Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 5

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

"Oikeus sulki saksankielisen Wikipedian"

Hesari uutisoi näin. Kiistanalainen artikkeli löytyy osoitteesta de:Lutz Heilmann tai englanniksi myös referointia tästä tapauksesta en:Lutz Heilmann. --Harriv 16. marraskuuta 2008 kello 21.28 (EET)

The most often used MediaWiki messages

Hoi, the most often used MediaWiki messages (less than 25% of all MediaWiki messages) are the most visible messages. They help our readers and editors the most. We are aiming to get these messages localised for as many languages as possible by the end of the year. Please help us and yourself and localise these messages. Thanks, GerardM 17. marraskuuta 2008 kello 15.06 (EET)

Artikkeli Markku Koivistosta

Kommentti siirretty Sekalaisiin Kahvihuoneeseen --Ulrika 9. joulukuuta 2008 kello 19.47 (EET)

Wikipedia: The Missing Manual julkaistu GFDL-lisenssillä

Vasta ilmestynyt Wikipedia: The Missing Manual -kirja on julkaistu nyt myös GFDL-lisenssillä. Kirjan kirjoittaja John Broughton julkaisi kirjan englanninkielisen Wikipedian sivulla Help:Wikipedia: The Missing Manual. Kirjan ja artikkelin kääntäminen suomeksi olisi erittäin suotavaa. — str4nd ⇌ 28. tammikuuta 2009 kello 20.33 (EET)

Voin ottaa asiakseni. Mutta mihin suomennettu versio sijoitettaisiin? Wikipedia vai wikikirjasto? Olisi hyvä sopia asiasta nyt, jotta kirjaa voisi suomentaa lopullisessa sijaintipaikassaan pikku hiljaa vrt. että pitäisi kerralla koko työ tehdä ja vasta sitten päättää mihin se ahdetaan. PS. kompaktimpi Wikipedian käyttäjän käsikirja on jo saatavilla wikikirjastossa. --Ras 5. helmikuuta 2009 kello 13.53 (EET)

Laitoin tänne: Ohje:Wikipedia: The Missing Manual. Pelkästään kappaleiden nimet on tällä hetkellä suomennettu (vaihtakaa paremmaksi tarpeen mukaan). --Ras 5. helmikuuta 2009 kello 15.19 (EET)

Nyt ym. sivulla on kaikkien sivujen enkkupohjat ja niille sisällytetyt mallineet (kuvat puuttuvat vielä). Ei kun suomentamaan.--Ras 5. helmikuuta 2009 kello 18.06 (EET)

Pitäisikö tuo olla täällä vai Wikibooksissa? --Harriv 5. helmikuuta 2009 kello 15.36 (EET)

Käänsin huvikseni vähän johdannon alkua, mutta jonkun osaavamman (Ras?) kannattaisi vielä käydä tuo läpi. –Muu-karhu 11. helmikuuta 2009 kello 19.13 (EET)

Häivytysoikeudella varustetut käyttäjät voivat tästedes piilottaa myös lokimerkintöjä

Tänään, hieman puolen yön jälkeen Oversight-laajennus on päivitetty siten, että myös lokimerkintöjen häivyttäminen on mahdollista. Lokimerkintöjä poistaessa pätee samat käytännöt kuin sivuhistoriasta häivyttämiseksi eli häivytys voidaan suorittaa kun kyseessä on:

1. Ei-julkisten henkilökohtaisten tietojen poisto. Näitä ovat esimerkiksi puhelinnumerot, kotiosoitteet, työpaikat tai sellaisten pseudonyymiä käyttävien tai anonyymien yksilöiden identiteetit, jotka eivät ole tehneet henkilöllisyydestään julkista tietoa.
2. Mahdollisesti kunnianloukkauksen tunnusmerkit täyttävän aineiston poisto joko a) Wikimedia-säätiön kehotuksesta tai b) kun kunniaa loukkaavan sisällön aiheena oleva taho on tehnyt erityisen pyynnön tietojen poistamisesta sivun muokkaushistoriasta, tapaus on selvä eikä ole toimituksellisia syitä säilyttää muokkausta.
3. Tekijänoikeusrikkomusten poisto Wikimedia-säätiön kehotuksesta.

Kannattaa huomioida että käytännössä vain kohdan yksi mukaiset häivytykset voidaan toteuttaa kenen tahansa pyynnöstä. Kohdassa kaksi edellytetään asianomaisen (tai asianomaisen valtuuttaman) tai Wikimedia-säätiön pyyntöä ja kohdassa kolme Wikimedia-säätiön pyyntöä. --Agony (403) 30. tammikuuta 2009 kello 07.44 (EET)

Ja tosiaan, ainakin lokimerkintöjen häivytykset kirjautuu poistolokiin. --Agony (403) 30. tammikuuta 2009 kello 07.50 (EET)

Mainio uudistus. Wikipedian hiekkalaatikon muokkaushistoriasta (ks. 30. tammikuuta 2009 kello 01.08) olin päättelevinäni, että piilotetut versiot näkyisivät nyt muutoshistoriassa harmaina, yliviivattuina kohtina, joihin ei pääse käsiksi ja joiden perässä lukee ”[poistettu]”, Jos näin on, niin hyvä uudistus sekin. –Ejs-80 30. tammikuuta 2009 kello 11.12 (EET)

Kyllä, keskustelupalstalla on myös mietitty vanhojen häivytysten ajamista uuteen muotoon, eli myöhemmässä vaiheessa myös artikkelihistoriaan on tulossa vastaavanlainen (käsittääkseni). Olen hieman vielä pihalla mitä kaikkea muutos sisältää mutta infoan sitä mukaa kun saan selville lisää. --Agony (403) 30. tammikuuta 2009 kello 11.15 (EET)

Kyseessä on MediaWikin coressa oleva ominaisuus, jolla pyritään korvaamaan väliaikainen Oversight-laajennus. — str4nd ⇌ 31. tammikuuta 2009 kello 23.22 (EET)

Englannninkielinen Wikipedia riitelyn välineenä

Iso-Britanniassa poliitikot ovat käyttäneet Wikipediaa osana keskinäisiä riitojaan; asiasta kertoo enemmän BBC: Tories admit to Wiki-alteration (englanniksi) --MikkoK 12. helmikuuta 2009 kello 13.09 (EET)

Ja suomeksi mm. Uusisuomi [1]. --Alexius Manfelt 12. helmikuuta 2009 kello 20.56 (EET)

The LocalisationUpdate extension has gone live

The LocalisationUpdate extension is now enabled for all Wikimedia projects. From now on new localisations that become available in SVN will become available to your project within 24 hours. Your localisations get into SVN from translatewiki.net typically within a day and at worst in two days. This is a huge improvement from the old practice where the localisations became available with new software. This could take weeks, even months.

The localisations done by our community at translatewiki.net are committed to SVN typically every day. When the system messages in English are the same as the local messages, they will now be inserted in a file and are available for use in all our projects in a timely manner

What this means for you

Local messages have an impact on the performance of our system. It is best when messages are as much as possible part of the system messages. In order to remove unnecessary duplication, all the messages that have a local localisation and are exactly the same as the system message will be removed. What we ask you to do is to compare and proof read the messages in translatewiki.net and the local messages. You can then either remove local messages when the translatewiki.net message is to be preferred or, you can update the message at translatewiki.net.

Messages that are specific to your project will have to stay as they are. You do want to check if the format and the variables of the message are still the same.

Why localise at translatewiki.net

When you localise at translatewiki.net, your messages will be used in all Wikimedia projects and eventually in all MediaWiki based projects. This is how we provide the standard support for your language. When messages change, at translatewiki.net you will be prompted to revisit your translations. Localising is more efficient because we have innovated the process to make you more efficient; there is text explaining about messages and we have applied AJAX technology to reduce the number of clicks you have to make.

 –Kommentin jätti GerardM (keskustelu – muokkaukset) 29. syyskuuta 2009 kello 00.12 (EEST)

Translatewiki.net update

• Translatewiki.net formerly known as Betawiki is where the Internationalisation and Localisation of MediaWiki is concentrated. Over 300 languages are supported, issues with MediaWiki programs are dealt with. We need all the help we can get to ensure that we can maintain this service in the face of an increasing workload.

• Currently 99.06% of the MediaWiki messages and 85.74% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at Betawiki. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 13. helmikuuta 2009 kello 17.47 (EET)
• Currently 99.78% of the MediaWiki messages and 83.94% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at Betawiki. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 25. maaliskuuta 2009 kello 11.21 (EET)
• Currently 99.78% of the MediaWiki messages and 80.39% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at Betawiki. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 12. huhtikuuta 2009 kello 13.47 (EEST)
• Currently 99.29% of the MediaWiki messages and 81.27% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at Betawiki. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 9. toukokuuta 2009 kello 20.45 (EEST)

"Professori: Wikipedian varjopuolet mittavat"

Tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri Arto Jokinen kertoo ns. totuuksia Wikipediasta ja kaipaa vanhojen hyvien aikojen tiedon portinvartijoita takaisin Aamulehden jutussa. Joku saattaisi ehkä haluta kertoa pari pikku oikaisua tohtorin sangen värittyneisiin "faktoihin". --Willa-Mina 3. maaliskuuta 2009 kello 06.36 (EET)

Juuh, montakin erikoista, varsin hataralla pohjalla olevaa väittämää Jokiselta, joista ensiksi pistää silmään väite: "järjestelmässä ei ole myöskään varattu henkilöille mahdollisuutta korjata itseään koskevia tietoja, kuten laki edellyttää." Tähän joku kommentoija vastasikin hyvin: "Wikipediassa on muokkaa-painike. Sitä käyttämällä on hyvin helppoa korjata itseään koskevat tiedot. Ihan itse." :) --Nironen 3. maaliskuuta 2009 kello 07.16 (EET)

Ihan kuin uusintaa katsoisi kun lukee tuota tekstiä. Samat teesit nousevat esiin kerta toisensa jälkeen kaikissa wikiä kritisoivissa keskusteluissa. "Wikipediassa on asiavirheitä, joten se on kategorisesti huono." "Ihmiset kirjoittavat nimimerkeillä, joten heihin ei voi luottaa, koska vain epärehelliset ihmiset käyttävät nimimerkkiä." Veikkaan, että nämä kiistat kuolevat pois jälkiä jättämättä, kun nykyinen Facebook-sukupolvi täyttää professorien ja poliisiylijohtajien paikat. Toki internetissä on ongelmia silloinkin, mutta nämä "netti ja anonyymius on pahasta" -kommentit ja netinkäyttäjien käsittely yhtenä homogeenisena yksikkönä (toivottavasti) loppuvat --albval (keskustelu) 3. maaliskuuta 2009 kello 10.06 (EET)

Ainakaan Google ei sen jälkeen ole selain :D Onhan tuo ongelma että jonkun mielenvikaisuudesta kerrotaan, mutta aina ennen Wikipediaa sitä on pitänyt rääppiä jossain muualla ja Wikipedia tuo tiedon vain toisinnettavaksi. --Agony (403) 3. maaliskuuta 2009 kello 10.16 (EET)

Kirjoitus oli yhtä surkea kuin Wikipedian Pokémon-artikkelit keskimäärin :D. --qWerk 3. maaliskuuta 2009 kello 11.34 (EET)

Tekniikka ja talous referoinut samaa juttua: http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article239203.ece?s=r&wtm=-03032009 --Harriv 3. maaliskuuta 2009 kello 13.07 (EET)

Täytyy kyllä hämmästellä ettei toimittajatkaan kiinnittäneet mitään huomiota tähän Jokisen logiikkaan: pahin asia on että kuka tahansa saa muokata mitä tahansa, ja toiseksi pahin ettei ettei omaa sivua voi korjata. Hyi hyi, siinä on taas nakuteltu haastateltavan sanat paperille suoraan ilman minkäänlaista aivokapasiteetin uhrausta. Huonoa toimittajatyötä. --Riisipuuro 14. maaliskuuta 2009 kello 23.07 (EET)--

Tuntuu siltä, että nämä tohtorit eivät ole tutustuneet Wikipediaan lainkaan tai eivät tunne sen toimintaperiaatteita ollenkaan ja sitten latelevat mielipiteitä perustuen joihinkin toisen käden lähteisiin. "Ongelmana Jokinen pitääkin Wikipedian laatueroja, jotka johtuvat siitä, että kuka tahansa voi kirjoittaa ja muokata tekstejä mieleisikseen." Kuka tahansa voi tosiaan muokata artikkeleja mieleisikseen, mutta eri asia on kuinka kauan muokkaukset ovat voimassa. Niin kauan kuin artikkeleiden viimeinen versio on paras versio, tämä idea toimii.--IA 14. maaliskuuta 2009 kello 23.27 (EET)

Eipä tuo kirjoitus nyt pahimmasta päästä ollut, mutta kummastuttaa kun erityisesti Wikipedia vedetään näihin kunnianloukkausjuttuihin. Täällähän kumminkin on ohjenuorana politiikka, joka pyrkii estämään valheelliset tiedot. Netissä on tuhansia ja taas tuhansia muita foorumeita, joilla voi anonyymisti ladella millaisia kunnianloukkauksia tahansa ilman mitään kontrollia. --ML 14. maaliskuuta 2009 kello 23.33 (EET)

Artikkelin kirjoittaja "on tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri, joka on toiminut professorina United Business Institutessa Brysselissä." Meillä täällä Suomen päässä poistettiin Wikipediasta artikkeli United Management Institute. Kyseessä on vähintäänkin epämääräinen yksityinen opinahjo, jonka emo-organisaationa oli tämä brysseliläinen pulju. Tämän artikkelin kirjoittaja on ollut asiassa ilmiselvästi mukana ja saanut syyn inhota Wikipediaa. --M. Porcius Cato 15. maaliskuuta 2009 kello 12.02 (EET)

Lehdistötiedote 200 000 artikkelia

Pistin alulle nimellä Wikipedia:Lehdistötiedote 200 000 artikkelia, vaikka tässä on vielä yli kuukausi aikaa. —MikkoM (♫) 14. maaliskuuta 2009 kello 22.18 (EET)

Asiaan liittyen ehdotan, että etusivua päivitetään uuteen kuosiin merkkipaalun kunniaksi. Tiedon voisi siten lisätä tiedotteeseen, jos muutos hyväksytään. Ehdotan uudeksi versioksi Str4ndin kehittelemää WP:Etusivu8. Nykyisessä ei ole varsinaisesti mitään vikaa, kuten Epiq etusivun keskustelusivulla on todennut, mutta siihen on jo aika kyllästynyt ja muihin Wikipedioihin nähden se on aikansa elänyt. Päivän kuvan esittelynkin voisi ehkä lisätä. Oma äänestysbyrokratiaa ei liene tässä tapauksessa tarpeellinen, vaan kuvat ja tekstit voisi ottaa englanninkielisestä Wikipediasta tai mahdollisesti Commonsista. --qWerk 15. maaliskuuta 2009 kello 13.55 (EET)

Olisiko mahdollista laittaa se "satunnainen artikkeli" etusivulle omaan osioon silloin tulisi paremmin esille D100a 15. maaliskuuta 2009 kello 14.19 (EET)

Tiesitkö, että... -trivian paikka ei suomenkielisen Wikipedian etusivulla minusta sovi noin ylös kuin tuossa ehdotuksessa. --Thi 15. maaliskuuta 2009 kello 14.44 (EET)

Ainakin omalla selaimellani ehdotettu malli näyttää kaamealta. 101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 14.45 (EET)

Muistithan tehdä ko sivun ylälaidassa mainitut muutokset omaan css-tiedostoosi? Sillä on meinaan aika paljon vaikutusta ulkonäköön... --albval (keskustelu) 15. maaliskuuta 2009 kello 14.47 (EET)

Niinpä onkin. 101090ABC 15. maaliskuuta 2009 kello 14.49 (EET)

Kannatan ehdotettu uusi etusivu näyttää kauniilta. Hiomista voi toki aina tehdä, mutta idea on hyvä –albval (keskustelu) 15. maaliskuuta 2009 kello 14.59 (EET)

Eikös tämä ole hivenen väärä konteksti ottaa kantaa etusivun uudistamiseen. siitä pitää järjestää konsensustiedustelu ihan oikessa paikassa? Ystävällisesti --Alexius Manfelt 15. maaliskuuta 2009 kello 15.08 (EET)

Kannatan Strandin etusivuehdotus on huomattavasti parempi kuin nykyinen etusivu. –—MikkoM (♫) 15. maaliskuuta 2009 kello 16.54 (EET)

Miksi kaikessa täytyy aina matkia englanninkielistä Wikipediaa? Tuo "uusi" etusivu on melkein suora kopio englannikielisen vastaavasta. Commonsin päivän kuvan voisi kyllä laittaa etusivulle. EDIT: Omaa päivän kuva -äänestyssysteemiä ei missään nimessä kannata luoda. Kuvat tulevat jokatapauksessa Commonsista, joten statuksista tulee päällekkäisiä. —kallerna™ 15. maaliskuuta 2009 kello 17.02 (EET)

Ei tarvitse, mutta tuo Etusivu8 lienee kuitenkin toistaiseksi parhaimman näköinen mitä on ehdotettu. Saksankielisessä Wikipediassakin on hyvännäköinen etusivu, josta voidaan "derivoida" halutunlainen etusivu tänne meille. Nyt voisimme ehkä laatia eri vaihtoehtoja uudeksi etusivuksi ja järjestää äänestys täällä. --qWerk 15. maaliskuuta 2009 kello 17.30 (EET)

Kannatan, näyttää hyvältä. Onhan se samanlainen kuin en-wikissä, mutta mitä sitten, niillä on tarkkaan mietitty etusivu. Ja kannatan myös päivän kuvan lisäämistä. --Epiq 15. maaliskuuta 2009 kello 17.20 (EET)

Onko suunnitteillä mitään muuta tapahtumaa, kuten oli suuren menestyksen saavuttanut seminaari kun 100.000 artikkelia saavutettiin? Ehkäpä Wikipedian ystävät -seuran perustaminen olisi sellainen tapaus? --Alexius Manfelt 15. maaliskuuta 2009 kello 14.58 (EET)

Suomenkielisen Wikipedian suurin ongelma ei enää ole etteikö artikkeleja olisi tarpeeksi, vaan että Wikipedian sisältöön ei voi (aina) luottaa. Mitä jos 200000. artikkelin yhteydessä aloitettaisiin jonkinlainen projekti tämän parantamiseksi? Tavoitteena voisi olla että vuoden loppuun mennessä 90% kaikista artikkeleissa olisi lähteet. Ehkä samalla voisi ehdottaa että en:Wikipedia:Flagged revisions otettaisiin käyttöön? -- Jniemenmaa 15. maaliskuuta 2009 kello 15.52 (EET)

Hyvä ja mielenkiintoinen ehdotus käyttäjä Jniemenmaalta. Mutta kuka sen toteuttaa ja miten? Minusta esim. artikkeli Aquincum on hienosti tehty, paljon paremmin kuin minkään muunkielinen versio. Mutta ottakamme vaikka viite 20.10 niin mitä me tiedämme. Se on sivusto netissä, mutta kuinka kauan. Milloin se pitää uusia ja kukaa seuraa näitä kaikkia tapahtumia. Jos kyseessä tuollaisessa joukkoviitteessä on kirja, niin pitää lukea koko kirja, jotta asian voi tarkistaa. Esimekrkiksi ovat viitteen 11 kaikki 7 kohtaa sivulla 11. Onko tämä kuitenkin vain yritys tehdä Wikipediasta luotettava, joka on todellisuudessa näennäisluotettava. Ja kuka tarkistaa esim. vietnaminkielisen sivun sisällön? ystävällisesti --Alexius Manfelt 15. maaliskuuta 2009 kello 16.56 (EET)

Kuhunkin sivuun viitataan erikseen, kuten tapana on ollut. Ei siis tarvitse tarkistaa kuin yksi sivu. Jos sivu häviää verkosta, niin siitä saattaa olla kopio esimerkiksi täällä. Mitä vietnaminkielisyyteen tulee, niin Googlelta on konekäännin [2], joka taitaa niin vietnamin kuin hindinkin. Sanatarkkaa kännöstä se ei ymmärrettävistä syistä kykene tekemään, mutta yleensä tarpeeksi tarkan, että tiedon voi tarkistaa. --qWerk 15. maaliskuuta 2009 kello 17.26 (EET)

Olet turhan pessimistinen. En sano että esittämäsi asiat eivät olisi ongelmia, mutta meidän täytyy vain yrittää ratkaista ne. Wikipedian luotettavuus (ja sen puute) on minusta suurin haasteemme. (viitteistä vielä sen verran että esim. Google booksin ansiosta viitteiden tarkistus on helpottunut ja tulee vaan helpottumaan entisestään) -- Jniemenmaa 16. maaliskuuta 2009 kello 11.17 (EET)

Myönnän pessimismini. Ehkä olisi aluksi poistettava se joukkoviittauskäytäntä, eli 1.1, 1.2, 1.3, järjestelmä. Ja ihan aikuisen oikeati jokainen viite esikseen ja sivunimeron kanssa, kuten tieteessä on tapana tehdä. Mutta nouseeko uskottavuus siitä, sillä se on enimmin ei-käyttäjien ja lehdistön luoma faabeli, niin ja perinteisten kustantajien, jotka menettivät hyvän tietosanakirjabisneksensä. Ystävällisesti --Alexius Manfelt 16. maaliskuuta 2009 kello 13.50 (EET)

Mainitsemasi laadunparannustyön käynnistäminen olisi tärkeää (nytkin kaikki käyttävät wp:ta, mutta luotettavuuden kohoamisen myötä se saataisiin ehkä myös "julkisesti hyväksyttäväksi"). Lähdeprojekti on hyvä uranuurtaja. --Ras 18. maaliskuuta 2009 kello 16.18 (EET)

Palkinnoistahan wikikansa tykkää eli joku palkinto aina, kun on tietyn määrän artikkeleita lähteistänyt. Eiköhän vuoden loppuun mennessä olisi 90 % artikkeleista lähteet. ;) Tosin voisi olla hankalaa valvoa, että onko käyttäjä X nyt todella lähteistänyt 100 artikkelia. Eikös sv-wikissä ollut joku systeemi, että kun on osallistunut tarpeeksi monen yhteistyöartikkelin kehittämiseen, saa palkinnon? ;-) Roquai 5. huhtikuuta 2009 kello 14.14 (EEST)

Arvostan Alexiusta käyttäjänä ja olen havainnut, että hän haluaa luoda todellista tietosanakirjaa, mutta nyt tätä viitekeskustelua en ymmärrä. Wikipediaan asetetaan aivan mahdottomia oletuksia, kun viitteiden laittamiseenkaan ei enää lueteta. Mihin tässä pitäisi luottaa? Samalla tavalla sitten jokaisessa tieto(sana)kirjassakin on sama ongelma, eli viitteiden tarkastaminen. Ei kukaan kirjoita omasta päästä täysin uutta tutkimustulosta, jossa ei käytetä lähteitä. Ja jos kirjoittaa, niin tällaiseen nyt ei ainakaan kannata luottaa. Aina kaikkien kirjojen kohdalla pitää olla kriittinen, lähteiden ja muiden puolesta. Ja jos tekstien tekeminen jätettäisiin vain ja ainoastaan tieteentekijöiden ja professorien harteille, miten se parantaisi luetettavuutta. Olisiko heidän sanansa sitten ylimmäinen laki, joka olisi ehdottoman varmasti täyttä totuutta? Ei. Kohta tullaan siihen, että mihinkään ei voi luottaa, ja siihen en halua mennä. Esimerkiksi mainittu Aquincum on todella hyvä artikkeli, johon on varmasti nähty vaivaa, ja tutkittu eri teoksia ja kerätty näistä aineistoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Viitteet ovat paikallaan, ja haluan itse ainakin säilyttää hieman puhdasta sinisilmäisyyttä ja luottaa siihen, että suurimman työn tehnyt käyttäjä Tanár on koonnut artikkelin oikeellisesti olemissa olevista lähteistä. Jos näin on käynyt, niin voihan artikkelissa olla virheitä, mutta ne taas johtuvat siitä, että joku muu on tehnyt aiemmin virheen kirjoihinsa. Jep, mikään ei ole luotettavaa. Olemmeko matriisissa? --PtG 5. huhtikuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

Oma äänestys etusivuksi on nyt luotu: Keskustelu Wikipediasta:Etusivu#Äänestys uudeksi etusivuksi. Äänestys alkaa tiistaina, joten omien ehdokkaiden valmistelemiseen on vielä vähän aikaa. Nyt voidaan keskittyä lehdistötiedotteeseen tässä keskustelussa.--qWerk 15. maaliskuuta 2009 kello 17.50 (EET)

Banneri

Kun 100.000:n artikkelin raja meni rikki, niin meillä oli kiva banneri ylhäällä sitenoticen-kohdalla. Jotkut varmaan taas vinkuu "ääh, midii ärtsyi bannereita!!1!", mutta löytyisikö keskuudesta osaavia graafikkoja, joilta luonnistuisi tuollaisen kapean bannerin väsääminen? Lisätkää ehdotuksia Commonsiin ja esitelkää täällä. --qWerk 4. huhtikuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Tiesitkö, että...

Bannerin sijaan tuli mieleen, että etusivun uusimisen yhteydessä voisi olla juhlapäivän ajan Tiesitkö, että -osiossa wp:hen liittyviä faktoja? Esimerkiksi ...että yli kolmasosassa suomenkielisen wp:n artikkeleista on viitteet, ...että vaikka ruotsinkielisessä wp:ssa on 1/3 enemmän artikkeleita, on sen artikkeleiden keskipituus on 1/3 suomenkielistä wp:ta pienempi. Mitä tuumaatte ajatuksesta? Poimittavat faktat voisi onkia tuosta 200 000 -lehdistötiedotteesta. --Ras 11. huhtikuuta 2009 kello 13.15 (EEST)

Wikimania 2009: Scholarships

English: Wikimania 2009, this year's global event devoted to Wikimedia projects around the globe, is now accepting applications for scholarships to the conference. This year's conference will be handled from August 26-28 in Buenos Aires, Argentina. The scholarship can be used to help offset the costs of travel and registration. For more information, check the official information page. Please remember that the Call for Participation is still open, please submit your papers! Without submissions, Wikimania would not be nearly as fun!

suomi: Please translate this message into your language. - Rjd0060 9. huhtikuuta 2009 kello 04.47 (EEST)

Historia ja Wikipedia

Katsokaas mitä sanoo nuoremman polven fiksu professori wikipedista ja historiantutkimuksesta. Markku Jokisipulä kirjoittaa aiheesta blogissaan[3]. Näin siis Turuus! --Alexius Manfelt 15. huhtikuuta 2009 kello 11.55 (EEST)

Tuosta tuli mieleen, että meidän pitäisi ottaa se Wikichapter Suomen perustaminen taas työn alle. Ilman kyseisen kaltaista "kasvoa" ja yhteistyöelintä yhteiskunnan suuntaan on vaikea kuvitella, että wp:n tekemiseen osallistumisen edellytykset paranevat kovinkaan merkittävästi. Wikin "anarkiaan" on institutionaalisten/asiantuntijatahojen vaikea saada yhteyttä. Nykymallin pohjalta ei voi oikeastaan osallistua kuin henkilökohtaisesti - harmillinen puute. Esim. Saksan kaltaisia kuvaluovutuksia on vaikea kuvitella saatavan, kun niille ei ole wikiyhteisössä kotimaista vastaanottajatahoa. --Ras 15. huhtikuuta 2009 kello 14.03 (EEST)

Asiassa on jotain tapahtumassa, sillä str4nd kirjoitti asiasta Wikimedian kahvihuoneessa[4] ja etsiskeli sopivaa aikaa ja paikkaa kokoukselle. Eli sinne mielipiteitä asiasta, joka on enemmän kuin kannatettava. --Alexius Manfelt 15. huhtikuuta 2009 kello 16.24 (EEST)

Lehdistötiedote Wikimedia license update votesta?

Nyt kun tuo 200 000 artikkelin lehdistötiedotteessakin mainostettu Wikimedia license update vote 2009, 12 April 2009 to 3 May 2009, eli äänestys siirtymisestä GFDL:stä CC BY-SA:aan on käynnissä, niin pitäisikö siitä tiedottaakin? Se voisi mennä läpi ainakin perinteiset tahoissa, kuten Digitoday. Olisi myös aika laajentua numerolukutiedottamisesta kohti proaktiivisempaa ja joustavampaa käytäntöä. Ja todellakin postittaa se medioille, ennen kuin suurin osa (tai STT:n välityksellä kaikki) on jutun jo julkaissut. Lisätietolinkit: Slashdotin juttu äänestyksestä, Creative Commonsin juttu äänestyksestä. Ei tarvittaisi periaatteessa kuin lyhyt e-mail jommalta kummalta lehdistövastaavalta medioille. --Ras 15. huhtikuuta 2009 kello 13.50 (EEST)

Kyllä mielestäni näin voisi toimia, ainakin kun muutos koskettaa kaikkia Wikipedioita. --Agony (403) 15. huhtikuuta 2009 kello 14.26 (EEST)

Suomen Wikimedia

Wikimedian suomenkielisten hankkeiden rinnalle ollaan perustamassa omaa yhdistystä. Yhdistyksen sääntöihin, nimeen, toimintaan ja tarkoitukseen voi vielä vaikuttaa – mitään ei ole lyöty lopullisesti lukkoon. Suomen Wikimedian tarkoituksena ei ole olla ainoastaan yhdistys suomenkieliselle Wikipedialle vaan myös muillekin projekteille.

Lisää tietoa tulevasta yhdistyksestä kiinnostuneille löytyy sivulta Wikipedia:Yhdistys. — str4nd ⇌ 21. huhtikuuta 2009 kello 16.16 (EEST)

"Wikipedian luotettavuudesta taas kohu"

Maikkari uutisoi verkkosivuilla ja pääsi ihan TV-lähetykseenkin: [5]. Mistä tämä kohu oikeastaan kertoo? Wikipedian luotettavuudesta vai valtamedian kritiikittömyydestä? Millaista tuubaa media lykkää meille muuten päivittäin, mutta mitä ei voi laittaa Wikipedian syyksi? Ajatuksia? --qWerk 7. toukokuuta 2009 kello 21.13 (EEST)

Siitä, että jutun otsikon ei voi luottaa enää vastaavan sisältöä päivä päivältä keltaisemmaksi muuttuvassa kaupallisessa mediassa. --Ras 7. toukokuuta 2009 kello 21.23 (EEST)

Totta, sitä en huomannutkaan. MTV3:n uutiset ovat sähköisen median Iltalehti. --Ulrika 7. toukokuuta 2009 kello 21.28 (EEST)

Olisikin ollut hauskaa, jos MTV3 olisi uutisoinut juttunsa "Tiedotusvälineiden luotettavuudesta taas kohu" ;) Mutta mitkä ovatkaan kolme Wikipedian suurinta uhkaa: lähteettämyys, lähteettömyys, lähteettömyys. Samulili 7. toukokuuta 2009 kello 21.37 (EEST)

Ainakin se kertoo opiskelijan tyhmyydestä. Toiseksi se kertoo siitä, että lähdevaatimuksesta ei saa lipsua. Takuulla fi.Wikipediassakin on kaikenlaista soopaa, tahallista ja ns. hyvässä tarkoituksessa lisättyä soopaa, jonka kirjoittajalta puuttuu itsekritiikki ja ymmärrys Wikipedian ideasta.--Ulrika 7. toukokuuta 2009 kello 21.26 (EEST)

Sehän on ihan selvä, että fiwikissä on paljon soopaa, joko lähteetöntä tai lähteistä väärin tulkittua. Ongelma on kai lähinnä siinä, että tätä ei tiedosteta: tsurnalisteilla ja suurella yleisöllä on joskus hämmästyttävänkin naiivi usko Wikipedian luotettavuuteen ja virheiden korjausnopeuteen, tyyliin "jos joku nyt haluaisi mennä sabotoimaan Wikipedian artikkelia, hänen tekonsa kumottaisiin, hmm, 20 sekunnissa". Voikin miettiä mistä tällainen ylioptimistinen kuva on syntynyt. --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 21.42 (EEST)

Pointtihan on se että toimittajat on laiskoja ja ottavat Wikipediasta suoraan sisältöä tarkistamatta sitä. Laiskuuden tunnustaminen ja sen tajuaminen mikä Wikipedia oikeasti on näyttää olevan liian vaikeaa, joten syy on siis Wikipedian kun se ei vastaa toimittajien odotuksia :) Parannettavaa on medialla lähdekriitikissä ja Wikipedia -yhteisöllä kuten Ulrika tuossa yllä kirjoittaa. --Harriv 7. toukokuuta 2009 kello 21.38 (EEST)

Niin, mistä toimittajalle on syntynyt sellaisia odotuksia? Ehkä joku rooli on sillä, millaisena fiwiki on itsensä esittänyt mm. lehdistötiedotteissaan. --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 21.46 (EEST)

Kyllä niissä kaikissa tiedotteissa varmaankin (en jaksa tarkistaa) kerrotaan että Wikipediaa voi kuka tahansa muokata ja muut periaatteet. Luulen ennemmin että kun Wikipedian artikkelit on enimmäkseen asiallisia ja käyttökelpoisia, niin unohtuu se että teoriassa artikkeli voi sisältää mitä tahansa soopaa. --Harriv 7. toukokuuta 2009 kello 21.51 (EEST)

Edellinenkin lehdistötiedote tehtiin melkein turhaan kun STT otti varaslähdön. Ainoastaan seuraavana päivänä julkaistu Tietokone.fi:n juttu oli hyödyntänyt oikeasti meidän tiedotetta. --Ras 7. toukokuuta 2009 kello 21.52 (EEST)

En minäkään jaksa tarkistaa, mutta esim. 200 000 artikkelin tiedotteen draftissa jossain vaiheessa hehkutettiin, että (oliko se nyt) 35 prosenttiin artikkeleista on merkitty lähteet. Todellisuudessa luku olikin se, monessako artikkelissa on edes jonkun verran lähteitä, mikä on "hiukan" eri asia kuin asianmukainen lähteistys. Jos tämäntyyppisiä hehkutuksia on enemmänkin niin ei ole mikään ihme, jos luotettavuutta yliarvioidaan. Onneksi ainakin tuo hehkutus saatiin tiedotteesta pois. --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 21.55 (EEST)

Höpö höpö. Ei pidä arvioida keskeneräistä työtä. Kirjoitin itse molemmat versiot. Sekä alkuperäisen "lähteet" ja sen korjauksen "lähde tai lähteitä". Sitten sitä vielä sahattiin eri sanoiksi. Tämän jälkeen kului kuitenkin vielä pari viikkoa ja tehtiin vielä viitisenkymmentä muokkausta ennen kuin julkaistu versio oli valmis. --Ras 7. toukokuuta 2009 kello 22.04 (EEST)

Artikkeleiden keskipituus taisi olla 2-3 kt. Yksikin lähde tuollaisessa artikkelissa on jo tulkittavissa lähteistetyksi. En näe siis kovin suurta ongelmaa muotoilussa "on lähteet". Toki sieltä löytyy sellaisia tapauksia kuin Ihmisen anatomia. Enemmän lienee tapauksia, joissa käyttäjä on kokemuuttaan kopioinut artikkelin mallia toisesta, jossa on todennäköisesti otsikko "Aiheesta muualla", muttei otsikkoa "Lähteet" ja laittaa lähteensä Aiheesta muualla -otsikon alle. --qWerk 7. toukokuuta 2009 kello 22.10 (EEST)

No johan pomppas. 2-3 kilotavuun mahtuu jo monta monta yksittäistä väittämää, jos jollekin nistä on sattumalta lähde ilmoitettu niin se ei todellakaan tarkoita että kaikelle on lähteet. Ja "keskeneräisen työn" arvostelemisesta - juuri siksi minä siihen silloin keskeneräisenä puutuin, että se ei menisi tuossa valheellisen kuvan antavassa "on merkitty lähteet"-muodossa julki. --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 23.36 (EEST)

Ei tullut mieleen, että samaa lähdettä on todennäköisesti käytetty koko artikkeliin, vaikka siihen viitattaisiin vain kerran. Puhe on lyhyistä artikkeleista. --qWerk 8. toukokuuta 2009 kello 14.57 (EEST)

Joo, ei "tullut mieleen". Päinvastoin "tuli mieleen", että samaa lähdettä ei ehkä olekaan käytetty koko artikkeliin. Mistähän sellainen tuli mieleen, ehkä siitä kun on nähnyt tarpeeksi monta tähän tapaan lähteistettyä artikkelia. --Jmk 27. toukokuuta 2009 kello 10.47 (EEST)

Tässä nyt vielä esimerkki artikkelista, johon "on merkitty lähteet": Maa, noin 22 kilotavua. Tosiaan yhdelle (1) numerotiedolle on merkitty lähdeviite. Kahdelle numerotiedolle on lähdepyyntö. Loput tiedot ovat jostain tai sitten eivät. Tilaston mukaan tämä on lähteellinen artikkeli. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 00.08 (EEST)

Yksittäistapaus. Näitä tapauksia tarvitaan rutkasti, jotta se vaikuttaisi prosenttiarvoon edes yhden kymmenesosadesimaaliin. --qWerk 8. toukokuuta 2009 kello 14.57 (EEST)

Käsittääkseni mitään tutkimusta lähteistyksen tasosta (monessako artikkelissa se on kunnossa / ei kunnossa) ei ole olemassakaan, joten puhut nyt jostain kuvitteellisesta prosenttiarvosta. --Jmk 27. toukokuuta 2009 kello 10.47 (EEST)

Yhdessä vaiheessa, kun olin vielä vähän aikaa ollut käyttäjä, innostuin lätkimään lähteetön-merkkejä. Kallerna otti minuun yhteyttä ja sanoi minulle [6] näin. Miten siis pitäisi toimia?--Prinsipaatti 7. toukokuuta 2009 kello 21.59 (EEST)

Hyvä kysymys. Kai jotenkin niin, että lähteitä sopii pyytää vasta silloin, jos sinulla on jokin erityinen syy epäillä jotakin artikkelin tietoa. Toisin sanoen lähteettömät tiedot ovat lähtökohtaisesti luotettavia. Tämä ei kuitenkaan koske toimittajia, joiden tulee ymmärtää, että Wikipedian lähteettömät tiedot ovat lähtökohtaisesti epäluotettavia. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Wikipedia olisi epäluotettava; päinvastoin, se on luotettava, sen tietoihin vain ei pidä luottaa. Jotenkin näin kai. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 00.21 (EEST)

Siis eihän tämä kohu kerro wikipedian vaan lehdistön luotettavuudesta. --Prinsipaatti 7. toukokuuta 2009 kello 21.48 (EEST)

Hmm. A:ssä on lähteetön väärä tieto → A on luotettava. B:ssä on luotettavasta lähteestä (A:stä) otettu väärä tieto → B on epäluotettava. Näinkö? --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 21.59 (EEST)

Toimittaja ei ole noudattanut hyvää journalistista tapaa. Jos käyttää Wikipediaa oikein, ei ongelmia pitäisi olla. Meillä on selvä lähde/viitekäytäntö, jonka jokainen toimittaja pystyy halutessaan ymmärtämään. Jos lähteitä/viitteitä ei ole näkyvissä, ei tietoon tarvitse luottaa. --Ras 7. toukokuuta 2009 kello 22.15 (EEST)

Eli oletkin sitä mieltä, että (ainakaan lähteettömiltä osiltaan) Wikipedia ei ole luotettava. No niinhän tässä juuri uutisoitiin eli ilmeisesti uutisoitiin ihan oikein? --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Jutun pointti kohdistuu muuhun mediaan, ei wikipediaan. Jutun onnettomasti onnistunut otsikointi osoittaa kertaavalla tavalla jutun pointin. Terv. --Riisipuuro 7. toukokuuta 2009 kello 21.48 (EEST)--

Niinpä. MTV3:n toimittajat tiedetään.--Prinsipaatti 7. toukokuuta 2009 kello 21.50 (EEST)

Jatkuva ja laaja lähteettömän tiedon lisääminen tulisi julistaa vakavaksi vandalismin muodoksi, josta ylläpitäjien pitäisi antaa tarvittaessa pitkiäkin estoja. Gopase+f 7. toukokuuta 2009 kello 21.53 (EEST)

Ihan hyvä pointti, mutta rajojen asettaminen jatkuvaan ja laajaan lähteettömän tiedon lisäämiseen voi olla aika hankalaa. --Prinsipaatti 7. toukokuuta 2009 kello 21.55 (EEST)

Samaa mieltä. Saadaan kohta tehdä tätä pelkkien konkareiden voimin jos tuollaisia rajoituksia laitetaan. Mielestäni menee jopa vuosi aikaa uusilla käyttäjillä ennen kuin oppivat lähteitä merkitsemään. Jotkut ei opi koskaan. --Ras 7. toukokuuta 2009 kello 21.56 (EEST)

Nythän noita kavereita savustetaan ulos muilla keinoilla, kun laajamittainen lähteettömän tiedon lisääminen ei ole "rikos". Tarkoitin "jatkuvalla ja laajamittaisella" vaikka vuosi aloittamisesta/tuhat muokkausta jonka jälkeen edelleenkin lisäillään pitkiä omia tarinoita. Gopase+f 7. toukokuuta 2009 kello 21.58 (EEST)

MInä itse otin kantaa täällä miten voimme varmistamaan asian nyt ja tulevaisuudessa.D100a 7. toukokuuta 2009 kello 21.59 (EEST)

Aiheesta mieleen nousseena, tarvitsisimme {{tt}}-mallinetta vastaavan opastus- ja tervetulotoivotusmallineen rekisteröimättömille käyttäjille. Sellaisen, jossa toivotettaisiin lämpimästi tervetulleeksi ja korostettaisiin Wikipedian viittä pilaria opastavasti ja hyödyllisesti. Samulili 7. toukokuuta 2009 kello 22.11 (EEST)

Kait sen "viisipilaria" mallinteen voisi myös ylläpitäjät huomioida OMISSA toimissan eikä päinvastoin?D100a 7. toukokuuta 2009 kello 22.20 (EEST)

Jos joku ylläpitäjä ei niitä noudata, on varmaan syytä panna pystyyn kommenttipyyntö ellei jopa ylläpitäjyyden poistoprosessi. Samulili 7. toukokuuta 2009 kello 22.31 (EEST)

Niin kait sinulla se taitaa olla viimeisin "kommenttipyyntö" ollut ylläpitäjistä.Niin muistelen tapahtuneen.D100a 7. toukokuuta 2009 kello 22.36 (EEST)

Ihan kun olisin joskus nähnyt 5-pilaria mallineen. Vai olikohan se en.wikissä. Tarvetta olisi toki, jos sitä ei ole. --Ras 7. toukokuuta 2009 kello 22.17 (EEST)

Itse asiassa tuli mieleen että voitaisiin kerätä pkkuhiljaa esimerkkejä senäistä mediasylkäisyistä, esittää niihin kannanotto ja linkittää ainakin Wikipedia:Kommentteja Wikipedia-kritiikkiin-sivulle. --Riisipuuro 7. toukokuuta 2009 kello 23.41 (EEST)--

Kannatan. Sittenpähän arvon toimittajat osaavat tarkistaa tiedot kahteen kertaan ja varautua siihen, että Wikipediassa voi olla lähteettömiäkin asioita. Tekstikritiikki kunniaan! 101090ABC 7. toukokuuta 2009 kello 23.44 (EEST)

Kerätäänkö samaan tietopakettiin esimerkkejä Wikipediassa pitkään olleista virheistä, joihin medialla ei ole osaa eikä arpaa? Sehän voisikin olla opettavainen kokoelma ja tosiaan opettaisi toimittajat ym. suhtautumaan W:n sisältöön epäluuloisemmin (kuten pitääkin). --Jmk 7. toukokuuta 2009 kello 23.54 (EEST)

Jos sinulla on tiedossa Wikipediassa pitkään olleita virheitä, meidän kannattanee paremminkin koettaa korjata ne. Voisitko esittää ne esimekiksi ko. artikkelisivuilla tai koottuna omalle keskustelusivullesi. Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 00.49 (EEST)--

Tarkoitin, että kootaanko sellaisia, jotka on jo korjattu, mutta jotka olivat ehtineet olla kauan, esim. vuoden pari. Näin: "Artikkelissa X oli 1.2.2004 lisätty tieto, että höpläke on 0,005 sekuntia. Kukaan ei kyseenalaistanut tätä ennen kuin käyttäjä Möö pani sille lähdepyynnön 4.5.2007. Kukaan ei reagoinut lähdepyyntöön ja 6.7.2008 käyttäjä Möö tarkisti asian luotettavasta lähteestä, eikä oikea tieto ollut sinne päinkään. Möö poisti tiedon artikkelista." Ideana on osoittaa, että kyllä, milloin tahansa välillä 1.2.2004-4.5.2007 artikkelissa X oli se väärä tieto ja koko sen ajan kuka tahansa toimittaja tai muu lukija olisi saanut väärän tiedon. Tämmöisiä kun listataan vaikka parikymmentä (löytyy helposti) niin johan karisee toimittajalta liika luottamus Wikipediaan. Sehän kai oli tarkoituskin, että Wikipedian lähteettömiin tietoihin ei pitäisi luottaa, vai? Sivumennen sanoen ihmettelen asennetta, että aina virheiden määrästä huomautettaessa vastataan "mutta sähän voit korjata ne". Voin tietenkin (jos minulla sattuu se oikea tieto olemaan ja aikaa sen tarkistamiseen ja korjaamiseen), mutta eihän se ole mikään pätevä vastaväite siihen todenmukaiseen toteamukseen, että virheitä on. Vähän niin kuin väiteltäisiin jonkun tienpätkän päällysteen laadusta: "Tie on huonossa kunnossa." "Eikä ole!" "Onhan, tuossakin on kuusi kuoppaa, täytin niistä tänään kolme." "No sähän voit täyttää ne loputkin! Ei se missään huonossa kunnossa ole!" --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 01.01 (EEST)

Kannatan periaatteessa, mutta pelkään, että asia olisi Wikipedialle pikemminkin karhunpalvelus. 101090ABC 8. toukokuuta 2009 kello 01.12 (EEST)

Ammattitoimittajien lainatessa wikipediaa, tai mitä tahansa lähdettä edellä kuvatulla tavalla kysymyksessä ei ole liiallinen luottamus vaan liiallinen ammatillinen välinpitämättömyys tai laiskuus. Wikipedian itseruoskinta ei sitä laiskuutta poista. Lähdekriittisyyden korostaminen on sen sijaan eri asia ja palvelee lukijaa myös wikipedian ulkopuolella. Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 01.21 (EEST)--

Niin, kysymys on siitä, millaisen kuvan Wikipedia haluaa itsestään antaa. Tietenkin on kivempi mainostaa itseään luotettavana kuin epäluotettavana. Lienee sitten arvostuskysymys, pitääkö tätä tärkeämpänä kuin sitä, että ne parjatut toimittajat oppisivat suhtautumaan Wikipediaan riittävällä epäluulolla. Mitä tulee "kannattanee paremminkin"-vertailuun, minun mielestäni hyöty vaikka kymmenen tökerön virheen keräämisestä listaksi ja näyttämisestä avoimesti on suurempi kuin hyöty noiden kymmenen korjaamisesta vaivihkaa. Molemmat ovat hyödyllisiä, mutta kymmenen virheen korjaaminen vaivihkaa ei auta sitä proverbiaalista toimittajaa tajuamaan, että jäljellä on vielä tuhat muuta virhettä joita ei ole vielä löydetty. Minun mielestäni virheiden esittely varoittavina esimerkkeinä on hyödyllistä ja opettavaista, eikä turhaa itseruoskintaa. Joku muu voi olla eri mieltä.--Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 01.23 (EEST)

Riisipuuron ja Jmk:n näkemykset luettuani siiryn kannattamaan ideaa varauksetta. Asia on tosiaan ninn kuin Jmk kirjoittaa:parempi antaa varoittava esimerkki toimittajille ja muille, että osaavat suhtautua Wikipediaan sopivalla varauksella ja tulevat muokkaajat voivat ottaa opiksi ja lähteistää artikkeleita paremmin. 101090ABC 8. toukokuuta 2009 kello 01.32 (EEST)

Koko projekti perustuu virheiden jatkuvaan korjaamiseen; näitä tehdään tuhansia kertoja päivässä. On tietysti arvovalinta valitseeko projektia esittämään tehdyt vai tekemättömät korjaukset. En näe jälkimmäistä kovin rakentavana vaihtoehtona. terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 01.29 (EEST)--

Sama. Mielestäni riittää, että kävijä tiedostaa (toivottavasti) lukiessaan lähteetöntä tietoa että se on hänelle "riittävällä varmuudella oikein". Jos asia on hänelle todella tärkeä, hänen olisi parempi olla riittävän motivoitunut kaivamaan tarvittaessa jostain muualta lähteen, josta voi varmistaa tietonsa. Wikipedia ei mielestäni pyri tai esitä olevansa "viimeisin tieto" - senhän jo toissijaisiin lähteisiin tukeutuminenkin pitäisi kertoa. --Ras 8. toukokuuta 2009 kello 01.34 (EEST)

No sehän tässä juuri on ongelma, kun se kävijä ei tiedosta sitä lähteettömän W-tiedon epäluotettavuutta. Sitten jos yritetään ideoida, miten hänet saataisiin tiedostamaan se paremmin, niin sekään ei käy, koska se "ei ole rakentavaa" ja kyllä sen kävijän pitää se itekin tajuta, että ollaan epäluotettavia, ei sitä pidä sille erikseen kertoa. Olen havaitsevinani näissä asenteissa jotain perin juurin ristiriitaista. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 01.52 (EEST)

Jos oikein ymmärsin, niin toivot (Riisipuuro) että havaituista pitkään olleista virheistä ollaan hipi hiljaa ja korjataan ne vaivihkaa, eikä ainakaan esitellä niitä turhan näkyvästi. Eli pyritään vähän niin kuin mainosmielessä antamaan siloiteltu kuva virheenkorjausprosessin toimivuudesta. Kyllä minä ymmärrän tämänkin näkökannan motivaation, olen vain eri mieltä. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 01.39 (EEST)

Hämmästyttävää logiikkaa esitettyäni että virheet korjattaisiin porukalla. Olkiukon hakkaamista. Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 01.46 (EEST)--

Juurihan yllä sanoit, että et pidä rakentavana sitä, että projektia esittämään valitaan tekemättömiä korjauksia. Mitä muuta tämä on, kuin että haluat että niistä ollaan hipi hiljaa? --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 01.52 (EEST)

Se on sitä, että en pidä rakentavana sitä, että projektia esittämään valitaan tekemättömiä korjauksia. Näin täysin julkisella foorumilla esitetystä keskustelusta minun on vaikea mieltää mitä tarkoittaa hipi-hiljaa-oleminen. En kuitenkaan oikein osaa sitä liittää wikipedian toimintaan, se kun mielestäni on varsin julkista. Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 02.01 (EEST)--

Voitko kertoa, miksi et pidä rakentavana sitä, että projektia esittämään valitaan tekemättömiä korjauksia. Mitä haitallista siitä mielestäsi seuraa. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 02.04 (EEST)

Ns. yleisen elämänkokemuksen nojalla mielummin kannustaisin kuin ruoskisin vapaaehtoisyhteisöä ponnistelemaan kohti päämäärää. Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 02.06 (EEST)--

Eli ei esitellä virheitä, vaikka se olisikin lukijoille opettavaista, koska se voisi masentaa kirjoittajia. Näinkö? --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 02.07 (EEST)

Mikä se uusi, opettavainen asia siinä virheiden esittelyssä olisi? Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 02.09 (EEST)--

Keskustelussa on jo muutamaan kertaan huomautettu, että se tyypillinen lukija ei tiedosta miten pitkään virheet voivat W:ssä olla korjaamatta. On oltu sitä mieltä, että sen toimittajan ja lukijan pitää tajuta, että W:n lähteettömään tietoon ei voi luottaa... mutta kun se ei tajua. Jos näytetään esimerkki, niin sitten se ehkä tajuaa sen. Onko tämä mielestäsi (a) erittäin haitallista vai (b) täysin hyödytöntä? --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 02.13 (EEST)

Niin olet huomauttanut. Itse puolestaan olen jo ilmeissut mielipiteeni ko. otsikossa mainitun lehtijutun toimittajien motiiveista lainata Wikipediaa esitetyllä tavalla. Wikipedian ohjeissa on varsin selkeästi ja totuudenmukaisesti kuvattu projektin luonne luotettavuuskriteereineen. Käytännön reaalielämästä tuntemani toimittajat ja muut kansalaiset ymmärtävät projektin luonteen ja tiedon perusteet mielestäni hämmästyttävän hyvin. En näe, että ko. tyyppisistä uutisista päästäisiin eroon esittämälläsi tavalla, ja kuten mainitsin, näkisin mielelläni Wikipedian uutisoinnin olevan yhteisön kannalta positiivista ja kannustavaa.

Jatkan keskustelua omalta osaltani myöhemmin, nyt on jo pakko vetäytyä hetkeksi. Toivotan hyvää yötä. Terv. --Riisipuuro 8. toukokuuta 2009 kello 02.25 (EEST)--

Hauskaa, että sinun tuntemasi ihmiset ymmärtävät luotettavuuden tason hämmästyttävän hyvin. Eli sinun mielestäsi erityisempää ongelmaa ei ole. Minä taas olen nähnyt tapauksia, joissa se luotettavuuden taso on ymmärretty hämmästyttävän huonosti: kuten aiemmin mainitsin, on luultu (1) että väärä tieto katoaa kyllä todella nopeasti ja (2) että kyllä siellä kaikelle löytyy lähteet. – Mainitsit reaalielämän tutuistasi. Eräs minun tuttuni totesi jotain sellaista, että hänen luottamuksensa Wikipedian tietoihin on kärsinyt kovan kolauksen sen jälkeen, kun hän alkoi itse editoida Wikipediaa. En yhtään ihmettele - virheiden määrää ei pelkästään lukiessa niin huomaa. – Mainitsit myös Wikipedian ohjeista. On siellä toki projektin periaatteet ja ihanteet kuvattu. Siellä ei juurikaan kuvailla reaalitilannetta, esim. sitä, miten pitkään virheet voivat olla korjaamatta. Eli ohjeita lukemalla se ei ainakaan lukijalle käy selväksi. Ja jos nyt oikein ymmärsin, ei sellaista sinne halutakaan. Ikävän realismin tuominen esiin on epätoivottavaa, koska se ei ole "positiivista ja kannustavaa". Minusta taas siloitellun kiiltokuvaimagon pitäminen on ongelmallista, vaarallista ja jopa tietyssä mielessä edesvastuutonta. Jos näkemyksemme eroavat näin paljon, tuskin tämä keskustelu jatkamalla mihinkään johtaa. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 02.49 (EEST)

Väkevästä argumentoinnistasi huolimatta en oikein minäkään ymmärrä logiikkaasi, etenkin kun missään ei Wikipediasta ole tietoisesti annettu mitenkään erityisen kiiltokuvamaista tai valheellista kuvaa. Jotenkin nurinkurinen on ajatus, että luksusmersua markkinoitaisiin lausahduksella "valitettavasti se ei vieläkään kulje 400 kilometriä tunnissa". Eli kiinnitetään autossa vakiovarusteena olevan 10 000 euron satelliittinavigaatiomultimediajärjestelmän tai 20 turvatyynyn sijaan huomio siihen, että moottorista ei ole otettu absoluuttista maksimitehoa irti (puhumattakaan että niillä tehoilla autoa ei oikein voi edes ajaa missään). --Jaakonam 8. toukokuuta 2009 kello 03.02 (EEST)

Oliko tuo autoanalogia mielestäsi tilannetta hyvin kuvaava? Entä tämä: Luksusmersun käyttäjä kertoo paikallislehdessä, että mersusta lähti pyörä irti moottoritiellä, kun huonolaatuiset pultit katkesivat. Luksusmersutehtaalla taivastellaan, miten olikin niin laiska ja saamaton käyttäjä ettei tajunnut tarkistaa ja vaihtaa pultteja itse. Joku ehdottaa, että ehkä pulttien materiaalista voisi kertoa teknisessä esitteessä jotain numerotietoja. Ehdotus tyrmätään, koska se ei olisi positiivista eikä rakentavaa. Ei tässä mitään kiiltokuvaa anneta, kunhan ollaan hiljaa pulttien lujuusarvoista. Onhan nääs ohjeessa kerrottu avoimesti periaatteet, että pultit ovat vaihdettavissa :-) --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 03.22 (EEST)

Juuri noinhan se on todellisessa elämässäkin. Yhdenkään auton ohjekirjassa ei ole pulttien lujuusarvoista mitään (=lähteet) ja takuu hoitaa aikanaan mahdolliset valmistusviat (=aktiiviset muokkaajat ja ylläpito). Paitsi että oikeassa elämässä pyörän pultit eivät ole vaihdettavissa muuten kuin huollossa, eikä niiden kunnon tarkistusta edellytetä auton omistajalta, kuten ei Wikipedian lukijaltakaan edellytetä sokeaa luottoa lukemaansa. Mutterit ovatkin sitten toinen juttu ja niiden tarkistuskiristys renkaiden vaihdon jälkeen on auton omistajan vastuulla, ei rengasliikkeen. --Jaakonam 8. toukokuuta 2009 kello 03.47 (EEST)

Tässä vielä hieman laajempia aihetta käsitteleviä uutislinkkejä: [7][8] --Ism 8. toukokuuta 2009 kello 02.57 (EEST)

Ehdotan, että suomenkielinen Wikipedia julkaisee vastapainoksi edelliselle imagofasistiselle tiedotteelleen uutisen Wikipedian ongelmista, epäluotettavuudesta, korjaamista vaativasta artikkelien lähteettömyydestä ja epätasapuolisuudesta. Käsiteltäisiin niitä vaaroja ja uhkia, joita Wikipedia aiheuttaa niin yhteisöille kuin yksityishenkilöille. Lopuksi lainattaisiin arvostelevia huomautuksia Wikipediasta. --Thi 8. toukokuuta 2009 kello 03.04 (EEST)

Äärettömän hupaisaa. --Jmk 8. toukokuuta 2009 kello 03.06 (EEST)

101090ABC teki äsken tekstin Wikipedia:Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa. Tiedotteeseen olisi tarvittu tuon lisäksi enää esimerkiksi lainaus ”Wikipedian kolme suurinta uhkaa ovat lähteettämyys, lähteettömyys ja lähteettömyys”, toteaa Wikipedian ylläpitäjiin kuuluva Samuli L.” Lisäksi olisi käsitelty henkilöartikkeleihin tehtyjä kyseenalaisia lisäyksiä, joita suomenkielisessäkin Wikipediassa on ollut. --Thi 9. toukokuuta 2009 kello 00.55 (EEST)

Eikö kuvatussa tapauksessa väärän tiedon asettaja syyllistynyt vandalismiin ja muokkaussotaan (muistan lukeneeni muualta että palautti pari kertaa poistetun väitteen)? -Onko muuten punnittu IP-osoitteiden hyöty/haittasaldoa eli paljonko vandaloivat ja toisaalta tuottavat sisältöä. -Crash 8. toukokuuta 2009 kello 04.21 (EEST)

En tiedä varsinaisesti saldoa, mutta jos tähtäät jotenkin IP:iden estämiseen, niin keskustelua on ollut ja siitä on jäänyt mieleen kommentti, että IP:t tuottavat valtavan määrän tietoa, joten pelkästään käyttäjätunnuksellisten kirjoittajien hyväksyminen olisi karhunpalvelus. Linkkiä keskusteluun en valitettavasti pysty antamaan, mutta joku vanhemmista ylläpitäjistä esitti tuon kommentin, joka saattoi perustua mutuun tai olla tutkittua tietoa. --Ulrika 8. toukokuuta 2009 kello 07.31 (EEST)

Vaikka käyttäjätunnus ei juuri mitään vaadi ja tosiasiassa pääsääntöisesti lisää anonyymiyttä, tuntuu tunnuksen käyttäminen olevan jonkinlainen kynnys. Ilman tunnusta muokkaaminen on mielestäni oleellista Wikipedian käyttäjäkunnan koon säilyttämisen tai kasvattamisen kannalta, siitäkin huolimatta että suurin osa roskasta tulee tunnuksettomilta. --Harriv 8. toukokuuta 2009 kello 10.02 (EEST)

Kirjoittelen juuri essee-ehdotusta wikipedian käytöstä ja lähde-/tekstikritiikistä. Uskon saavani sen huomiseksi valmiiksi. 101090ABC 8. toukokuuta 2009 kello 13.37 (EEST)

Essee-ehdotukseni on valmis, nyt vain keskustelua siitä. Essee on tässä. 101090ABC 9. toukokuuta 2009 kello 00.53 (EEST)