mikäli ajoradalla on kaksi tai useampi samansuuntainen ajokaista. Ajokaistalla tarkoitetaan laissa tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa, joten ajokaistojen välistä ohittaminen lienee silläkin tavoin olevan kielletty. — str4nd ☕ 3. lokakuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

Kuvaongelmia

Mistäs johtuu, että ainakin .gif, .svg ja .png muotoihin tallennetut kuvat eivät tahdo näkyä kuin punaisena ristinä Internet Explorerissa? .jpg näkyvät hyvin. --Barosaurus Lentus 2. lokakuuta 2008 kello 18.58 (EEST)

Ainoastaan Wikipediassa vai yleisesti? --Harriv 2. lokakuuta 2008 kello 19.00 (EEST)

Yleisesti. --Barosaurus Lentus 2. lokakuuta 2008 kello 19.02 (EEST)

Olisiko taas yksi IE:n perustavanlaatuisista evotuksista... IE ei tue yleistä nettistandardia, joten en yhtään ihmettelisi moista ongelmaa. Käsittääkseni IE yskii oletusarvoisesti ainakin PNG-tiedostojen kanssa. Ratkaisuna suosittelisin siirtymistä standardeja tukevaan selaimeen... pitke 6. lokakuuta 2008 kello 12.16 (EEST)

Ongelma esiintyy vain kannettavallani. Pöytäkoneella kaikki sujuu ihan hyvin, joten olettaisin että ongelma on joku toinen. En pysty myöskään katsomaan minkäänlaisia videoita esim. YouTubesta. Valittaa vain, että en omista uusinta versiota Adobe Flash Playerista tai Javascript ei ole päällä. Flash playerin olen asentanut, mutta se ei tuota mitään vaikutusta. Javatkin pitäisi olla kunnossa. --Barosaurus Lentus 6. lokakuuta 2008 kello 12.50 (EEST)

Pitää ladata erityinen lisäosa että ne saisi toimimaan --JohtajaViimeinen 12. marraskuuta 2008 kello 19.31 (EET)

Grafiikkamuunninta ei voi ladata

Sähöpostin liiteen kuva ei näy kannettavassa koneessani, vaan kone ilmoittaa, että grafiikkamuunninta ei voi ladata. Onko vikä postin lähettäjässä vai minun koneessani? Kommentin jätti 88.194.194.64 (keskustelu – muokkaukset).

Mikä on liitetiedoston tiedostopääte (.jpg, .xls jne.) ja mikä ohjelma sitä yrittää avata? Onko koko virheviesti vain ”Grafiikkamuunninta ei voi ladata”? –neurovelho 3. lokakuuta 2008 kello 12.09 (EEST)

Tiedostopääte on doc

Äänestyspakko

Missä kaikissa itsenäisissä valtioissa on äänestyspakko? --MikkoK 3. lokakuuta 2008 kello 13.18 (EEST)

Äänestysvelvollisuus listaa nämä maat. --Agony (403) 3. lokakuuta 2008 kello 13.57 (EEST)

Name of a Finnish band

(Sorry, I don't speak Finnish, but it's more likely you guys may know the answer to my question than the colleagues from the English Wikipedia.)

In about 1994/1995, I got a recording of songs from a Finnish band, who sang in Finnish. I'm looking for the band's name. All I seem to remember is the music of some of their songs, two of which were titled "Roma" and "Elena" ("Helena"???) or else the two songs included those two words a lot, and the singer had a wonderful deep voice... If you should have any idea which band this may have been, I'd so much appreciate your help! --Ibn Battuta 3. lokakuuta 2008 kello 18.33 (EEST)

It would be helpful if you can describe the style of the music. Heavy rock, country, easy listening ? Do you still have the recording ? Kari Tapio has a hit "Ilta on tullut Roomaan" (which is translation of Sotto er celo di Roma), Olavi Virta sang "Saavuthan jälleen Roomaan" --Tappinen 3. lokakuuta 2008 kello 18.39 (EEST)

You should give more detailed information. Music style, is the singer male or female, how the word "roma" is spelled (because it's now impossible to say what it means). Just by guessing i'd say it could be CMX (singer's deep voice and a word "ruma" in at least one of their songs...). --ML 3. lokakuuta 2008 kello 19.17 (EEST)

It must be Pirkka-Pekka Petelius and his band or friends. He's recorded Muistan sua Elaine (album Parhaat, EMI 777-7982812 and others) and Saavuthan jälleen Roomaan (album Poika varjoisalta kujalta, Ranka (Spinefarm) RA077). --Ulrika 4. lokakuuta 2008 kello 09.23 (EEST)

Thanks for your answers! Sorry, I didn't pay attention that "singer" can be feminine, so yes, it's a male singer (deep voice = sounds pretty much like a base... I think? And it's sort of a "rumbling" style of singing.). And I always took Roma Rooma to mean just that, but you're right, I may have never properly listened and/or paid attention to the cover; I'm still tempted to say it was "Rooma" rather than "Ruma" (unless the Finnish "u" sound comes close to most languages' "o" sound). I'm really bad with assigning music labels! I'd say it was "easy listening" from the 90s or late 80s (?), but my then-roommate listened to it once and liked it, despite usually not being too much into "easy listening" and prefering a slightly (!) alternative sound. So it's less light-headed than Petelius, less "rock-y" than CMX, and more less "Schlager" than Tapio, and more modern than Virta. I wish I had more information! I appreciate every tip you may have for me... and am discovering more Finnish music in the process (thanks!!). --Ibn Battuta 6. lokakuuta 2008 kello 21.07 (EEST)

Not Leevi and the Leavings - Rooma: [11] ? --ML 9. lokakuuta 2008 kello 09.38 (EEST)

And in their song "Rakkauden työkalu", chorus is: Helena ihana/Rakkauden työkalu/Helena ihana/Hiton Helena (or Finnish "f-word" instead of "hiton" :)). [12] --TBone 9. lokakuuta 2008 kello 12.11 (EEST)

Pirkka-Pekka is not a female name, if that's what you mean. This is him. And Rooma is pronounced like in Italian Roma. You should learn some Finnish, too! --Ulrika 9. lokakuuta 2008 kello 11.01 (EEST)

Many Finnish male names end in "a", and get constantly confused for female names by foreigners. My own name is one of those cases. Pirkka is an interesting case, because if you swap the ending vowel to o, you get Pirkko, which is in fact a female name. This is exactly contrary to the way people often think names relate to genders. 195.197.240.134 10. lokakuuta 2008 kello 10.02 (EEST)

You guys are awesome!!!! Yes, one of the songs was "Rooma" by "Leevi and the Leavings!" It sounds quite different from what I remembered, so I'm all the more impressed with your detective qualities! Strangely, the other song is not "Rakkauden Työkalu". I'm starting to wonder whether the recording was by any chance not an album, but a mix of songs from different bands. It remains mysterious...

(And yes, Ulrika, I wish I had time to learn Finnish. It's actually not so far down on my Language Learning Priority List, given the number of languages on this globe. Well, considering my speed learning language, just give me another 200 or 250 years, and I'll be there... :o)) --Ibn Battuta 16. lokakuuta 2008 kello 04.36 (EEST) PS: No, I didn't think Pirkka was female, I was just replying to ML's "is the singer male or female." Come to think about it, yes, I do know a few male names such as Jorma; and some Japanese female names end on "o" (e.g., Keiko). But you're right, internationally, the reverse is more common, especially in the Roman languages. I wonder why?

I think it's because in Latin, it is common for male words to end in "us" and female words in "a". The basic form "us" was replaced with the ablative/dative form "o" when Latin evolved into Italian and Spanish. 88.112.252.252 18. lokakuuta 2008 kello 13.09 (EEST)

If you have the entire album, then it is this one: Musiikkiluokka, as Rooma is not on their other albums. So start youtubeing. --Tappinen 20. lokakuuta 2008 kello 23.55 (EEST)

Thanks again! I'll look! ... and as for the "-o" and "-a" words: You're right that Latin has shaped many Western languages. Interestingly, however, also some (or all?) Slavik languages use "-a" as a feminine ending. Now that could be an Indo-European influence. But how about the feminine "-a" ending in languages like Arabic and (most likely from Arabic) Tajik? And African names? I guess I have to start another discussion about that phenomenon one of these days... :o) --Ibn Battuta 26. lokakuuta 2008 kello 18.27 (EET)

Saako nainen hakea suoraan siviilipalvelukseen?

Pubikeskustelussa tuli esille kysymys, voiko nainen Suomessa suorittaa siviilipalveluksen. Oman kuulemani mukaan voi, jos menee ensin asepalvelukseen, mutta sitten myöhemmin vaihtaa siviilipalvelukseen. Mutta voiko nainen heti suoraan hakea siviilipalvelukseen? 88.112.252.252 3. lokakuuta 2008 kello 22.45 (EEST)

• Siviilipalvelukseen menijän ominaisuudessa asiaa tutkineena miehenä vastaan: tietääkseni nainen ei voi hakea siviilipalvelukseen, tätä eräät naispuoliset ystäväni ovat harmitelleetkin jopa.--Warlord 3. lokakuuta 2008 kello 22.48 (EEST)

1998 oli ainakin käytäntö että nainen joutui/pääsi siviilipalvelukseen vain jos keskeytti armeijan alokaskauden jälkeen. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 12.11 (EEST)

Sama se oli 2007. Uusi siviilipalveluslaki (1.1.2008) tuskin muutti asiaa. Samulili 4. lokakuuta 2008 kello 14.38 (EEST)

Millä nimellä Meksikon sisällissotaa (1857-1861) kutsutaan?

Olen värkännyt luetteloa Meksikon valtionpäämiehistä, ja yleistietämyksen rajat tulivat vastaan. Millä nimellä Meksikon sisällissotaa vuosina 1957-1861 ( es:Guerra de Reforma, en:Reform War ) kutsutaan? Sisällissotiahan maassa on ollut useampikin kourallinen, varhaisia 1400-luvulla ja mm. 1870-luvulla (Sotien tietosanakirja tuntee sen) ja 1900-luvun alussa. Löytyykö asiantuntemusta? --Valopeura 6. lokakuuta 2008 kello 21.05 (EEST)

On näemmä jätetty pois tuosta Sotien tietosanakirjasta. Varmaankin juuri kääntämisen vaikeuden vuoksi. Tapaus näyttää olleen sisällissota (ei pelkkä kapina, eikä voi puhua vallankumouksesta). Joko uudistussota, Meksikon sisällissota (1857–1860) /(1857–1861), tms. käytä omaa harkintaa. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 9. lokakuuta 2008 kello 13.16 (EEST)

Valtonen käyttää teoksessa Latinalaisen Amerikan historia muotoa "kolmen vuoden sota" (1858-60) (lainausmerkit ja vuosiluku Valtosen). )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. lokakuuta 2008 kello 18.08 (EEST)

Valtonen viittaa sotaan myöhemmin myös ilman lainausmerkkejä, joten muun suomenkielisen lähdekirjallisuuden puutteessa joudumme valitsemaan muodon kolmen vuoden sota. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 13. lokakuuta 2008 kello 18.18 (EEST)

Kuntaliitoksista

Nykyään on jatkuvasti puhetta Helsingin, Espoon (ja Kauniaisten) ja Vantaan mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kauniainen on suluissa koska en usko että se liittyy mihinkään ellei ympäröivä Espookin liity. Minulle on muodostunut käsitys, että nimenomaan Helsinki haluaa laajentua täyttämään yhä suuremman alueen. Vantaa olisikin valmis luovuttamaan osan alueistaan, mutta Espoo pitää kynsin hampain kiinni omasta alueestaan ja vastustaa liitosta. Onko tämä käsitys oikea?

Onko mitään vastaavaa ilmiötä Suomen kahdessa muussa suuressa kaupunkialueessa, eli Turussa ja Tampereella? Mitä olen ymmärtänyt, pääkaupunkiseutu on ihan erilainen niihin verrattuna, koska Helsinki on reilusti alle puolitoista kertaa niin iso kuin Espoo ja Vantaa yhteensä. Turku ja Tampere sen sijaan hallitsevat ylivoimaisesti naapurustoaan. Turun naapurikuntia ovat esimerkiksi Naantali ja Raisio, ja Tampereella Nokia ja Pirkkala. Molemmissa tapauksissa varsinainen kaupunki on monta kertaa niin suuri kuin kaikki sen ympäryskunnat yhteensä. Ehkä tämä kuntaliitosasia on saanut enemmän huomiota nimenomaan pääkaupunkiseudulla, koska käytännössä kaikki suomalaiset ovat kuulleet sekä Helsingistä, Turusta että Tampereesta, mutta Turun ja Tampereen ympäryskunnat ovat liian pieniä ollakseen herättäneet huomiota. 88.112.252.252 7. lokakuuta 2008 kello 22.20 (EEST)

Ihmisten aivojen aineenvaihdunta

Kuinka nopeasti kaikki ihmisen aivojen aine vaihtuu toiseksi? Niin, ettei yhtäkään samaa atomia jää? --Härjä 8. lokakuuta 2008 kello 16.54 (EEST)

Jostain muistan lukeneeni, että osa aivojen soluista ei uusiudu kertaakaan ihmisen elinikänä vaan ne ovat samat sikiövaiheessa kehittyneet aina tuhoutumiseensa tai kuolemaan asti. Tämä johtaisi siihen, että ihmisen aivojen aine ei koskaan vaihtuisi kokonaan. pitke 14. lokakuuta 2008 kello 10.59 (EEST)

Kyllä solulla silti on aineenvaihdunta, ja ne korjaavat itseään myös jossain määrin koko ajan. Vaikka solu elääkin koko ihmisen eliniän, ei se siis silti ole mikään staattinen paketti. Kokonaisvaihtuvuuden ajasta en osaa sanoa silti mitään --albval (keskustelu) 14. lokakuuta 2008 kello 11.03 (EEST)

Vaihtuuko solun koko aine kuinka pitkän ajan kuluessa? --Härjä 15. lokakuuta 2008 kello 12.35 (EEST)

Mahdoton vastata yksinkertaisesti, sillä aineenvaihduntanopeus riippuu varmaan aika paljon solutyypistä, kudoksesta yms. Voin toki ehtiessäni yrittää etsiä jonkun arvauksen, nyt on pakko myöntää tietämättömyyteni. Pohdin myös sitä, mikä on koko solun määritelmä: esimerkiksi jonkun rasvasolun vesikkelien sisältämät rasvavarastot eivät välttämättä vaihdu koskaan, mutta kuuluneeko noita varastoja ottaa huomioon. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 13.28 (EEST)

Vanhusten surmaaminen

Sukujyrkkämä-artikkeli kertoo kansantarinoista, joiden mukaan Ruotsissa olisi tapettu muinoin vanhuksia, kun nämä ovat käyneet "tarpeettomiksi" suvulle. Täytyy nyt tunnustaa tietämättömyyteni tämän asian suhteen. Onko tällaisesta toiminnasta tietoa muualta? Miten yleistä on ollut tai nykyisin on "turhien" vanhusten surmaaminen eri kulttuureissa? Tuohirulla 9. lokakuuta 2008 kello 00.12 (EEST)

En tiedä voiko surmaamisesta puhua, mutta erilaisten tarinoitten mukaan intiaanit veivät vanhukset yksikseen kuolemaan aavikolle, ja eskimot laittoivat jäälautalla ajelehtimaan. --SM 9. lokakuuta 2008 kello 00.14 (EEST)

Ilmeisesti ilmiö on kuulunut jossain muodossa useimpiin primitiivisiin kulttuureihin. Kreikassa kerrotaan hypätyn vuorelta, ja joissakin kulttuureissa yksinkertaisesti lopetettiin syöminen, jne. Ior Bockin mukaan Suomessa on aikoinaan kaaduttu kalliolta, niinkuin Ruotsin puolella, mutta kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut löytämään tästä mainintaa kansanrunousarkistosta (jos on etsinytkään?), joten asia on auki. Hermann Hessen Siddharthassa vanha lautturi "meni metsään". Nykyaikanahan puhutaan eutanasiasta. Mutta epävirallista ja puoliavustettua surmaamista tapahtuu meillä kyllä epäilemättä myös jatkuvasti. Puhumattakaan suoranaisista murhista, jotka tehdään perintö-, vakuutus- tms. syistä. --Sumafi 13. lokakuuta 2008 kello 20.34 (EEST)

Bockin tarinat ovat tarinoita, kuten olet vakuuttanut itsekin. Niihin ei pidä tietenkään missään yhteydessä vedota. --Ulrika 13. lokakuuta 2008 kello 21.26 (EEST)

Onhan sitä lähdeaineistoa saatavissa ihan kirjastoissakin, nimittäin Suomen kansan vanhat runot, 33 nidettä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , 1908-1939. (isoja ja jumalattoman paksuja kirjoja) Jonkin verran tätä runoutta tunnen, mutta enpä usko sieltä löytyvän vastaavia Ruotsin puolen tarinoita. Kun kuitenkin tätä aineistoa on tutkittu 1800-luvulta, niin olisihan se sellainen sensaatio, että SKS olisi jo jotain aiheesta julkaissut. --Ljuda 13. lokakuuta 2008 kello 23.13 (EEST)

SKVR on tietysti oma lukunsa, mutta sekin muodostaa vain osan SKS:n kansanrunousarkistoon talletetusta materiaalista. Esikristillistä kuolemankulttuuria ei taideta olla meillä paljoa tutkittu, mistä syystä en pitäisi mahdottomana vaikka vanhusten surmaamisaiheesta jotain löytyisikin. On kuitenkin tärkeätä ymmärtää, että sukujyrkkämä-sana on 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta peräisin oleva käännös, ja mikäli vastaava tapa on meillä joskus ollut käytössä, niin suomen kielessä siitä on varmuudella käytetty jotain toista nimitystä. Ior Bock puhuu "surmakivestä", mutta en nyt kyllä silläkään ihan ensimmäiseksi lähtisi etsimään. Ehkä mieluummin yksinkertaisesti "vanhuus" ja "kuolema". Mahtaisikohan SLS:stä löytyä mitään hakusanoilla "ättestupa" tai "ätteklubba"? --Sumafi 14. lokakuuta 2008 kello 09.09 (EEST)

Esikristillistä kuolemankulttuuria ei taideta olla meillä paljoa tutkittu. Voi Väinämöisen perse, tuohan on todellisuudessa ollut suomalaisten uskontotieteilijöiden, kansanrunouden tutkijoiden ja arkeologien ensisijaisia tutkimuskohteita 1800-luvulta lähtien. Esimerkiksi Uno Harva, Iivar Kemppinen ja Juha Pentikäinen ovat julkaisseet klassista tutkimusta aiheesta. Mistä ihmeestä sinä olet tuollaisenkin käsityksen omaksunut?--130.234.5.138 14. lokakuuta 2008 kello 10.45 (EEST)

Hyvä! Anna sitten linkkejä tutkimustuloksiin. Mitä tapahtui esikristillisellä ajalla niille vanhuksille, jotka eivät enää kyenneet huolehtimaan itsestään? Entä miten niissä tapauksissa joissa omaishoitoa ei syystä tai toisesta ollut mahdollista järjestää? --Sumafi 14. lokakuuta 2008 kello 11.01 (EEST)

En minä väittänyt olevani itse asiantuntija. Esikristillisiä kuolemaan liittyviä tapoja käsittelevää kirjallisuutta on kuitenkin hyvin runsaasti, käy sinä sitä läpi jos kiinnostaa. Kaikki myöntänevät sen, että esikristillisen ajan tavoista on mahdollista saada vain fragmentaarinen kuva, joten esittämiisi kysymyksiin ei ehkä ole vastausta. Seuraavassa omaa arvailuani: Esihistorian sukukeskeisissä yhteisöissä vanhukset tuskin jäivät kovin usein oman onnensa nojaan. Toisaalta kun jengi kuukahti useimmiten alle nelikymppisinä, koko "vanhuus" nykyaikaisessa mielessä on ollut harvinainen ilmiö. Työtä tekivät luultavasti kaikki niin kauan kuin kykenivät. Kun kunto huonontui niin paljon että työkyky katosi, elämä tuskin saattoi jatkua enää kovin pitkään olosuhteisiin nähden hyvälläkään hoidolla. Jos hoito oli puolivillaista, henki lähti nopeasti ilman aktiivista surmaamista tai itsemurhaa. Tuskin on poissuljettua, että jälkimmäisiäkin esiintyi. Kansanperinteessä tutumpi tai ainakin tutkitumpi aihe on kuitenkin vastasyntyneiden surmaaminen tai hylkääminen.--130.234.5.138 14. lokakuuta 2008 kello 11.13 (EEST) Lisäys Toisaalta - vaikka suomalainen kansanperinne tuntisikin aiheen vanhusten surmaamisesta, se ei välttämättä todista aiheen todellisuuspohjaisuudesta. Kyseessähän voi olla myös kulkutarina, jolla on rakennettu mielikuvaa muinaisten pakana-aikojen barbaarisuudesta tms. Folkloristiikalla lienee oma metodi- ja teoriaoppinsa tällaisten kysymysten selvittelyyn.

Kansanrunoista ja -tarinoista ei ilmeisesti löydy säkeitä vanhusten surmaamisesta, sen sijaan on tarinoita pahantekijöiden surmaamisesta. Tosin tunnnen vain uskomuksia, jotka liittyvät Kolilla olevaan Pahaan Koliin. Kansantarinoiden mukaan pahantekijät olisi heitetty tältä äkkijyrkältä kalliolta alas, vieressä on pakanuuden aikainen Käräjäpaikka. Mutta ainuttakaan runomuotoista säettä tästä ei ole kertomassa. Ainut Koliin liittyvä säe kansanrunoissa kuuluu: Mustarinnan murhamiehet, Kolin korkeat isännät. --Ljuda 21. lokakuuta 2008 kello 21.40 (EEST)

Kansanrunoista saa melko lailla erilaisen kuvan suomalaisten uskomuksista, kuin muusta tallennetusta kansanperinteestä. Kertovat kansanrunot olivat usein "suuria myyttejä", vähemmän konkreettisia, enemmän vertauskuvallisia, ja usein tapahtumat sijoittuvat arvokkaan etäisyyden päähän; alkuaikoihin tai myyttiseen paikkaan. Suorasanaiset kansanperinteet kertovat useammin konkreettisempia, väitettyjä tapahtumia lähiseuduilta. Jos asiaa ryhtyisi tutkimaan, kannattaisi ehkä suuntautua suorasanaisiin tarinoihin. Tuohirulla 11. marraskuuta 2008 kello 17.57 (EET)

Ed-Hunter

Miltä vuodelta Iron Maidenin Ed-Hunter levyn Iron maidenin live-versio on? -Prime

Kappale on vuoden 1985 Live After Death -albumin versio. Bruce Dickinsonin "Scream for me"- ja "Long Beach Arena"-huudot kappaleen lopussa paljastavat alkuperän. --Jaakonam 14. lokakuuta 2008 kello 03.49 (EEST)

Presidentti

Englanninkielisen Wikipedian etusivulla käytetään Ahtisaaresta nimitystä "former President of Finland". Onko termi oikein? Käsittääkseni Ahtisaari on ainakin suomeksi edelleen Suomen presidentti, vaikkei Suomen tasavallan presidentti enää olekaan. -85.23.117.63 10. lokakuuta 2008 kello 15.55 (EEST)

Menee turhaksi viilailuksi. Todennäköisesti englanninkielinen maailma ei tunne kovinkaan hyvin Suomea, minkä takia väittämällä Ahtisaarea Suomen presidentiksi syntyy mielikuva hänen olevan virkaa tekevä presidentti. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa. --qWerk 10. lokakuuta 2008 kello 16.01 (EEST)

Kyllä minunkin mielestäni on paljon selvempää sanoa Suomen entinen presidentti kuin Suomen presidentti. Silti kumpikin on oikein. --Juusomoro 10. lokakuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Käsittääkseni presidentin arvonimi on pysyvä, toimenkuva ei. Martti Ahtisaari on edelleen presidentti Martti Ahtisaari vaikka ei ole presidentin virassa toiminut kahdeksaan vuoteen, ja jos tulee valituksi vielä toiselle kaudelle, ei enää sen jälkeen saakaan toimia. Kysymys on siis käsittääkseni siitä, viitataanko häneen arvonimellä vai toimenkuvalla. 88.112.252.252 10. lokakuuta 2008 kello 23.49 (EEST)

Minun käsittääkseni istuva presidentti on Suomen tasavallan presidentti, entinen presidentti on pelkkä presidentti. Pitäisi varmaan tarkistaa jostakin. --Otrfan 10. lokakuuta 2008 kello 23.58 (EEST)

Näin se taitaa olla, eikä enkkuwikissä oikeastaan ole virhettä. "President of Finland" voidaan ymmärtää vain lyhennyksenä muodosta "President of the Republic of Finland". Siinä yhteyssä "former" on ihan oikein. Mutta jos halutaan olla oikein tarkkoja, voisihan "President of Finland"in korvata tuolla pitkällä muodolla. --ML 11. lokakuuta 2008 kello 10.14 (EEST)

Pikakuvakkeet eivät toimi

Tietokoneeni pikakuvakkeet (tiedostomuotoa .lnk) eivät toimi. Kone yrittää käynnistää ne samalla ohjelmalla – tällä hetkellä Mozillalla – ja kaikki kuvakkeet näyttävät samoilta. Kuvakkeen asetuksista olen yrittänyt muuttaa kuvakkeen kohdetta ja kuvaa, mutta muutokset eivät auta. Osaako joku auttaa? --JannE 11. lokakuuta 2008 kello 09.19 (EEST) Niin ja mul on Windows Vista. --JannE 11. lokakuuta 2008 kello 10.08 (EEST)

Unohtakaa, ratkaisin ongelma! Piti palauttaa rekisteri oletukseen [13]. --JannE 11. lokakuuta 2008 kello 10.19 (EEST)

Suomesta manner-Eurooppaan kokonaan maateitse

Pubikeskustelu koski tällä kertaa, onko Suomesta mahdollista päästä manner-Eurooppaan kokonaan maateitse, siis tekemättä lento- tai laivamatkaa missään vaiheessa. Ruotsista on - olen itse kulkenut junalla Tukholmasta Spittal an der Drauhun etelä-Itävallassa. Mutta jos haluaa nousta junaan jo Helsingissä, on käsittääkseni vain kaksi vaihtoehtoa: joko kulkea Lapin kautta rajan yli Ruotsiin tai kulkea Venäjän, Baltian maiden ja Puolan kautta. Miten nämä tavat eroavat toisistaan matkan pituuden ja hinnan kannalta? 88.112.252.252 11. lokakuuta 2008 kello 20.52 (EEST)

Matkan pituuteen tai hintaan ei varmaankaan tarvitse kommentoida. Mutta Baltian läpi ei pääse junalla yhtäjaksoisesti. Viron junien pääteasema on Valga, josta on 5 km Latvian puoleiselle asemalle. Kaiken lisäksi Tartto-Valga-linja on remontissa 1.11.2008 asti ... --TBone 11. lokakuuta 2008 kello 21.04 (EEST)

Tässä onkin kysymys vain siitä, voiko keski-Eurooppaan (esim. Saksaan) mennä kulkematta kertaakaan laivalla tai lentokoneella. Pääseekö Virosta Latviaan esimerkiksi bussilla? 88.112.252.252 11. lokakuuta 2008 kello 21.07 (EEST)

Ensimmäiseen kysymykseen: voi tietenkin. Toiseen: en tiedä, mutta henkilöautolla kyllä pääsee. --ML 11. lokakuuta 2008 kello 21.16 (EEST)

Tallinnasta pääsee bussilla Riikaan ja Vilnaan. Vilnasta pääsee esimerkiksi bussilla jatkamaan Varsovaan ja muualle Eurooppaan. Tiedän ainakin yhden henkilön, joka on tehnyt bussilla matkan Varsova-Vilna-Riika-Tallinna-Pietari-Helsinki. --Hehkuviini 11. lokakuuta 2008 kello 21.55 (EEST)

Kysymys matkan pituudesta ja hinnasta on tosin vielä avoin. Junamatka Tukholmasta Spittal an der Drauhun kestää vuorokauden ja maksaa 250 € jos ostaa Interrail-kortin. Jos haluaa kulkea Tukholmaankin asti junalla, nousee hinta ainakin 330 €:hen. Helsingistä pääsee junalla Rovaniemelle 77,70 €:llä, sieltä pitäisi jotenkin päästä lähimmälle rautatieasemalle Ruotsin puolella, jolloin Interrail-kortti alkaa toimia ja pääsee vaikka Spittal an der Drauhun samalla hinnalla. Venäjä ja Baltian maat eivät ole Interrail-aluetta, mutta Puola on. Helsingistä Pietariin tulee viimeistään vuonna 2010 pääsemään kolmessa tunnissa, mutta miten sieltä eteenpäin? Matka Pietarista esimerkiksi Berliiniin on huomattavasti pidempi kuin matka Helsingistä Pietariin. 88.112.252.252 11. lokakuuta 2008 kello 22.38 (EEST)

Kannattanee junailla Tornioon, siitä voi sitten vaikka kävellä Ruotsin puolelle jossei julkisia kulje. --Harriv 12. lokakuuta 2008 kello 01.47 (EEST)

Jos katsot Eurolines-bussiyhtiön sivulta, reissu Pietari-Tallinna-Riika-Berliini näyttäisi maksavan bussilla n. 120 euroa suuntaansa. --Hehkuviini 12. lokakuuta 2008 kello 15.38 (EEST)

OK, kiitos. Itse asiassa ei tarvitse päästä Berliiniin asti bussilla, riittää että pääsee Interrail-alueelle, eli tässä tapauksessa Puolaan. VR:n mukaan matka Helsingistä Pietariin maksaa 55 €, Eurolinesin mukaan matka Pietarista Varsovaan maksaa 73 €. Siitä tulee 128 €. Varsovassa Interrail-kortti alkaa jo toimia, joten sieltä esimerkkikohteeseeni Spittal an der Drauhun pääsee 250 €:lla. Koko hinnaksi tulee siten 378 €, eli 48 € enemmän kuin jos menee Ruotsin kautta. 88.112.252.252 12. lokakuuta 2008 kello 21.26 (EEST)

Koiran jäykkäkouristusrokotus

moi!!!mitä tehdä,kun kaverin koiralla ei oo jäykkäkouristusrokotusta,eikä ne mee rokottaa??ja voiks se tarttuu ihmisiin?? Kommentin jätti 82.215.227.105 (keskustelu – muokkaukset).

Lähinnä on sinun asia rokotuttaa itsesi, en tiedä rokotetaanko koiria. --Ulrika 12. lokakuuta 2008 kello 11.56 (EEST)

Jäykkäkouristus ei käsittääkseni voi tarttua ihmisestä tai eläimestä toiseen, koska tartunta saadaan vasta itiöasteella olevista bakteereista. Täysikasvuisena nuo jäykkäkouristusbakteerit taas eivät selviä kuin hapettomissa olosuhteissa. Koirille ei googlauksen perusteella anneta jäykkäkouristusrokotusta, koska tauti ei tartu niihin helposti. Ainakaan minun hauvani rokotuskortissa moiselle ei ole edes omaa kenttää, johon tuon voisi merkitä. Omat rokotukset kannattaa tietysti pitää kunnossa, koiran puremasta voi saada monennäköisiä pöpöjä. –neurovelho 12. lokakuuta 2008 kello 13.04 (EEST)

Google Chrome...

Miten Google Chromessa voi etsiä sanaa dokumentista?? --ML 13. lokakuuta 2008 kello 18.52 (EEST)

Ihan tavalliseen tapaan Ctrl+F:llä tai valikkokomennolla (ks. ohje): ylänurkkaan pomppaa pieni ikkuna, johon sanan voi kirjoittaa. --Silvonen 14. lokakuuta 2008 kello 06.48 (EEST)

Koulun luokkaretki luontomuseoon Espoossa

Miten ihmeessä minulla on muistikuva että olen käynyt koulun luokkaretkellä Villa Elfvikin luontomuseossa ala-asteella, vaikka pääsin yläastelle kaksi vuotta ennen kuin Villa Elfvik avattiin yleisölle? Käydessäni tämän vuoden heinäkuussa Villa Elfvikissä maan ja vesistön koostumusnäytteet palauttivat mieleeni tasan tarkkaan muistikuvan ala-asteen luokkaretkeltä jossain päin Espoota, en vain muista missä. Onko täsmälleen sama näyttely ollut aikaisemmin Espoossa joskus vuosien 1985 ja 1990 välillä? 88.112.252.252 14. lokakuuta 2008 kello 00.25 (EEST)

Väyrynen ja muutoksen aika

Paavo Väyrynen on kirjoittanut kirjat On muutoksen aika 1 ja On muutoksen aika 2. Mutta on hän koskaan oikeasti sanonut hokeman, joka on jäänyt mieleeni: "On aika, on muutoksen aika"? Vai onko tämä sen väyrysimitaattorin suusta (mikäsenniminytoli) vai oman mieleni tuotoksia? Samulili 14. lokakuuta 2008 kello 20.00 (EEST)

Kohtaavat kuin laivat yössä -sanonnan alkuperä?

Siinähän se kysymys onkin. Pikaisella googlauksella en löytänyt vastausta. Ilmeisesti alun perin englanninkielinen sanonta Like ships in the night, tosin vesiperän vedin silläkin. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 11.35 (EEST)

Olisiko se tämä?

»Ships that pass in the night, and speak each other in passing, / Only a signal shown and a distant voice in the darkness; / So on the ocean of life we pass and speak one another, / Only a look and a voice, then darkness again and a silence.»
(Henry Wadsworth Longfellow)

--Silvonen 15. lokakuuta 2008 kello 12.21 (EEST)

Tuohan se, kiitos tiedosta todella paljon! Näemmä Longfellowin Tales of a Wayside Inn -teoksesta näemmä napattu ja sitaatti hyvin selventää sanonnan ideankin, mutta osaakohan kukaan kertoa kuka/koska/missä tuo sanonta on popularisoitu? Longfellow itse tuskin kuitenkaan toi sanontaa yleiseen kielenkäyttöön. Onnistaisikohan tämän suhteen paremmin enwikin neuvonnassa? --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 13.35 (EEST)

Katsotaan osaako natiivit tarkentaa --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.50 (EEST)

Ja tuo natiivien vastaus löytyy nykyään Reference deskin arkistosta. –neurovelho 4. marraskuuta 2008 kello 22.01 (EET)

Kanariansaaret

Kanariansaaret kuuluvat Espanjalle, mutta kuuluvatko ne Afrikan maanosaan? --JannE 15. lokakuuta 2008 kello 13.55 (EEST)

en:African plate ja Kuva:Plates tect2 en.svg mukaan ne ainakin kuuluisivat Afrikan mannerlaattaan ja siten kait myös maanosaan. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.15 (EEST)

Kiitti. --JannE 15. lokakuuta 2008 kello 14.17 (EEST)

Laitan vastalauseen :). Minun mielestäni systeemi meni niin, että maan kaukaiset alueet kuuluvat myös samaan maanosaan, ainakin olen nähnyt Grönlannin usein Eurooppa-luokituksessa, vaikka se periaatteessa olisi lähempänä Pohjois-Amerikkaa. --Juusomoro 15. lokakuuta 2008 kello 14.20 (EEST)

Lisää tutkailtuani pitää tarkentaa, että vastaus myös riippuu maanosan määritelmästä: kuten esimerkiksi en:Continent#Extent_of_continents sanoo, riippuen tulkitsijasta maanosa on tai ei ole sama asia kuin manner :-) Nyt selvästikin mulla ja Juusomorolla on juuri tämä tulkintaero. --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.22 (EEST)

Tällä hetkellä muuten fiwikin artikkelit maanosa ja manner eivät kyllä tee mitään eroa välillään, ja kumpikin linkkaa enwikin continent-artikkeliin. Eli ota tästä selvää... --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 14.27 (EEST)

Näinhän se on.. Sitten vain tulkitsemaan ja tekemään totuutta :). Manner on kyllä minulle oudompi jako kuin maanosa, siten kannatan maanosajakoa, josta ei saa mitään selvää. Hyvä puoli on se, että mannerjako on vielä epäselvempi :D. --Juusomoro 15. lokakuuta 2008 kello 14.31 (EEST)

Tarkoitat siis Juusomoro, että Ranskan Polynesia ja Alankomaiden Antillit kuuluisivat Eurooppaan :) Turkistakin kuitenkin osa kuuluu Eurooppaan ja osa Aasiaan ... --TBone 15. lokakuuta 2008 kello 14.57 (EEST)

Manterenhan luulisi olevan paljon yksiselitteisempi käsite. Samaan mantereeseen kuuluvat kaikki keskenään maayhteydessä olevat maa-alueet. Eurooppa, Aasia ja Afrikka ovat, niihin luettuja saaria lukuunottamatta, samaa mannerta, vaikka ne yleensä lasketaan eri maanosiksi. Myös Pohjois- ja Etelä-Amerikka ovat samaa mannerta. (Keinotekoisten Suezin ja Panaman kanavien ei katsota erottavan mantereita toisistaan, maanosia kylläkin.) Kanariansaaret eivät siis kuulu mihinkään mantereeseen kuten eivät muutkaan saaret. Tai oikeastaan manteretkin ovat vain suuria saaria. Ei tosin ole aivan yksiselitteisen selvää, kuinka suuri manteren vähintään on oltava, jotta se luettaisiin mantereksi eikä suureksi saareksi. Yleensä kuitenkin Australiaa (noin 8 milj. km²) pidetään maailman pienimpänä manterena ja Grönlantia (noin 2 milj. km²) suurimpana saarena. -KLS 15. lokakuuta 2008 kello 15.05 (EEST)

Toisin sanoen: maailman neljää suurinta yhtenäistä maa-aluetta eli ns. Vanhaa mannerta (= Eurooppa + Aasia + Afrikka), Uutta mannerta (=Pohjois- ja Etelä-Amerikka), Etelämannerta ja Australiaa sanotaan mantereiksi, kaikkia pienempiä saariksi. Näin olkoonkin, että myös saaret luetaan kuuluvaksi johonkin maanosaan, mutta ei mantereeseen. Suomen kielessä manner käsitetäänkin usein saariston vastakohdaksi, mikä oikeastaan onkin sama asia: mantereeseen kuuluvat esimerkiksi Suomessa ne maa-alueet, jotka, toisin kuin rannikon saaret, ovat maayhteydessä koko Eurooppaan ja Aasiaan, saaria lukuunottamatta. Tässä mielessä sitä vastaa englannissa sana mainland. -KLS 15. lokakuuta 2008 kello 15.23 (EEST)

Paitsi, kuten en:Continents sanoo: "many of the seven most commonly recognized continents are identified by convention rather than adherence to the ideal criterion that each be a discrete landmass, separated by water from others. Likewise, the criterion that each be a continuous landmass is often disregarded by the inclusion of the continental shelf and oceanic islands" Tämän mukaan siis Kanariansaaret voivat hyvinkin kuulua mantereeseen... --albval (keskustelu) 15. lokakuuta 2008 kello 15.14 (EEST)

Mitä pappi kysyy häissä morsiamelta ja sulhaselta??

en muista, mitä pappi kysyy morsiamelta ja sulhaselta Kommentin jätti 88.148.238.91 (keskustelu – muokkaukset).

Evl.fi: Vihkitoimitus. -tKahkonen 15. lokakuuta 2008 kello 22.19 (EEST)

Taivas TV7

Siirretty artikkelin Taivas TV7 keskustelusivulta.

Haluaisin tietää miten saadaan TV:stä näkyville 7-kanava...äitini vanhainkodissa ja kaipaa sitä. Siellä ei näy kyseistä kanavaa...on Turussa??Kommentin jätti 84.250.113.21 (keskustelu – muokkaukset).

Turun kaapelitelevisio Oy varmaan osaa auttaa. sen piuhoista se kuva sinne todennäköisesti tulee. --albval (keskustelu) 21. lokakuuta 2008 kello 12.46 (EEST)

Temp kansio

Missä sijaitee temTEMP kansio? --91.156.50.147 20. lokakuuta 2008 kello 23.43 (EEST)

Mikäköhän mahtaa olla käyttöjärjestelmä / ohjelma? Koska amerikkalaiset ja Windows -käyttäjät ovat yleensä ainoita jotka eivät usko muun maaliman olemassaoloon, vastaan C:\windows\temp --albval (keskustelu) 21. lokakuuta 2008 kello 12.44 (EEST)

Suomenkielinen excel ja funktioiden nimet englanniksi

Sainpa sitten uuden koneen jossa on suomenkielinen excel 2003. Eka päivä onkin mennyt kiroillessa. Osaako joku kertoa miten suomiversion saa ymmärtämään englanninkielisiä funktioita? Eli nyt jos kirjoitan =SUM(a3:a46), excel ei tunne funktiota, vaan pitäisi muka kirjoittaa =SUMMA(a3:a46). Ja jos avaan enkkuversiolla tehdyn taulukon, siinäkin funktioiden nimet ovat nyt suomeksi! Pikaista apua kaivaten --albval (keskustelu) 1. marraskuuta 2008 kello 09.02 (EET)

Kaikkein pikaisin apu: asenna rinnalle englanninkielinen open office... muistan nähneeni jossain advanced-kohdan jossa tehdään maa-asetuksia mutta se ei paljoa lämmitä; itse taistelin desimaalipilkun ja CSV (comma separated calues) tiedostojen kanssa. --Tappinen 2. marraskuuta 2008 kello 14.35 (EET)

Mitens, osaako OO tallentaa ja lukea kaikkia xls-tiedostoja? Työkoneeseen kun en sitä saa asennettua, joten yhteensopivuutta pitäisi löytyä.. Onko siis OO:ssa samat funktioiden nimet kuin enkku-exelissä (muuten opettelun vaiva on vähintään sama)? --albval (keskustelu) 2. marraskuuta 2008 kello 20.20 (EET)

Se uusin MsOffice, jonka tiedostonimet loppuu x:ään (siis .docx) ei aukea ainakaan meillä töissä olevilla oofficeilla (ei ihan kaikkein uusin versio), mutta ylempänähän kirjoitat "2003". Joskus on ollut ongelmia siinä kun ihmiset on käyttäneet exceliä powerpointin sijaan sivutaiton muotoiluun - poikittain oleva teksti ei aukea. Googlella varmaan löytyy keskusteluryhmiä tästä; Ms-maailma on mulle aika vieras. Mulla on mailiosoite nyt käyttäjätiedoissani; laita viestiä niin listaan sulle oofficen funktioita listan alusta niin voit verrata. --Tappinen 2. marraskuuta 2008 kello 22.27 (EET)

Joo, 2003 on töissä ja kotona, se uusin on x-loppuinen on tosiaan hanurista. Sähköpostin perusteella funktiot näyttää samalta, joten pitänee harkita tuon vapaan vaihtoehdon käyttöönottoa. Kiitos tiedoista! --albval (keskustelu) 3. marraskuuta 2008 kello 10.56 (EET)

Käsittääkseni jos vaihdat Excelin localeksi en, vaihtuu myös funktioiden nimet (Excel 2007 Office-button -> Excel options -> Popular -> Language Settings -> Enabled editing languages)? Ooffice sisältää perusfunktiot (CONCATENATE, SUM ym.) mutta IMO ei osaa ihan kaikkia kikkavirivitosia joita Excel osaa. Mut joo, oman arvioni mukaan Excel 2003 ja OOffice on 95% yhteensopivia keskenään. --Agony (403) 3. marraskuuta 2008 kello 11.07 (EET)

Eipä löytynyt 2003:sta tuollaista täppää... Options on kyllä, muttei mitään Excel 2007 Office-buttonia eikä muitakaan noita valikoita :-( --albval (keskustelu) 3. marraskuuta 2008 kello 11.15 (EET)

Jop, Office-button esiteltiin vasta 2007:ssa, 2003:ssa se meni jostain Options-välilehdeltä... kun ei vaan muista mikä se välilehti oli. --Agony (403) 3. marraskuuta 2008 kello 11.16 (EET)

2003:ssa on Options -> International, mutta sieltä löytyy vain mahdollisuus vaihtaa tuhaterotin, automaattinen paperin koon muutos (letter <-> A4), ja kirjoitussuunnan muutos oikealta vasemmalle. --albval (keskustelu) 3. marraskuuta 2008 kello 11.22 (EET)

Itselläni on Windowsin valikon "Microsoft Office -työkalut" kansiossa "Microsoft Office 2003 -kieliasetukset" kohta, joka ei tosin toimi kun joku palikka puuttuu eikä ole asennuslevyä käsillä. --Harriv 3. marraskuuta 2008 kello 11.25 (EET)

Auttaako? --Agony (403) 3. marraskuuta 2008 kello 11.28 (EET)

Kuten yllä kieltä sai vaihdettua jos Officesta oli muistaakseni monikielisyydentukiversio(?). Excel 2007:ssa sai valikot ja funktiot englanninkielisiksi Office painike / Excelin asetukset, Käyttäjän asetuksista Kieliasetukset-kohdasta näyttökieli englanti. Netistä löytyi suomi-englanti-sanastoja funktioihin [14] ja [15]. OpenOfficesta saa myös muistitikulta suoritettavan version. --Ism 3. marraskuuta 2008 kello 11.43 (EET)

Auttoi, kiitos Harriv ja Agony! Tai siis sen verran auttoi, että työkoneesta sain tuon vaihdettua, nyt pitää toivoa että kotikoneesta löytyy sama asetus... Nuo Ism:n mainitsemat sanaston tiesinkin jo, mutta käytettävyyden kannalta funktion suominimen copypasteaminen jostain ei ole vaihtoehtona helpoimmasta päästä. --albval (keskustelu) 3. marraskuuta 2008 kello 12.42 (EET)

Kotikoneesta tietysti puuttuu tuo välilehti:-( --albval (keskustelu) 3. marraskuuta 2008 kello 17.28 (EET)

Flunssa

Lisääkö kylmässä (esim. ulkona) oleminen riskiä sairastua flunssaan? -85.23.117.126 2. marraskuuta 2008 kello 14.14 (EET)

Ei, jos pidät itsesi lämpimänä. Jos kylmetyt, virukset iskevät helposti. --Ulrika 2. marraskuuta 2008 kello 14.19 (EET)

Tarkoitatko kylmettymisellä hypotermiaa? --85.23.118.178 4. marraskuuta 2008 kello 20.55 (EET)

Ei nyt välttämättä hypotermiaakaan vaan ihan tavallista arkista kylmettymistä. --Ulrika 4. marraskuuta 2008 kello 21.03 (EET)

Uskomuksia toki on, mutta tutkimuksissa kylmässä oleskelun ja flunssaan sairastumisen välille ei ole kyetty osoittamaan yhteyttä. (Katso esim. NIAID tai Common cold englanninkielisessä Wikipediassa lähteineen). Flunssan oireita voi esiintyä jonkin aikaa jalkojen palelun jälkeen, mutta tartunnan todennäköisyyttä sen ei ole todettu lisäävän. Mysid 6. marraskuuta 2008 kello 12.18 (EET)

Noo, aikanaan ne tutkijatkin löytää oikean tuloksen... --Ulrika 6. marraskuuta 2008 kello 17.00 (EET)

En muista, missä tutkimuksessa on näin sanottu, mutta minä olen lukenut, että lämpötilan lasku kehossa laskee vastustuskykyä. Toisaalta herää kysymys, mitä tapahtuu, kun lämpötila nousee... --88.114.28.130 6. marraskuuta 2008 kello 19.01 (EET)

Siinäpä se syy lyhyesti ja yksinkertaisesti on. Sitten taas kun ruumiin lämpötila nousee, on kuumetta. Se on luonnon keino hävittää elimistöstä sinne kuulumatonta. Kuumetta ei pitäisi alentaa, ellei se nouse vaarallisen korkeaksi. Mutta ehkä tämä ei ole oikea foorumi keskustella sairauksista. Voi pian tulla sapiskaa. --Ulrika 6. marraskuuta 2008 kello 19.30 (EET)

Tuo Mysidin yllä esittämä juttu on mietityttänyt joskus minuakin: mikä on se fysiologinen reaktio, jonka takia hirvittävän usein kurkku on viimeistään seuraavana päivänä kipeä, jos edellisenä päivänä jalat ovat kastuneet tai saaneet muuten vain kylmää? Ihmisen eri ruumiinosat ovat tietenkin verenkierron, hermoston ja lihaksiston kautta hyvinkin pitkän matkan päästä yhteydessä toisiinsa, mutta on vaikea ymmärtää mikä on kurkun ja jalkojen välinen yhteys. --Jaakonam 1. joulukuuta 2008 kello 02.41 (EET)

Tuosta oli just jotain uutta juttua Duodecim-lehdessä tai Lääkärilehdessä. En jaksa hakea keskellä yötä mutta pitää palata asiaan. --Höyhens 1. joulukuuta 2008 kello 02.56 (EET)

Ei sitä yhteyttä voi olla, kun ei lääketiede ole sitä todennut. Pelkkää uskomusta ja huuhaata. Tosin taitaa esimerkiksi akupunktiossa olla kokemukseen perustuvaa aika vanhaa tietämystä näistä yhteyksistä, mutta sekin taitaa olla luokiteltuna uskomushoitoihin - fi.Wikipediassa, ja aiheen asiantuntijana on toiminut henkilö, joka ilmoittaa vaimonsa olevan lääkäri. --Ulrika 1. joulukuuta 2008 kello 10.15 (EET)

Puhuuko Ulrika ironiaa? Kaiketi. Notuota suora lainaus Duodecim 22/2008 sivut 2564-2565 "Flunssan yhteys vilustumiseen on monen arkikokemus. Vaikka se olisikin teoriassa mahdollinen (esim. rinoviruksen ICAM-reseptorit aktivoituvat kylmässä), ei selvää tieteellistä näyttöä flunssan ja kylmän yhteydestä kuitenkaan ole saatu. Pitkät kalsarit ja pipo ovat pakkasella paikallaan, vaikkei näyttöä niiden tehosta flunssan estossa olekaan" Teksti professori Anne Pitkärannan eikä sitä saa kopioida artikkeliin. Muttta jostain muualta muistan juuri kuulleeni ettää jokin yhteys olisi silti löytynyt..

Sokerinsyönnilläkin on yhteys diabetekseen. jos syö kamalasti perunoita voi lihoa ja saada lopulta aikuistyypin diabeteksen. Että näin tällä kertaa. --Höyhens 1. joulukuuta 2008 kello 12.50 (EET)

Silkkaa ironiaa. Miksei saa siteerata Pitkärannan mielipidettä? Ainakin voi referoida. On paljon asioita joita ei ole tutkittu, varmaan enemmän kuin tutkittuja, mutta on aika ylimielistä lähteä leimaamaan niitä huuhaaksi. Voisin lähteä tältä istumalta koekaniiksi, jos joku alkaisi tutkia oikein tieteellisesti, voiko flunssa iskeä kylmettyneeseen ihmiseen helpommin. --Ulrika 1. joulukuuta 2008 kello 12.57 (EET)

Se muistelemasi juttu koski tutkimusta jossa todettiin että flunssa iskee helpommin nollan ja -4:n välillä. Moni lehti ja muu viestin kertoi asiasta viikko pari sitten. --Ulrika 1. joulukuuta 2008 kello 12.59 (EET)

No niinpäs kehveli olikin. Mutta tuosta siteerauksesta niin sen verran tarkka kuitenkin saanee olla ettei mennä tekijänoikeusjutun puolelle. Hyvät flunssat sinnekin. --Höyhens 1. joulukuuta 2008 kello 13.20 (EET)

Tykkään noista vanhoista kilteistä kirosanoista, niitä voisi käyttää lastenleffoissa, joista nyt kinastellaan Hesarin mielipidepalstoja myöten. En juuri pääse potemaan flunssaa kun on tropit kaapissa, niillä sen selättää :) --Ulrika 1. joulukuuta 2008 kello 13.45 (EET)