Wikipedia:Lähdevaatimuksettomuus

Wikipedian sisällön täytyy olla tarkistettavaa ja Wikipediassa ei hyväksytä uutta tutkimusta.

Tarkistettavuuden ja uuden tutkimuksen kiellon avulla Wikipediasta tulee tietosanakirjamaisempi (muiden muassa yliluonnollisten selitysten ja erilaisten itse keksittyjen teorioiden poistumisen myötä). Tarkistettavuus ja uuden tutkimuksen kielto ovat kuitenkin vain yleisiä käytäntöjä, joita saatetaan soveltaa väärin yksittäisten tapausten kohdalla. Tämän esseen tarkoituksena on kumota väärinkäsitys, että jokaisen väitteen täytyisi olla lähteistetty eli että artikkeli ei voisi sisältää väitteitä ilman lähteitä. Väitteellä tarkoitetaan seuraavanlaista kielellistä ilmausta:

Venäjä on maailman suurin maa.

Väite voi olla tosi ja artikkelissa hyväksyttävä vaikka sille ei olisi esitetty lähdettä. Pääsääntöisesti väitteille kuitenkin vaaditaan lähteet. Sellaiset väitteet joille ei vaadita lähteitä ovat poikkeuksellisia, koska ne hyväksytään jostain syystä ilman lähdettä. Yllä oleva väite ei ole hyväksyttävä ilman lähdettä ja lisäksi väite on epäselvä (millä tavalla suurin maa?) ja tulisi siksi kirjoittaa uusiksi. Esimerkkejä ilman lähdettä hyväksyttävistä väitteistä ovat esimerkiksi:

Talitiainen on lintu.

Poikamiehet ovat naimattomia.

Lähteiden funktio

Lähteen tarkoituksena on perustella väitettä, jotta väite pitäisi paikkansa ja olisi siten tosi. Tällöin väite muuttuu uskottavammaksi ja mahdollisesti tiedoksi eli hyvin perustelluksi todeksi väitteeksi. Arjessa voidaan perustella jonkin väitteen paikkansapitävyyttä esimerkiksi siten että "Helsingin sanomissa sanottiin, että...". Kyse on täsmälleen samasta asiasta. Jos väitteellä ei ole mitään perusteluja, tällöin se on useimmissa tapauksissa vain uskomus. Väitettä ei tällöin välttämättä tue mikään paikkansa pitävä perustelu, ja tällaisia väitteitä voidaan esittää niiden sisältämättä mitään todenmukaisuutta. Esimerkki sellaisesta väitteestä jota perustelut eivät tue on esimerkiksi väite jonka mukaan Kuu koostuisi juustosta. Tälläinen väite on osoitettavissa epätodeksi väitteeksi, koska väite ei ole todenmukainen (se on osoitettavissa vääräksi). Todet väitteet sen sijaan ovat todenmukaisia väitteitä, ja tämä tarkoittaa että niitä tukevat todenmukaiset pitävät perustelut. Lähdeviittaukset ovat yleisesti paras tapa perustella väitteitä, mutta lähdeviittaukset eivät ole aina paras tapa tai aina mahdollinen tapa väitteiden perustelemiseen. Lähteiden käyttö on siten vain osa väitteiden perustelemista – lähteen merkitseminen on väitteen perustelemista lähdeviittauksen avulla. Käytetyt lähteet ovat usein tutkimuksia, jotka osoittavat esimerkiksi 10-20-sivuisesti kuinka jokin väite on tosi. Wikipediassa ei ole mahdollisuutta tällaiseen, ja kyse olisi uudesta tutkimuksesta.

Lähdevaatimuksellisuus

Lähdevaatimuksellisuus koskettaa sellaisia väitteitä, jotka eivät ole itsestäänselviä. Ilman lähdettä ei voi päätellä lainkaan pitääkö väite paikkansa eli että onko väite tosi. Esimerkit liittyvät määriin, suhteisiin, päivämääriin, vuosilukuihin, historiallisiin tapahtumiin, kausaalisuhteisiin ja ei-yksiselitteisiin tai heikosti tunnettuihin määritelmiin. Esimerkkejä asianmukaisesta lähteiden tarpeesta väitteiden perustelussa:

Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan 38-vuotias ja 3 päivän ikäinen[lähde].

Kaupungin asukasluku on 60 622[lähde], joista suomenkielisiä on 68,7 %, ruotsinkielisiä 24,4 % sekä muita 6,9 % [lähde].

Pietari on myös maailman pohjoisin yli miljoonan asukkaan kaupunki[lähde].

Näin alueen vedenlaatu onkin hyvin riippuvainen Laatokan ja Nevan tilasta ja Pietarista alueelle lasketuista jätevesistä[lähde].

Suur-Pariisiin saapuu yli 45 miljoonaa turistia vuodessa, joista 27 miljoonaa on kansainvälisiä kävijöitä[lähde].

Alkoholismi on tila, jossa alkoholiin on jo päässyt kehittymään riippuvuus[lähde].

Ruokavalio tarkoittaa yksilön kuluttamien ruokien summaa aikayksikössä[lähde].

Diabeteksessa veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi[lähde].

Viisivuotiaana Napoleonia alettiin opettaa nunnien pitämässä tyttökoulussa, joka oli avoin myös pojille[lähde].

Hitler kastettiin katolisen kirkon jäseneksi nimellä Adolfus Hitler[lähde].

Yhdysvaltojen bruttokansantuote on maailman maista suurin[lähde].

Yhdysvaltain itsenäisyyspäivää vietetään 4. heinäkuuta[lähde].

Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö kertoo, että energiaa ei voida luoda eikä hävittää[lähde].

Suomessa Nokian Lumia 920 saapuu kauppoihin 22. marraskuuta 2012[lähde].

Helsingin yliopisto on X:n mukaan Suomen arvostetuin yliopisto[lähde].

Lähdevaatimuksettomuus

Lähdevaatimuksettomuus koskettaa sellaisia väitteitä, jotka ovat "itsestäänselvyyksiä" ja joita kukaan ei kyseenalaista. Tällaisen väitteen paikkansa pitävyyden voi päätellä ilman lähdettä (tai useimmat ihmiset voivat). Väitettä ei pysty kyseenalaistamaan, koska väitteelle ei löydy kumoavia argumentteja. Jos väitettä ei kyetä osoittamaan epätodeksi, tällöin se saattaa olla tosi (ei kuitenkaan välttämättä). Kyseessä voivat olla sellaiset väitteet joita on mahdotonta osoittaa epätosiksi. Väite saattaa olla sellainen, että se ei pidä paikkaansa 100 prosenttisesti, mutta silti noin 99 prosenttisesti (joitain poikkeuksia). Esimerkit ovat maantieteellisiä sijainteja, abstrakteja käsitteiden alakäsitteitä (erilaisia luokitteluja) ja yksiselitteisiä tai yleisesti tunnettuja määritelmiä. Lukijalta odotetaan yleissivistystä ja itsenäistä päättelykykyä. Lähteen voi kuitenkin ilmoittaa tällaisissa tapauksissa (ei kuitenkaan vaadita).

Hyönteiset ja kalat ovat eläimiä.

Lääkärit ovat terveydenhoidon ammattilaisia.

Helsingin yliopisto on korkeakoulu.

Köln sijaitsee Saksassa.

Helsinki sijaitsee Suomenlahden rannikolla.

Kalifornia sijaitsee Yhdysvaltojen länsirannikolla.

Brasilia sijaitsee Etelä-Amerikassa.

Pesusienen huokoisuus tekee siitä kuivana hyvin kevyen.

Vesikaton on tarkoitus suojata sateelta.

Suurnopeusjunat on suunniteltu kulkemaan nopeammin kuin tavalliset junat.

Suomessa kasvaa mäntypuita.

Ikkunalasit ovat läpinäkyviä.

Pihlajalla on lehdet.

Ruusuja käytetään koristekasveina.

Huomioitavaa

Sellaisia väitteitä kuin "Jumala on olemassa" tai "Jumalaa ei ole olemassa" ei ole yleisesti hyväksytty väitteiksi, jotka voidaan suoraan osoittaa tosiksi, ja siksi aiheesta voi olla kaksi eri käsitystä. Wikipedian artikkelien täytyy tuoda molemmat näkemykset esille. Tieteellinen menetelmä ottaa kuitenkin kantaa tämänkaltaisiin tapauksiin kokemustiedon (yksinkertaistettuna havaintojen ja mittausten) vaatimuksella. Artikkeleissa voidaan myös esittää eri ihmisten tai ihmisryhmien näkemyksiä puolesta ja vastaan.