Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 27

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Teosto ja Wikipedian sitaattioikeus

Tarvitaan apua tässä asiassa. Diffi jossa poistin tekijänoikeudeltaan arveluttavaa materiaalia, sekä Keskustelu käyttäjästä:Hkjand, jossa käyttäjä ilmoittaa että Teoston luvat on. Miten tähän asiaan pitäisi suhtautua? Ilmoitan käyttäjälle myös. --Höyhens (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 20.03 (EET)

Jos artikkelissa laulun tekstiä käytetään sitaattioikeudella, mikä käytön idea on? Jos siteeraamalla laulun tekstiä halutaan kattaa jotain, mitä artikkelin tekstissä on, silloin artikkelissa pitäisi olla esillä tekstissä mainitut ja yleisessä pohdinnassa olleet uudempi ja vanhempi suomennos. Silloin lukija pääsee vertaamaan niitä ja ehkä vertailua voisi auttaa myös Topeliuksen ruotsinkielinen alkuperäisteksti. Englanninkielinen käännös voi ehkä olla mukana, mutta kun se vain mainitaan, ei sen käytössä juuri pointtia ole. Silloin on myös kyseenalaista, voiko sitä käyttää sitaattioikeudella.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. maaliskuuta 2019 kello 22.00 (EET)

Tarkistettavuuden kannalta tekijöiden nimet ja vaikka elinaika (teosten julkaisuajat ovat tässä vaikeammin määriteltävissä) olisi hyvä mainita siteeratun teoksen välittömässä läheisyydessä jo otsikoissa esimerkiksi seuraavasti: Ruotsinkieliset sanat (Zahris Topelius, julk. 1887), Vanha suomennos (Martti Korpilahti, 1906-1938) ja Uusi suomennos (Niilo Rauhala s. 1936). Jos tekijöiden nimiä ja vuosilukuja ei halua otsikoihin, ne voi laittaa viitteinä.<ref></ref> merkkien sisään. Sitaattioikeus on laissa mainittu oikeus, eikä sen käytöstä tarvitse ilmoittaa kenellekkään. Wikipediassa esim. teosten kuvien sivuilla on maininta sitaattioikeuden käytöstä, vaikka sitäkään ei oikeastaan tarvita. Se on kuitenkin hyvä kirjata muiden tietojen oheen asian tarkistettavuden helpottamiseksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. maaliskuuta 2019 kello 07.10 (EET)

Wikipediassa on käytäntönä että runoja ja sanoituksia ei julkaista. Vertailu pitää olla lähteessä, eikä Wikikirjoittaja voi harrastaa vertailevaa tutkimusta. Pidän tuota vain kiertotienä julkaista sanoitusta. Se johtaisi loppumattomaan suohon. --Abc10 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2019 kello 09.04 (EET)

Jos wikikratia ei salli laulun sanojen julkaisemista artikkelissa, silloin tekstistä kannattaa poistaa myös maininnat uuden vanhan suomennoksen erojen herättämästä keskustelusta. Parasta olisi julkaista molemmat suomennokset, jotta lukijat voivat vertailla niitä. Mitään laillista estettä niiden julkaisemiseen ei niiltä osin ole, kun sitaateilla on kerran on vastinetta tekstissä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 09.56 (EET)

Olen nähnyt, että "sitaattioikeuteen" vedoten Wikipediaan tuodaan kirjojen kansikuvia ilman muuta funktiota kuin koristaa artikkelia. Tähän verrattuna sanoitusten siteeraaminen, taustana niiden herättämän keskustelun käsittelylle artikkelissa, täyttää vetoamisfunktion niin että soi. Eli kyllähän nyt on täysin selvää, että tällaisten sanoitusten tapauksessa sitaattioikeus on paljon paremmin perusteltu. --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 10.07 (EET)

Artikkeli käsittelee laulua

Ao. keskustelu liittynee artikkeliin En etsi valtaa loistoa. -Ochs (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 23.56 (EET)

Laulu koostuu musiikista ja sanoista, mielestäni sanat tulisi olla kaikilla niillä kielillä, mihin se laulu on käännetty. Hkjand (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 14.59 (EET)

Suomenkielisessä Wikipediassa tehdään vain Suomenkielisiä artikkeleita. Englannin ja muunkieliset artikkelit tehdään niiden kielen sivulla. Vaihdat vain Wikipediassa (vasemmasta kulmasta) kielet, ja valitset kielen. Eikä varmaan tänne saa laulun sanojakaan suoraan tuoda. Maantietäjä (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 15.05 (EET)

Niin ja lisäys vielä, että jos ne käännökset olivat eri kieliltä jostain ulkoiselta sivulta ja tuotu tänne Wikipedian aivan mihinkä tahansa artikkeliin kopiona, niin on tekijänoikeusrikkomus. Eli omaa tekstiä vain, tiedän kokemuksesta. Maantietäjä (keskustelu) 27. maaliskuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Luvat on

Omat käännös sanat, teosto tietää myös Hkjand (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 09.06 (EET)

Ihan hyvällä, mutta meidän on täysin mahdotonta tietää, oletko se henkilö, joka sanot olevasi. Mehän näemme vain nimimerkin ja tarvittaessa IP:n. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 00.50 (EET)

Tarkennan kollega Höyhensin sanomaa. "Me" ei kyllä nähdä ip:täkään. Sen voi tietyissä tilanteissa nähdä osoitepaljastaja, joka on harva ja valittu luotettu henkilö. --Jmk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 00.53 (EET)

Oliskohan parempi kuitenkin käyttää neutraalia ilmaisua "tehtävään valittu henkilö", ilman arvolatauksia, varsinkin kun tunnuksellasi et ole kannattanut ainakaan nykyisiä osoitepaljastajia. --Abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 09.58 (EET)

Eihän se ole mikään arvolataus, vaan tosiasian toteaminen, että yhteisö on luottanut henkilöön sen verran, että on antanut osoitepaljastimen käyttöoikeuden. Nämä ovat siis harvoja, valittuja ja luotettuja kuten totesin. --Jmk (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 10.13 (EET)

Tämä menee off-topiciksi, mutta ikävä kyllä käännöksestäsi näkee, että se on amatöörin tekemä eikä siksikään kuulu Wikipediaan. Käännös ei esimerkiksi seuraa alkuperäistä runomittaa: lausepainot osuvat väärin eikä käännös sovellu siksi laulettavaksi. Ja esim. "That Christmas give that makes happy and lift our minds almighty" on virheellistä ja jopa käsittämätöntä englantia. -Ochs (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 08.53 (EET)

Eikä Wikipedia myöskään voi olla uusien käännösten ensimmäinen julkaisupaikka. Joku muu wikimediaprojekti kuten Wikiaineisto voisi ollakin, ja englanninkieliselle tekstille silloin englanninkielinen. Suomenkielisessä wikkiaineistoissa muistan nähneeni joitain ilmeisesti tallentajien itse tekemiä suomennoksia. Tosin jos käännöksen jollekin kielelle tekee ilman kielen täydellistä osaamista, niin en tiedä miten esim. englanninkielisessä wikiaineistossa suhtaudutaan tähän. Esimerkiksi suomenkielisessä wikipediassa on poistettu suomea osaamattomien käyttäjien konekäännöksinä tekemiä artikkeleita mikäli kukaan ei ole tehnyt niille kielentarkistusta.--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 17.40 (EEST)

Tieteellisen, myös kaupallisessa myynnissä olevan teoksen piirroskaavion käyttö sitaattioikeuden puitteissa

Tämä aihe on siirretty tänne keskustelusivulta Keskustelu:Sitaattioikeus. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 10.58 (EEST)

Kuvankaappauksen tallennus ei onnistunut, tuollaista sitaattioikeutta kuvatiedostolle Wiki ei näyttänyt käyttöoikeusluokituksissaan tuntevan. Mitäköhän pitäisi tehdä, pitääkö jättää ajatus kaavion käytöstä? -Yoxxa (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 10.23 (EEST)

Median tallennussivu ei ole kovinkaan opastava, ohjasi ensin Commons-puolen tallennukseen jonne ei olut sitaattioikeus -vaihtoehtoa, johti vain muutaman kättöoikeus -tekstikilometrin kahlailuun. Sitten kokeilin sitä toista "Voit myös kokeilla.." vaihtoehtoa joka osoittautui paikallisemmaksi Wikipedia-puoleksi, jonne suomalainen sitaatioikeusvaihtoehto on olemassa, mutta valitettavasti sen sitaattilajeissa ole tieteellisen kaaviokuvan sivunkaappaus -vaihtoehtoa.

Kaaviot olisivat informatiivisia mutta ikävä kyllä kovasti pitää tehdä töitä kayttöoikeuksien selvittelyyn, helpompaa olla käyttämättä kaaviokuvasitaatteja, ainakaan ulkomaisista opuksista joista ei tiedä minkä maan käytännön mukaan voisi joutua vastaamaan jos sitaatioikeutta ei ko maan lakien mukaan tunnusteta - vaikka lähteen mainitseva sittaatti voisi olla pelkää mainosta ko opukselle.

Edelleen -Yoxxa (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 09.47 (EEST)

Tekijänoikeudesta vapaat kuvat ja Wikipedia Commons

Olen ymmärtänyt että Wiki Commons kannassa olevat kuvat olisivat vapaasti käytettävissä kaikkialla. Yhdysvaltain lakien ja asetusten mukaan vuosien 1924 ja 1977 välillä julkaistut kuvat ovat vapaata riistaa jos niiden yhteydessä ei ole erikseen ilmoitettu oikeuksien haltijaa. Mutta Suomen laki ei tällaista säännöstä tunne. Esimerkkinä vaikka tämä murolaatikon kyljessä aikanaan julkaistu Red Kellyn kuva 1960-luvun puolivälistä. Suomalaisittain tulkittuna se ei ole mikä tahansa satunnainen kuva, vaan ylittää (enemmän tai vähemmän) selvästi teoskynnyksen. Mutta sovelletaanko Fi-Wikissä Yhdysvaltain vai Suomen tekijänoikeussäädöksiä?.--176.93.197.218 3. toukokuuta 2019 kello 01.36 (EEST)

Aiempaa keskustelua esim. täällä. -Ochs (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 07.05 (EEST)

Lyhyesti, niin jotta (suomalaisen) kuvan voi tallentaan Wikimedia Commonsiin, niin sen pitäisi olla tekijänoikeudesta vapaa tai vapaasti lisensoitu sekä Suomen, että Yhdysvaltojen lakien mukaan. --Zache (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 08.58 (EEST)

Kyseessä on siis kuva File:Red Kelly Maple Leafs Chex Card.jpg ja toinen versio File:Chex Red Kelly.jpg. -kyykaarme (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 11.45 (EEST)

Yksityisen tilan valokuvien julkaiseminen

Tervehdys. Kävin tänään Ruoholahden viinatunnelissa osana Open House -tapahtumaa, ks. nettisivut. Otin paikan päällä tunnelissa parikymmentä valokuvaa. Kyseessä ei siis ole julkinen tila, vaan Spondan omistama tila, joka on käytössä ainoastaan väestönsuojana. Koska kuvia ei ole otettu julkisella paikalla, niin en (kai) saa niitä Commonsiin ihan tuosta vain julkaista, mutta onko joku muu kriteeri, jolla voisin yhden tai kaksi artikkelin oheen julkaista (Fair use tms.)? Yritin asiaa itse tutkia, mutta koska tekijänoikeudet ovat monimutkaisia ja tämä on varmasti asia, josta kokeneemmilla wikipedisteillä on kokemusta, niin arvostaisin jos joku voisi minua asian suhteen neuvoa. --Kissa21782 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 18.03 (EEST)

Jos sinne oli vapaa pääsy kenellä tahansa, oma tulkintani on että voi tallentaa Commonsiin. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 19.55 (EEST)

Periaatteessa kyllä oli, mutta tuo vapaa pääsy kesti kaksi tuntia (eikä 25 vuodessa ole muita mahdollisuuksia ollut). --Kissa21782 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 21.06 (EEST)

Saitteko joitain valokuvausohjeita? Kallioväestönsuojassa ei ole mitään kovin ihmeellistä, jonka olemassaolo pitäisi salata. Tuohan oli Open House -tapahtuma, ja jos valokuvaukselle ei asetettu rajoituksia, niin en näe mitään syytä miksi et voisi paria valokuvaa julkaista. Kukaan ei käsittääkseni nauti ko. tilassa yksityiselämän suojaa ja jos siellä olleita muita ihmisiä ei tunnista valokuvasta tai heitä näy ollenkaan, niin anna mennä. Valokuvat tallennetaan Commonsiin ihan normaalisti. Kiva että ehdit jonottaa sinne!.--Htm (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 21.22 (EEST)

Voit julkaista kuvat. Kuvaaminen on perusoikeus, eli sananvapauden käyttämistä. Tässä tapauksessa kuvien julkaiseminen ja itse kuvaaminen ei liity mitenkään tekijänoikeuslakiin, vaan rikoslain 24 luvun 3 ja 6 §. Tilaan oli kaikille vapaa pääsy, eli et ollut paikalla oikeudettomasti. Kysymykseen ei myöskään siksi tule salakatselu, joka myös edellyttää, että kuvan kohteena on henkilö, jota sinun kuvissasi tuskin on. Ja vaikka olisikin, ei yleiskuvien ottaminen kyseisessä tilanteessa voi loukata kenenkään yksityisyyttä vaikka tila katsottaisiin julkisrauhan suojaamaksi siitä huolimatta, että se ei ollut yleisöltä suljettu. Jos tilaan olisi ollut pääsymaksu, olisi järjestävä voinut kieltää kuvaamisen sopimuksen perusteella, mutta sekään ei välttämättä tarkoita, että kuvaaminen ei olisi lain mukaan sallittua. Kyseisestä paikasta on saatavilla runsaasti kuvia ja lehtiartikkeleita, enkä näe että kuvaamiselle ja kuvien julkaisemiselle olisi mitään estettä. –Makele-90 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 23.24 (EEST)

Kiitos kaikille neuvoneille, juuri tällaista apua kaipasinkin. Mitään rajoituksia tai ohjeita kuvaamisen suhteen ei tapahtumassa itsessään tosiaan ilmoitettu. Tuuppasin muutaman viinatunneli-kuvan nyt Commonsiin. Jatkossa pitääkin olla yhä rohkeammin Commonsia täyttämässä (olkoonkin, että puhelimen point-and-shootterilla). --Kissa21782 (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 00.48 (EEST)

Ei-vapaat valokuvat kohteista joista on mahdotonta ottaa vapaata kuvaa

Voiko Suomen sitaattioikeudella käyttää ei-vapaata valokuvaa esimerkiksi curiumista? Pingaan myös Jniä, joka on kuvat tallentanut. -kyykaarme (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 19.04 (EET)

Ounastelen, että tuossa on käytetty anglosaksisesta maailmasta ja erityisesti en-wikistä tuttua "fairia juussia", minkä nojalla tosiaan en-wikissä on kuvituskuvia, jotka eivät ole vapaita; perusteena on, että vapaata kuvaa ei ole. Siitä on siellä oma käytäntönsä, jolla on ilmeisesti jonkinlainen Säätiön tuki. Toki tuo kuva on tänne kopsattu aika huterasti, kun tiedoston tärkeät tiedot pitää käydä katsomassa muualta. --Pxos (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 19.20 (EET)

Myös meillä on säännöissä tuo vapaata kuvaa ei ole saatavissa peruste, vaikka se ei olekaan suoraan TekijäL 22 §:ssa säädetty. Artikkelissa curium kuvaillaan ko. aineen ulkomuotoa ja fyysistä olemusta, joten sitaattioikeuden vaatima vetoamisfunktio täyttynee sillä. Tuo kuva on siitä ongelmallinen että tekijää ja tekijänoikeuden haltijaa ei varmuudella tiedetä; en-wikissä on vain lähdelinkki saksankieliselle www-sivulle jossa kiitetään Dr. A. Kronenbergiä jostakin (kuvan lähettämisestä? ottamisesta? julkaisemisen sallimisesta?) jni (k) 9. tammikuuta 2019 kello 19.32 (EET)

Kommentoin tähän väliin, että ei riitä tarkastella pelkästään sitaattioikeuden vetoamisfunktion täyttymistä, sillä fiwikin tiedostojen käyttösäännöt vaativat myös sitä, että kuvaa on oltava mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla. Aiheesta on taitettu peistä muun muassa tammikuussa 2010 käydyssä kahvihuonekeskustelussa, jonka yhteydessä on mielestäni mainittu hyviä esimerkkejä siitä, mitä edellä mainitulla vaatimuksella tarkoitetaan. Yksinkertaistettuna sanoisin, että curiumista on periaatteessa mahdollista ottaa vapaa kuva, vaikka se olisi kuinka vaikeaa, kun taas esimerkiksi A Rush of Blood to the Head -albumin kansikuvasta on mahdotonta ottaa vapaata kuvaa, joten sitä ei ole mahdollista käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla. Eri Wikimedia-hankkeiden ei-vapaan sisällön käyttöä säätelevät EDP:t (Exemption Doctrine Policyt) löytyvät muuten kootusti Meta-Wikin sivulta Non-free content. –Ejs-80 9. tammikuuta 2019 kello 20.38 (EET) EDIT: –Ejs-80 9. tammikuuta 2019 kello 20.52 (EET)

Ei voi tallentaa fi-wikiin tekijänoikeuden alaista valokuvaa ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. Suomen tekijänoikeuslaissa ei ole fair usea eikä sitaattioikeus tarkoita, että tekijänoikeuden alaisen valokuvan vois jotenkin "siteeraten julkaista". Wäinö Aaltosen patsaasta (jotka ovat tekijänoikeudella suojattuja) voi ottaa valokuvan ja tallentaa sen julkaisua varten fi-wikiin ja julkaista Aaltosesta tai siitä patsaasta kertovassa artikkelissa. Miksi curiumista ei saisi valokuvaa? Onhan Herr Doctor A. Kronenbergkin saanut kuvattua. Pois.--Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 20.49 (EET) (edit) Valokuvan voisi julkaista sitaattioikeudella, jos artikkeli käsittelisi sitä valokuvaa. Näin ei ole.--Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 20.53 (EET)

Curiumista ei ole tällä hetkellä olemassa missään vapaata valokuvaa. Siitä ei saa valokuvaa, koska kyseessä on erittäin radioaktiivinen aine jota on kuvattavassa olevia määriä (=makroskooppinen kappale niin että metallinkiilto, väri ym. näkyy) vain muutamassa laboratoriossa koko maailmassa. Lainsäädäntö kuten säteilylaki (859/2018) ja sitä vastaavat rajoitukset muissa maissa tekevät aineen hankkimisesta mahdotonta muille kuin suurille ydintutkimuslaitosten ym. laboratorioille. jni (k) 9. tammikuuta 2019 kello 21.25 (EET)

"Valokuvan voisi julkaista sitaattioikeudella, jos artikkeli käsittelisi sitä valokuvaa." Ei sitaattioikeus rajaudu tuolla tavalla. Lue [1] jossa painotetaan kokonaisharkintaa ja todetaan "Vetoamisfunktio tarkoittaa, että sitaatin on liityttävä perustellusti kirjoitukseen tai muuhun kokonaisuuteen, johon se on liitetty." Tässä tapauksessa on vielä alkuperäistä kuvaa cropattu niin että suuri osa sen alasta on jäänyt pois ja näytetään vain aineen metallinkiiltoa joka myös mainitaan tekstissä. Artikkelin tekstin viittausta kuvan sisältöön (joka on tässä sangen implisiittinen, en kuitenkaan sanoisi tätä kuvituskuvaksi) saa tietysti käydä parantamassa kuka tahansa koska tahansa. jni (k) 9. tammikuuta 2019 kello 21.25 (EET)

Kun ongelmana tuossa on se, että se curiuminkappale ei ole tekijänoikeuden alainen, vaan valokuva siitä on tekijänoikeuden alainen. Et voi julkaista tekijänoikuden alaista valokuvaa mistään aiheesta ilman valokuvan tekijänoikeuden omistajan lupaa. Vertaa taideteoksista otettuihin valokuviin, joita fi-wikissä on tuhansia: niissä se taideteos eli kuvan kohde on suojattu, ja niistä otetutuilla valokuvilla siteerataan sitä taideteosta. Jos curiumia on olemassa, sitä voi valokuvata, et ehkä sinä tai minä, mutta joku, joka oleilee curiumin läheisyydessä. Ejs-80 tuossa yllä antoi sinulle esimerkin: valokuvaa tekijänoikeudella suojatusta levynkannesta voi käyttää sitaattikuvana levyä käsittelevässä artikkelissa koska kuvan kohde eli albuminkansi on suojattu, ja esim. minun ottamani valokuva Roadrunnerin kannesta on vapaa kuva, jos tallennan sen tänne vapaalla lisenssillä. Sitä valokuvaa ei voi käytää muussa tarkoituksessa kuin albumiin liittyvässä artikkelissa, koska se albuminkansi on siteerauksen kohde. Curumin tapauksessa siteerauksen kohde on valokuva. fair use -kuvia ei fi-wikiin saa tallentaa. Jos minä ottaisin valokuvan curiumkimpaleesta, ja tallentaisin sen jonnekin ei-vapaalla lisenssillä, et voisi tallentaa sitä valokuvaa minnekään, jos en antaisi lupaa (paitsi jos tarkoituksesi on kirjoittaa ottamastani valokuvasta taideteoksena).--Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 21.51 (EET)

Sitaatista löytyy infoa muun muassa Kopioston sivulla [2].--Htm (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 22.06 (EET)

Eikö samalla perusteella voisi sitten käyttää kuvia myös kuolleista henkilöistä? Henkilön ulkonäöstä voi löytyä lähteitäkin, jolloin siihen voitaisiin myös viitata tekstissä. -kyykaarme (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 23.03 (EET)

Tuolla metan Non-free content sivulla todetaan "Also non-free images of living people are forbidden", mutta pikaisella silmäilyllä en löytänyt sitten tuota täältä meidän ohjeistamme. jni (k) 10. tammikuuta 2019 kello 08.02 (EET)

Se tulee jo siitä, että ne on mahdollista korvata vapailla kuvilla. Elävistä ihmisistä voi käydä ottamassa kuvia. Samulili selvensi elokuussa 2009 tiedostojen käyttösääntöjen kohtaa, jossa sitä ennen sanottiin muun muassa, että ”kuvat ihmisistä” eivät ole sallittuja. Nyt käyttösäännöissä sanotaan: ”Sitaattioikeudella ei siis voi Wikipediassa käyttää muiden ottamia kuvia esimerkiksi ihmisistä…” On muistettava, että lauseessa pyritään antamaan esimerkkejä lausetta edeltävän virkkeen soveltamisesta. Esimerkiksi sivulla Lenna olevassa kuvassa on kyllä (elossa oleva) ihminen, mutta koko artikkeli käsittelee juuri tuota ei-vapaata kuvaa, joten sitä ei voi käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla ja sitaattioikeus mahdollistaa kyseisen kuvan käytön, koska vetoamisfunktio täyttyy. Perusideana on silti pyrkiä tekemään vapaata tietosanakirjaa, jolloin tekstin lisäksi käytettyjen kuvienkin halutaan olevan vapaita niin pitkälle kuin se on mahdollista (vrt. Herra Makan kommentti). –Ejs-80 10. tammikuuta 2019 kello 13.02 (EET)

Muistaakseni muuten lisäsin alkuperäisen Exemption Doctrine Policy -tekstin sen jälkeen, kun Wikimedia Foundationilta oli saapunut ukaasi, jonka mukaan ei-vapaan sisällön tallentelu loppuisi kokonaan niissä Wikimedia-hankkeissa, jotka eivät omaa EDP-käytäntöään kyseiselle Metan sivulle toimittaisi. –Ejs-80 10. tammikuuta 2019 kello 13.46 (EET)

Kaikki yritykset tekijänoikeussuojan rikkomiseksi ovat tuhoon tuomittuja. Käykää itse ottamassa kuvanne. Wikipediaan artikkelin saaneet henkilöt ovat merkittäviä henkilöitä ja julkisuudessa niin että heistä saa halutessaan kuvan tai ainakin heistä on olemassa kuvia, joita voi käyttää sitten kun suoja ei enää ole voimassa. --Abc10 (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 08.42 (EET)

Pari aihetta sivuavaa arkistoitua keskustelua: Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 13#Kuva kuolleesta henkilöstä, Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 13#Ottelukuvat Muhammad Ali -artikkelissa. –Ejs-80 10. tammikuuta 2019 kello 13.10 (EET)

Lukekaa tekijänoikeusneuvoston lausunto 2007:6 jossa eräs lehti oli julkaissut Internetistä ottamansa valokuvan Lordi yhtyeen kosketinsoittajasta Awasta ilman valokuvaajan lupaa. Tekijänoikeusneuvosto katsoi tämän sallituksi kuvasitaatiksi TekijäL. 25 §:n 1. mom. 2)-kohdan perusteella. Äänestysratkaisu tosin. jni (k) 15. tammikuuta 2019 kello 11.57 (EET)

Lausuntoon liittyy eriäviä mielipiteitä, joita ei ole siinä yhteydessä esitetty. Neuvoston lausunto on lisäksi niin monipolvinen, että sen tulkisemiseen tarvittaisiin tekijänoikeusjuristi. Siitä, onko kuva tarkoitettu toisinnettavaksi lehdessä, neuvosto lausuu: "Tulkinta voi kuitenkin olla toinen mikäli hakijoilla on esimerkiksi mahdollisessa oikeudenkäynnissä esitettävänään asiasta vastanäyttöä." Onko oikeudenkäyntiä ollut? Curium-kuvan tilanne ei myöskään ole rinnastettavissa Awa-kuvaan. Asiassa on ilmeisen monta puolta, ja käsittääkseni fi.wikipediassa asia on ratkaistu yksinkertaisesti niin kuin edellä keskustelussa on esitetty, enkä lähde sitä toistamaan. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.43 (EET)

Olisi hyvä jos lautakunta julkaisisi myös eriävät mielipiteet, mutta niin he eivät taida tehdä. Ongelma on juuri että täällä Wikipediassa kuten netissä muuallakin monimutkaisia tekijänoikeusasioita, joista ei edes ole oikeuskäytäntöä, ratkovat maallikot varmoine mielipiteineen (maallikko olen toki itsekin ja parhaillaan opiskelemassa lisää tästä aiheesta). Esimerkiksi Opettajan tekijänoikeusoppaan korjaus [3] väittää että netistä otettuja mitä tahansa kuvia saa käyttää osana oppimateriaaleja, joita voi ladata verkkoon (en ole ihan vakuuttunut tuon "korjauksen" oikeellisuudesta kaikin osin). Sillä, oliko 2007:6 tapauksessa kuva tarkoitettu toisinnettavaksi lehdessä, ei ole meidän tapauksessamme merkitystä. Kyseessä on TekijäL 25 § 1 mom. 2 kohdan soveltamisalan rajoitus mutta curiumin kuviin soveltuu kyseisen momentin 1) kohta, mutta tuskin 2) kohta ensinkään. Lisäksi lausunnon hakija selvästi keksi vasta jälkikäteen vedota tähän seikkaan esitettyään ensimmäisessä kirjeessään erilaista tietoa kuvan käyttötarkoituksesta. Elossa olevasta Awasta on huomattavasti helpompaa hankkia uusia valokuvia kuin curiumista, joten kyllä tämä murentaa pohjaa Wikipedian käytännöltä kieltää sitaattikuvat elävistä henkilöistä "ei mahdotonta hankkia vapaata kuvaa" -tulkinnalla. jni (k) 15. tammikuuta 2019 kello 13.19 (EET)

Mielenkiintoinen lausunto tuo 2007:6. Löysin Jukka Korpelan sivuilta kirjoittelua aiheesta. Hän kertoo lausunnon syntyneen äänin 7–7 puheenjohtajan äänen ratkaistessa tasatilanteen. Korpelan mukaan on kyseenalaista, kestäisikö kyseinen tulkinta oikeudessa, ja hän jopa katsoo sen olevan ”ristiriidassa EU-oikeudessa keskeisen kolmen kohdan testin kanssa”. Joka tapauksessa olisi tärkeää muistaa, että tiedostojen käyttösääntöjen ”mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata” -vaatimus otettiin alun perinkin käyttöön vapaan sisällön tuottamista koskevan näkökulman huomioimisen kautta ja tietoisena siitä, että kyseessä ei ole vain sitaattioikeuden noudattaminen (per alkuperäisessä ehdotuksessa oleva kohta ”Lain lisäksi”; taustat tulevat vielä selvemmin esille arkistoidussa kahvihuonekeskustelussa). Myös enwikin käytäntö Wikipedia:Non-free content sanoo heti kärkeen, että Wikipedian tavoitteena on olla vapaan sisällön tietosanakirja, jonka sisältämien aineistojen jakamista, muokkaamista tai kaupallistakaan käyttöä ei pyritä rajoittamaan. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että jos tiedostojen käyttösääntöjä muutettaisiin sellaiseen suuntaan, jossa Leena Peisa -artikkeliin olisi ko. sääntöjen perusteella (sekä mahdollisesti lakituvassa kyseenalaistettavissa olevan tekijänoikeusneuvoston lausunnon nojalla; tässä virkkeessä esittämäni näkemys ei kuitenkaan riipu laintulkinnasta) mahdollista lätkäistä kyseistä henkilöä esittäviä ei-vapaita kuvia, ei enää edes pyrittäisi tekemään vapaata tietosanakirjaa vaan jotain vapaan ja suljetun tietosanakirjan välimuotoa. –Ejs-80 15. tammikuuta 2019 kello 15.43 (EET) EDIT: Lisäsin jälkeenpäin linkin ikivanhaan keskusteluun. –Ejs-80 15. tammikuuta 2019 kello 16.15 (EET)

Olin kirjoittanut oman kommenttini, mutta jäin jalkoihin. Ejs-80:n kommentti on niin hyvä ettei tätä minun kommenttiani tarvittaisi, mutta menköön nyt: Kuvaava on jni:n vähättelevä ilmaisu "keksi". Vaikka maallikko kuinka perehtyisi asioihin, hän pysyy yhä maallikkona, muuten ei tarvittaisi tekijänoikeusjuristeja, tekijänoikeusneuvostoa eikä moniportaista oikeudenkäyntijärjestelmää. Täällä on jossain keskustelussa todettu hyvin, että tulkitaan mieluummin liian ahtaasti kuin lepsusti. Fi.Wikipediaa vastaan ei ole vielä taidettu käräjöidä, ja toivottavasti sitä päivää ei tarvitse nähdä. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 16.06 (EET)

Tiedostojen käyttösääntöjä koskevissa keskusteluissa pitää lähtökohtaisesti ottaa huomioon myös Wikimedia Foundationin päätöslauselma Resolution:Licensing policy, koska mikään paikallinen Wikimedia-hanke ei saa sitä omilla käytännöillään ohittaa. Siellä sanotaan muun muassa: ”An EDP may not allow material where we can reasonably expect someone to upload a freely licensed file for the same purpose, such as is the case for almost all portraits of living notable individuals.” –Ejs-80 15. tammikuuta 2019 kello 20.24 (EET)

Onko tämä keskustelu päättynyt vai ei vai ovatko keskustelijat vaan häipyneet kuin pieru Saharaan?--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 15.37 (EET)

Minäkin haluaisin tietää mikä on yhteisön viisaudessaan saavuttama lopputulos. Voisiko joku asiaan perehtynyt tehdä tähän yhteenvedon? Tiedosto:Curium.jpg ja pari muuta ovat olleet "välittömästi poistettavana" tammikuusta saakka. --Jmk (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 11.57 (EEST)

Lausunto 2007:6 koskee tapausta, jossa lehti (="sanomalehti tai aikakauskirja") on käyttänyt muualla julkaistua valokuvaa niin sanottuna "revinnäisenä" eli osittaisena otoksena aikaisemmin toisalla julkaistusta kuvasta selostaessaan päiväntapahtumaa. Tuossa tapauksessa päiväntapahtuma oli se, että Lordi oli voittanut ensin Suomen ja sitten EBU:n euroviisut ja yhtäkkiä kaikki halusivat jostain syystä tietää, miltä naamiot kasvoilla esiintyneet yhtyeen jäsenet näyttivät. Leena Peisasta oli julkaistu 2004 promokuvia siltä ajalta, kun hän soitti aikaisemmassa yhtyeessään. Jos pikapoistossa hengailevan valokuvan julkaisuun "revinnäisenä" liittyy jokin päiväntapahtuma, niin sitä ei ainakaan ole mainittu missään. Wikipediaa lisäksi ei tavata pitää sanomalehtenä tai aikakauslehtenä.--Htm (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 22.57 (EEST)

Täällä ei tapahdu mitään. – No, edellä on mielestäni selvitetty, että lisättyjä kolmea valokuvaa ei ole tallennettu minnekään vapaalla lisenssillä, ei ainakaan sinne, mikä on ilmoitettu täällä niiden ensisijaiseksi lähteeksi (englanninkielinen Wikipedia) eikä ilmeisesti myöskään sinne, mistä valokuvat on en-wikiin tuotu. Edellä on myös todettu, että vapaan kuvan ottamiselle ei ole esteitä. Lisäksi on todettu, että tämän pitäsi olla vapaa tietosanakirja, jossa sisätö on vapaata myös edelleen jaettavaksi. Lopuksi tekijänoikeusneuvoston lausunto: se ei hipaisekaan näitä tapauksia.--Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2019 kello 14.59 (EEST)

Muokataans taas. Linkitin tämän keskustelun yllä mainittuihin kolmeen valokuvaan.--Htm (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 07.08 (EEST)

Muokattu takas. Otsikkoon on tehty linkkejä tammikuusta alkaen, joten sen muuttaminen nyt toiseksi ei ole epähaitallista. --Pxos (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 08.53 (EEST)

Esimerkkejä ei-vapaista kuvista luokasta Luokka:Ei-vapaat valokuvat

Tässä on joitakin esimerkkejä minkälaisissa kuvissa mallinetta {{Valokuva}} on käytetty. (Kuolleiden henkilöiden kuvien käyttökiellon mallineeseen olen kirjoittanut minä.) Taideteoskuvissa, sarjakuvissa ja kuvakaappauksissa käytetään omia mallineita.

1. Kuuluisat valokuvat, joihin viitataan tekstissä: Tiedosto:Albert Einstein näyttää kieltä.jpg tai koko artikkeli käsittelee kuvaa Lenna, O RLY?
2. Valokuvaajien työtä esittelevät kuvat, joita käytetään valokuvaajasta kertovassa artikkelissa Tiedosto:Claire-Aho-1968.jpg, Tiedosto:Capa Patton.jpg
3. Rikolliset/kuolleet rikolliset/kadonneet henkilöt, joiden kuvien käyttäminen on mielestäni nykyisen tulkinnan mukaan kiellettyä: Tiedosto:Dzhohar ja Tamerlan Tsarnajev Suspects-in-crowd-1.jpg, Tiedosto:Eric harris dylan klebold.jpg, Tiedosto:Michaela Garecht.jpg
4. Kasa suomalaisia postimerkkejä, joille olisi hyvä tehdä oma malline ja oma luokka, jos niiden käyttö on sallittua
5. Sekalaisia vanhoja valokuvia, joihin on laitettu kyseinen malline, koska se varmaan vaikuttaa loogiselta, vaikka ne voivat olla jo tarpeeksi vanhoja että niiden oikeudet ovat rauenneet, ja jos eivät ole niin sitaattioikeudellakaan niitä ei varmaan voida käyttää
6. Kirjojen kansia joihin voisi sopia paremmin malline {{Kansikuva/Kirja}}
7. Taideteoksista otettuja kuvia, joihin voisi paremmin sopia malline {{Taideteos}} ja sen lisäksi valokuvalle oma vapaa lisenssi
8. Muutamia toimintakaavioita
9. Joitakin karttoja Tiedosto:Myrdalsjökull map.png
10. Sekalaisia kuvia.

Tuo luokka olisi hyvä saada kuntoon ja joko vaihtaa kuviin oikeat mallineet tai poistaa kuvat, joita ei voi käyttää lainkaan, ja ohjeita voisi myös selkeyttää, ettei Valokuva-mallinetta käytettäisi niin helposti vääränlaisissa kuvissa. -kyykaarme (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 00.05 (EET)

Tuore tapaus Wikipedian kopioimisesta

(Kirjoitettu alun perin aiemman keskustelun (otsikko: Vapaasti muokattavissa, onko myös vapaasti lainattavissa?) jatkoksi. Pxos siirsi omaksi keskusteluksi 19.5.)

Minä satuin juuri tässä kuussa lainaamaan kirjastosta erään suomalaisen tietokirjan, joka on julkaistu vuonna 2019. Ei omakustanne, vaan oikealta kustantamolta. Huomasin nopeasti, että kirja on merkittävältä osalta suoraa kopiota suomenkielisen Wikipedian artikkeleista, siis sivukaupalla copypastea. Osa siitä on minun tänne kirjoittamaani artikkelitekstiä, osa muiden tuttujen käyttäjien, osa ip-käyttäjien. Mitään mainintaa Wikipediasta lähteenä en kirjasta ole löytänyt. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 19.27 (EEST)

Mikä kirja? -kyykaarme (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 20.11 (EEST)

En tiedä onko tarkoituksenmukaista kertoa sitä tässä näin julkisesti. Ehkä minun pitäisi ottaa yhteyttä kustantajaan, jotta he sitten ehkä poistavat kirjan myynnistä jos haluavat välttää nolauksen tai skandaalin. Onko tällaisissa tapauksissa jotain suositeltavaa menettelytapaa? --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 20.34 (EEST)

Jos kirjaa on jo myyty ja tilattu julkisiin kirjastoihinkin, on varmaan niin sanotusti yleisen edun mukaista, että asia tulee ainakin lopulta julkisuuteen. Eikös haitallisiksi todetuista tuotteistakin pidä varoittaa ihmisiä, jotka ovat jo ostaneet niitä? Kaipa tuossa olisi vaihtoehtoina joko lähestyä kustantajaa jotenkin Wikipedian nimissä (säätiö?) tai saattaa tieto julkisuuten ja katsoa seuraako siitä jokin reaktio. Tietysti voisit periaatteessa myös ottaa yhteyttä siihen henkilöön, jonka nimissä kirja on julkaistu, ja vaatia ensin häneltä selitystä. --Risukarhi (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 01.19 (EEST)

On erittäin tarkoituksenmukaista että kerrot mikä kirja on kyseessä, että ne joiden tekstiä siihen on kopioitu, voivat ottaa yhteyttä kustantajaan ja halutessaan tehdä korvausvaatimuksen. En ymmärrä miksi haluat salailla. Salailu ei ole kenenkään etu, ei edes kopioijan, koska hänelle ei tule selväksi että niin ei voi tehdä vaan hän voi julkaista kirjoja samalla copypaste-menetelmällä edelleen. Tänä vuonna tuli julkisuuteen Pentikäinen & Co:n kirjankirjoitusmenetelmä, ja samalla tavalla pitää kaikki törkeydet julkistaa. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 09.55 (EEST)

Mitkä artikkelit kyseessä? --Zunter (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 20.29 (EEST)

Kyseessä on kourallinen samaan aihepiiriin kuuluvia Wikipedia-artikkeleita. Joissain kirjan luvuissa on aivan suoraa kopiointia, toisissa luvuissa Wikipedian teksti on otettu pohjaksi ja sitä on hiukan muokattu, mutta sekin on tehty ilman mainintaa lähteestä. Olen toistaiseksi täällä vain kysymässä yhteisön kantaa oikeasta menettelytavasta, joten en ennen sen selviämistä paljasta artikkeleita ja sitä kautta kirjaa. Asia varmaankin selviää viikon sisällä. --Savir (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 21.47 (EEST)

Tällainen tapaus muistettaneen viime vuodelta. Kustantaja veti kirjan myynnistä. --Tappinen (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 21.09 (EEST)

Tässä tapauksessa on kyse aivan eri kokoluokan kopioinnista mitä Wikipediaan tulee. Olen lukenut tästä kirjasta vasta pienen osan, mutta esimerkiksi juuri äsken lukemani yli 20 sivun mittainen luku on suurimmaksi osaksi copypastea Wikipedia-artikkelista. Yksi minun tekemäni kirjoitusvirhekin on jäänyt tekstiin. Sinunkin kirjoittamaasi tekstiä olen löytänyt toisesta luvusta. --Savir (keskustelu) 18. toukokuuta 2019 kello 22.07 (EEST)

Tuo oli juuri se tapaus, johon myös Abc10 viittasi yllä. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.39 (EEST)

Kysehän on tekijänoikeusrikkomuksesta tai jopa rikoksesta,josta pitäisi pitää meteliä tai jopa tehdä rikosilmoitus. Jukka Wallin (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.46 (EEST)

Tuosta linkitetystähän tehtiin selvityspyyntö tieteellisten käytäntöjen rikkomisesta yliopistolle, kun kirja oli yliopiston tutkijoiden kirjoittama. Sitä kautta se juuri tuli julkisuuteen. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 12.00 (EEST)

"...CC-lisenssit sisältävät oikeudellisen rakenteen, joka varmistaa tehokkaan täytäntöönpanomahdollisuuden: Se on automaattinen purkulauseke.[25] Tämän säännön mukaan mikä tahansa lisenssirikkomus saa lisenssin raukeamaan automaattisesti. Ilman voimassa olevaa lisenssiä, jatkokäyttö synnyttää tekijänoikeusrikkomuksen, joka voi johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin, kieltoihin ja muihin oikeuskeinoihin." Tämä siis ote Avoimien sisältöjen oppaasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 11.49 (EEST)

Mikä kirja? Mikä kustantaja? Ei missään nimessä tälläisiä saa painaa villaisella. Tälläiset kirjat aiheuttavat tekijänoikeuden ja tieteellisten käytäntöjen loukkauksen lisäksi WP:CIRCULAR-ongelman, jos joku käyttää niitä lähteenä Wikipediaa kirjoittaessaan. jni (k) 19. toukokuuta 2019 kello 12.26 (EEST)

Juuri tämän mainitsemasi WP:CIRCULAR-ongelman takia nämä tulisi aina saattaa kustantajan tietoon ja oikeastaan tätä WP:CIRCULAR-ongelmaa pitäisi saarnata myös esim. jossain tietokirjailijoiden lehdessä, jos vain tietokirjailijoilla on omaa lehteään (ehkä sentään edes jäsenkirje).--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 12.51 (EEST)

Ainakin heillä on verkkosivu, jonka otsikko "FAKTAHOMMISSA - Tiedolla on tekijänsä" on vähän harhaanjohtava, kun kyse on tietokirjailijoista, mutta yritetään ymmärtää se oikein eli "tietokirjoilla on tekijänsä". Sen alle sopisi hyvin maininta siitä että Wikipedia-artikkeleillakin on tekijänsä. --Abc10 (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 14.03 (EEST)

Tässä on neljäkin eri asiaa: tekijänoikeus (kun wikipediassa on ihan tolkullistakin tekstiä), tiedon alkuperä (joka tietokirjan lukijallakin oikeus tietää) ja tiedon oikeellisuus, todenmukaisuus ja ajantasaisuus (josta wikipediassa ei voi olla mitään automaattisia takeita edes silloin, vaikka kaikki olisi lähteistetty asianmukaisesti ja tekijän tarkoitus olisi ollut hyvä ja vaikka tekijä vielä olisi hallinnut asiansakin, koska syntyhetkellään tip top tekstikin voi jo seuraavalla viikolla olla vanhentunut), ja vielä neljäntenä tuo sirkulaarisuus, joka kontaminoi wikipediaa käyttäneet tietokirjat wikipedian lähteinä kelvottomiksi. Eniten huolestuttaa tuo, ettei ymmärretä wikipedian silppuista alkuperää, jonka perusteella jokaisen pitäisi tietää, että sieltä ei ole koskaan syytä kopioida yhtikäs mihinkään yhtikäs mitään. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 14.24 (EEST)

Wikipedian kirjoittajien tekijänoikeudet ovat yksi ja tärkeä asia, mutta kirjan lukijoiden kannalta merkittävämpää on mielestäni se, että kustantaja on julkaissut kirjan, jossa kopioidaan Wikipediaa. Vaikka asiantuntija voisi arvioida Wikipedian artikkelin pitävän paikkansa, niin Wikipedian kopioiminen on vähintäänkin laiskaa, ja kuka sellaisesta haluaisi maksaa? Ja jos sekä kirjoittaja että kustantaja eivät tiedä Wikipedian tekstin lisensseistä, niin epäilyttää koko kirjan asiantuntemus. -kyykaarme (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 20.09 (EEST)

Täällä on nyt ehdotettu joitain vaihtoehtoisia toimintatapoja. Haluammeko me että minä hoidan asian yksityishenkilönä kustantajan kanssa, vai haluaako joku hoitaa asian Wikipedian edustajana? Onko Wikipedialla tällaisessa asiassa joitain vaatimuksia? Minulla ei ole henkilökohtaisia vaatimuksia kustantajalta, vaikka kopioidussa tekstissä on paljon minunkin kirjoittamaani tekstiä. Voisin lähettää asian hoitoonsa ottavalle taholle tarvittavat tiedot sähköpostitse. Sanotaan vaikka että päätetään tämä asia keskiviikkoiltaan 22.5. mennessä. --Savir (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 20.07 (EEST)

Muille uhreille olisi varmaan myös hyvä saada tieto.--MAQuire (keskustelu) 19. toukokuuta 2019 kello 20.14 (EEST)

Tämä ei liity siihen kuka hoitaa asiaa, mutta siihen jos tarvitset taustatietoja. Wikipedialla jos puhutaan Wikimedia Foundationin tasolla asia on säätiön legaltiimiin päätösvallassa. ( legal@wikimedia.org ) Ylipäätänsä oikeusjutuista kannattaa olla yhteydessä heihin. Suomessa siitä miten CC-rikkomusten kanssa on toimittu osaa varmaan parhaiten kertoa Tarmo Toikkanen ([https://creativecommons.fi/yhteystiedot/) susannaanas on suomen CC:n kansainvälisen verkoston edustaja jolta voi myös kysyä neuvoa. --Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 07.57 (EEST)

Tarmo Toikkaselle lähettämäni viesti palasi nyt bumerangina takaisin. Lähetin saman viestin nyt toiseen tuolta sivulta löytyvään osoitteeseen. --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 18.51 (EEST)

Kiitos tiedosta ja välitin tiedon siitä, ettei sähköpostiosoite toiminut ja Tarmo korjasi asian. Ilmeisesti jokin asetus osoitti väärään paikkaan ja nyt sähköpostiosoitteiden pitäisi toimia. --Zache (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 16.33 (EEST)

Tästä tapauksesta voitaisiin julkaista kirjoitus Wikimedia Suomen blogissa (wikimedia.fi)? --Zunter (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 00.43 (EEST)

Lähetin nyt sähköpostiviestin kustantajalle ja pyysin vastausta maanantai-iltaan mennessä. --Savir (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 19.29 (EEST)

Oletan että aihepiiri liittyy viime aikojen muokkauksiisi, joten en luultavasti ole asianosainen. Kokemuksesta kuitenkin sanon, että ei kannata olla lepsu vaan vaatia korvaus. Sillä on ihmeellinen vaikutus. Vaikka yksittäisen käyttäjän kohdalta ei olisi kysymys suurista summista, se luo periaatteen, että ilmaiseksi ei toisen työtä voi varastaa. Toinen tehokas keino vastaisten ongelmien estämiseksi on julkisuus, kuten kahdessa äskeisessä tapauksessa on nähty. Sitä ilmeisesti kuitenkin haluat välttää. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 19.50 (EEST)

Jos ymmärsin oikein kopiointi on kohdistunut useiden käyttäjien teksteihin; jolloin ajatus että yhden käyttäjän voisi esimerkiksi maksaa hiljaiseksi ei ole oikein hyvä. Pitkän päälle tämä kuitenkin paljastuu. Kyse on vain vahinkojen minimoinnista. Ja siitä että annetaan mahdollisuus kustantajalle toimia oma-aloitteisesti kun se saa tiedon rikkomuksesta. Vai mitä? -- Cimon Avaro 22. toukokuuta 2019 kello 20.09 (EEST)

En oikeastaan tarkoittanut että pitää maksaa hiljaiseksi. Ajatus jäi vajaaksi. Julkisuus on välttämätön kirjan ostajankin oikeusturvan kannalta. Asiassa on monta huomioon otettavaa puolta. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 20.23 (EEST)

Mustakin olisi hyvä, että asia tulisi yleiseen tietoon. En välttämättä haluaisi tukea kirjaa, joka on kirjoitettu Wikipediasta osittain kopioimalla. --PtG (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 22.45 (EEST)

Jos kustantaja päättää pitää kirjan myynnissä, asia tulee yleiseen tietoon pian, tavalla tai toisella. Kirjasta on jo useita niteitä kirjastoissa, joista wikipedistit voivat lainailla sitä ja vertailla itse sen sisältöä Wikipediaan. Jos kustantaja päättäisikin vetää kirjan myynnistä ja palauttaa ostajille rahat, ansaitsematon hyöty on kai menetetty, vahinko vältetty ja todistusaineistokin kadonnut. --Savir (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 16.45 (EEST)

Katoaakohan se: onko kirjastoilla tai yksityishenkilöillä velvollisuutta palauttaa kappaleensa tässä tapauksessa vai ei? --Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 17.13 (EEST)

Vahinkoa ei tietenkään ole vältetty. Se on syntynyt sillä hetkellä kun yksittäinen ihminen ja kirjastot kirjan ostivat. Rahaa on mennyt roskaan, ja roska kiertää yleisenä tietokirjana ja koululaisten, opiskelijoiden ja toimittajien lähdekirjallisuutena, mutta kenenkään tietämättä että kysymys voi olla valetiedosta, jota Wikipedia on tulvillaan. Jokainen ostettu kirja kasvattaa vahinkoa. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 17.23 (EEST)

Ikävää, että kutsut nimettyjen käyttäjien kirjoittamaa tekstiä roskaksi. Sisällöltäänhän tämä teos voi olla jopa parempi kuin jos se olisi julkaisijoiden itsensä kirjoittamaa. Ongelma on tuo tekijänoikeuskysymys. Toinen ongelma tietysti on se, että ihmiset ovat maksaneet tekstistä, jonka he olisivat saaneet ilmaiseksi. --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 13.30 (EEST)

Esimerkki, alkuperäinen otsikko näkyy aloituksessa. --Abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 20.19 (EEST)

Esimerkki mistä? --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 23.05 (EEST)

Olisihan tuo mukava tietää, mutta asiaa ei varmaan olisi mukava kertoa omalla tunnuksellaan wikipediassa, koska sen jälkeen saisi pian lukea oman wikipediatunnuksensa iltapäivälehdistä. Jotain kautta toivottavasti se tulee julkisuuteen. Jos tuollainen olisi tullut itselle vastaan, niin aiheen tärkeydestä ja merkittävyydestä riippuen olisin joko kirjoittanut asiasta johonkin omalla nimelläni (niin kuin tekivät edellisen tapauksen havainneet henkilöt) tai antanut anonyymin uutisvihjeen jollekin laadukkaalle tiedotusvälineelle (jos aihe olisi sen tyyppinen, etten kokisi tarpeelliseksi yhdistää siihen omaa nimeäni julkisesti). Mutta tätä rupesin tältä kantilta miettimään vasta tämän keskustelun tuloksena.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 17.00 (EEST)

Kolmas tapa: kai olisi kertoa Wikimedian paikalliselle chapterille tai Wikimedian pääkallonpaikalle. Näin ainakaan yksittäiset käyttäjät tai heidän tunnuksensa eivät joutuisi kantamaan asiaan esiin nostamisesta seuraavaa julkisuutta, jos eivät haluaisi. --Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 17.09 (EEST)

Lähetin keskiviikkona kustantajalle sähköpostia. Sieltä vastattiin torstaina asiallisesti, tosin kieli keskellä suuta, ja myönnettiin se, että Wikipediaa oli käytetty kirjassa lähteenä mutta virheellisesti jätetty se mainitsematta. Tiettyjä selvittelyjä ja toimenpiteitä lupailtiin. Varmaan heillä kestää jonkin aikaa tutkia asian mittasuhteet. Katson ensi viikolla mitä sieltä päin seuraa. Meillähän on täällä sivu Wikipedia:Medianäkyvyys, jossa voi kai luetella Wikipediaa lähteenään käyttäviä julkaisuja, etenkin jos niihin jälkikäteen lisätään maininta asiasta. --Savir (keskustelu) 25. toukokuuta 2019 kello 17.14 (EEST)

Asia tulee julkisuuteen viimeistään 24. kesäkuuta, mahdollisesti kustantajan toimesta jo sitä ennen. Minusta tämä on kustantajalta yksittäinen lipsahdus, jolle ei pitäisi antaa kohtuuttoman suurta merkitystä. --Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2019 kello 20.08 (EEST)

Mitä tapahtuu 24. kesäkuuta, jos kustantaja ei tuo asiaa julkisuuteen? Onko joku muu lupautunut julkistamaan asian tuona päivänä? Täällä on epäilemättä moni jo pitkään kärsimättömänä odottanut lisätietoja tapauksesta, syistä joita on lueteltu yllä olevissa kommenteissa. --Risukarhi (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 11.50 (EEST)

Mielestäni tässä pitäisi viipymättä vähintään kertoa privaatisti muille wikipedisteille joiden tekstejä on ilmeisesti kopioitu, jotta he voisivat tehdä itsenäisen harkinnan mihin toimiin he katsovat olevan syytä ryhtyä. Jos ymmärsin et ole tämän asian kanssa yksin. -- Cimon Avaro 11. kesäkuuta 2019 kello 12.34 (EEST)

Näiden artikkelien muokkaushistorioista löytyy yhteen laskettuna varmaan nelinumeroinen määrä eri käyttäjätunnuksia ja ip-osoitteita. Olisi liian suuri urakka minulle ryhtyä tutkimaan mitä kukin heistä on kirjoittanut ja onko se päätynyt tähän kirjaan. --Savir (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 13.58 (EEST)

Luontevampaa olisikin, että käyttäjät voisivat itse tutkia näkyykö kirjassa heidän tekstejään. Se tosin on vähän vaikeaa, jos kirjan nimi on salaisuus. --Jmk (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 14.16 (EEST)

Minä kerron asiasta 24. kesäkuun jälkeen täällä, ellei kustantaja ole sitä ennen kertonut asiasta julkisesti. Jos kertoo, niin mainitsen asiasta Wikipedia mediassa -sivulla. Ainakin Tarmo Toikkasen mielestä pallon antaminen kustantajalle on yksi hyvä tapa hoitaa asia. Yksi pullonkaula kustantajan omissa selvityksissä saattaa olla kirjailija itse. Haluan asiaan selvyyden ennen kuin joudun palauttamaan hallussani olevan niteen kirjastoon. Asiassa on tietysti sekin puoli, että koska näitä kyseisiä Wikipedian artikkeleita on yli kymmenen vuoden aikana päivittänyt erinäisistä lähteistä sadat eri käyttäjät, niissäkin saattaa olla meille noloja ongelmia lähteistyksen tai kopioinnin suhteen. --Savir (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 13.53 (EEST)

Kustantaja kertoi nyt selvitystensä tuloksena poistaneensa kirjan valikoimistaan lopullisesti, eikä sitä enää löydy heidän verkkokaupastaan. Joissain kirjakaupoissa voi vielä olla joitain kappaleita ostettavana ja kirjastoissa lainattavana. Ehkä kirjaa voi nyt pitää keräilyharvinaisuutena? Olen totta puhuen hiukan pettynyt siitä, että minä olen edelleen ainoa täällä joka on havainnut asian. --Savir (keskustelu) 14. kesäkuuta 2019 kello 22.28 (EEST)

Ehkä kukaan muu täällä ei lue tuollaisia kirjoja. --Lax (keskustelu) 14. kesäkuuta 2019 kello 22.54 (EEST)

Kun Savir kertoi, että muokkajia kyseisissä artikkeleissa oli suuri määrä, niin ehkä hyvinkin voi lukea.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 15.47 (EEST)

Tietokirjoja julkaistaan Suomessa nykyisin yli 1 500 kappaleen vuosivauhdilla, vaikka suurin osa ilmestyy syksyllä kirjamessujen aikaan. Joo, jonkun muunkin wikipedistin olisi kyllä pitänyt huomata tuo kirja, jota nyt jännityksellä odotamme. Varsin hitaasti Wikipediaan näyttävät päivittyvän uudet tietokirjat edes otsikoina artikkelien Aiheesta muualla osiin. Wikipedistit ovat jämähtäneet verkkojulkaisuihin, vaikka paljon hyvää tietoa olisi ihan oikeissa ja uusissa kirjoissakin. Nykyisin uutisoidaan kirjojen myynnin pois vetämisistä silloin tällöin eri syistä. Kirjoja tuotetaan sellaisella vauhdilla, että kukaan ei ehdi edes lukemaan käsikirjoituksia ennen kuin ne painetaan. Kustannustoimittamisen taso on heikentynyt, jos sitä edes on. "Vapaan tietosanakirjan" otsikko johtaa tekijänoikeuksista tietämättömät harhaan, vaikka "vapaiden" lisenssien taustalla on selvät pelisäännöt. Ikävää, että tällaista tapahtuu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 02.08 (EEST)

Eräs asia tietokirjojen ilmestymisessä ja wikipedia-artikkelien elinkaaressa on sellainen, että kun Wikipedia-artikkeleita usein luodaan ajantohtaisista asioista, tapahtumista tai henkilöistä, niin uudesta asiasta, tapahtumasta tai henkilöstä on alussa usein käytössä vain uutislähteitä, joilla artikkelia sitten laajennetaankin ansiokkaasti. Mutta kun sitten usein ehkä vuoden parin viiveellä asiasta aiheesta tai tapahtumasta tulee tietokirjoja, niin ne saatetaan ehkä jaksaa enää lisätä aiheesta muualla -osioon mutta ei ehkä jaksetakaan tehdä tietokirjojen ilmestymisen tarpeelliseksi tekemää artikkelin kokonaan uudelleen kirjoittamista ilmestyneiden tietokirjojen perusteella.

Jos joku sitten ihan oikeasti sokkona kopioi wikipediasta jotain tietokirjaan, niin sehän on silloin sama kuin pistäisi päänsä pensaaseen. Tilanne toki vaihtelee artikkeleittain, mutta riski, että läskiksi menee on kyllä huomattava.--Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 15.45 (EEST)

Ja nyt sitten odotamme tietoa siitä mikä kirja on kysymyksessä. Kirjahan ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka kustantaja vetää loppupainoksen myynnistä. Tilanne on sama kuin loppuunmyydyllä kirjalla: kirja on kirjastoissa ja joidenkin ihmisten hyllyissä, mutta lukijoille ei mistään välity tieto siitä, että tekstissä on Wikipediasta kopioitua tietoa, vaan se pysyy salaisuutena. Kustantaja tuskin sitä julkaisee, joten vastuu on nyt sinulla. --Abc10 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 15.55 (EEST)

Jos tieto julkaistaan ensiksi täällä niin täältä se varmaankin päätyy julkisuuteen jotain kautta. Tosin varmaan sen, joka tiedon aikoo julkaista, pitää ensin itse tehdä vertailutyö paitsi jos saa vahvistuksen suoraan kustantajalta. --Urjanhai (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 16.05 (EEST)

Vapaa tietosanakirja

Kun tämä on tietyllä tavalla vapaakin tietosanakirja ja sellaisena tunnettu, syntyy helposti ajatus että tätä saa vapasti kopioidakin. Tämä on kyllä omiaan aiheuttamaan paljon sekaannusta, mikä on osin ymmärrettäväkin. Kun lisäät Commonsiin kuvan, se on jotenkin lisenssoitava. Kun kirjoitat täne tekstiä, näin ei kuulu tehdä. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 02.24 (EEST)

Tekstin kopioiminen Wikipediasta on kyllä älyvapaata. Vaikka täällä monet tuottavat laadultaan hyvin korkeatasoista tekstiä kunnioitettavalla työmoraalilla, niin todennäköisyys että tulee kökköä mukaan on huomattavasti suurempi kuin että tulisi vaikka nitojanniitti vastaan kaupan tai ruokalan maksalaatikosta. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 07.25 (EEST)

Ihannehan on, että kaikki teksti täällä olisi ajantasaista, korkeatasoista ja virheetöntä, mutta ihanteen toteutumista ei edistä, jos näin tietämättömyydellä heitetään kapuloita sen ekosysteemin rattaisiin, joka tämän ihanteen toteutumista voisi edistää, eli korkealaatuisen suomenkielisen tietokirjallisuuden, joka on sisällöltään ja syntyprosessiltaan läpinäkyvää ja sen takia kelpaa myös wikipediaan lähteeksi. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 07.37 (EEST)

Muistuu mieleen varmaan jo yli kymmenen vuoden takaa tapaus, jossa Wikipediaan oli korjattu Turun asukasluku kaupungin tuottamasta esitteestä. Sitten ilmeni, että esitteen tieto oli Wikipediasta, vaikka sitä ei siinä mainittu. Näin Wikipedian tieto muuttui vanhempaan. --Höyhens (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 14.30 (EEST)

Nyt Turulla on onneksi täällä oma verkkotoimittajansa, joka kirjoittaa laadukkaita artikkeleita ja välittää jopa tarvittaessa esinm. pieniä aineistotoivomuksia eteenpään kaupungin virkakoneistoissa. Oikeastaan Turun kaupungille voisi tästä myöntää jonkun prenikan.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2019 kello 14.57 (EEST)

Kaupunkien PR-toiminnan tuomisesta Wikipediaan voidaan olla montaa mieltä, jospa ainakin ne prenikat unohdetaan. -kyykaarme (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 19.54 (EEST)

Maksetuista muokkauksista voidaan olla montaa mieltä, mutta kun Wikimedia-säätiö nyt on ne tietyin ehdoin sallinutr, niin sillä kai pitää mennä. Silloin on tietysti tärkeää, että maksettiujen muookaausten sisältöä valvotaan erityisen tarkasti. Tosiasia varmaan myös on, että jotkut maksetut muokkaajat onnistuvat sääntöjen noudattamisessa paremmin kuin toiset. Lisäksi maksettujen muokkausten toivotuimmuudessa kai on vähän jotain järjestystä: Säätiönkin mielestä kai hyvin toivottuja ovat kai esim. yliopistot ja museot, vähemmän toivottuja taas puhtaan kaupalliset toimijat. Joku suomalainen kaupunkin kulttuuritytötä tekevänä julkisyhteisönä kai sijoittuu pikemminkin lähemmäs ensin mainittuja kuin viimeksimainittuja. Jotkut muutkin kunnat ovat heränneet enemmän markkinointimielessä, mutta Turku nimenomaan kai enemmänkin hyvin informoidusti kulttuurityöln mielessä niin, että perusperiaatteista ei ole kai juurikaan tarvinnut huomauttaa. Pitäisikö tästä sitten olla pahoillaan vai hyvillään on tietysti jokaisen itse harkittavissa. Kyllä Turun verkkotoimittajalle joistain aihevalinnoista on annettu myös kritiikkiä (mutta ei silloinkaan kai niinkään kaupallisuudesta vaan pikemminkin merkittävyyskynnyksen nyansseista), mutta esim. turun julkisista taideteoksista sieltä on tullut ihan asiallisia artikkkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 20.12 (EEST)

Maksettuja muokkauksia voi rajoittaa paljon tiukemminkin, säätiön käyttöehdot ovat vain minimivaatimus. -kyykaarme (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 00.38 (EEST)

Tärkeää kai on olisi selvät systeemit eikä epämääräisatä huutelua. Jos vastikkeellisia muokkauksia rajoitetaan tiukemmin niin yhteisön pitää valmistella asiaa ja tehdä siitä päätöksiä. Jos haluat auttaa Wikipediaa tämän asian suhteen, niin voit ryhtyä tekemään tätä suuritöistä valmistelua, mikäli olet sitä mieltä, että tilanne on nimenomaan fi-wikissä epätyydyttävä ja huono ja jos olet sitä mieltä, että ongelmia esiintyy. Aika usein näkee muokkauksia, jotka ovat aivan ilmeisesti maksettuja mutta muokkaajan sivulla ei lue mitään. Esimerkiksi tällaisten valvonta vapaaehtoistyönä olisi kovasti tarpeen. Jos mielestäsi ne menettelytavat, joihin fi-wikipediassa on asian suhteen päädytty, ovat huonot, niin luulisi että rientäisit joukkoistetuisti tekemään valmistelutyötä parempien menettelytapojen aikaansaamiseksi, jos kerran asia on sinulle tärkeä. Ensiksi tietysti olisi hyvä, jos kertoisit yksilöidysti mikä nimenomaisesti nykyisissä menettelytavoissa fi-wikissä on mielestäsi huonoa ja miten niitä pitäisi mielestäsi muuttaa. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2019 kello 10.13 (EEST)

Wikipedian laitonta kopiointia tapahtuu nyt niin selvästi, että noin puolen vuoden sisään jo toinen kirja vedetään pois markkinoilta. Tämä ei ole kunniaksi suomalaiselle tietokirjallisuudelle, kustantajille tai tietokirjailijoille. Ikävää on myös Wikipedian kirjoittajalle, kun näkee oman tekstin toisen nimellä julkaistussa kirjassa, ja vielä kirjoitusvirhettä myöten, kuten Savir huomasi. Hesarin Jussi Lehmusveden artikkelin mukaan asia olisi helppo ratkaista siten, että käsikirjoitukset tarkistettaisiin plagiontiohjelman kautta, mutta kustantajat eivät ole tällaiseen olleet halukkaita. Vähenisikö kopiointi, jos Wikipedian kirjoittajat ryhtyisivät laskuttamaan kustantajia? On tapana, että jos esimerkiksi valokuva julkaistaan laittomasti eli ilman lupaa tai lisenssin vastaisesti, kuvaaja perii kolminkertaisen kuvauspalkkion. Tällaisia tapauksia on ollut silloin tällöin myös Commons-kuvaajilla. Eli jos Wikipedian artikkelin kirjoittaja arvioi yhden artikkelin kirjoitustyön arvoksi vaikka 300 euroa, hän laskuttaa kustantajaa 900 euroa per artikkeli. Erilaisia arviointiperusteita voi esittää, mutta idea on siinä, että kirjoittaja itse määrittelee vapaaehtoistyönsä arvon. Mitä mieltä olette tästä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 16.08 (EEST)

Kuten Savir tuolla aikaisemmin kirjoittikin, niin Wikipedia on vapaasti muokattava sanakirja jota anonyymit internetkäyttäjät muokkaavat. Tämän seurauksena me ei varsinaisesti pystytä olemaan varmoja ettei täällä ole myös muualta kopioitua sisältöä eli en näkisi, että hirveän paavillisia pystytään olemaan tässä asiassa. Toinen seikka on, että Wikipedia on ideologisesti avoin, vapaasti käyttettävä tietosanakirja eikä ole minusta tarkoituksenmukaista hyökätä hirveän voimakkaasti sellaisen käytön kimppuun joka periaatteessa olisi ok jos lisenssejä noudatettaisiin vaan pikemminkin tien pitäisi olla tiedottamisen ja valistuksen kautta jotta niitä lisenssejä noudattaisiin. Sellainen huomio myös, että uuden tekijänoikeusdirektiivin seurauksena voi olla, että tulevaisuudessa kustantajien on pakko ajaa tekstinsä plagioinnintunnistuksen läpi jotta lain mukainen "tehokkaan teknisten keinon" vaatimus täyttyy. --Zache (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

No ei ollut tarkoitus olla paavillinen, mutta jokainen ymmärtää että Wikipedian ja wikipedistien toimitusmoraali on korkeampi kuin plagiaattorin, koska joko sen järjestelmä tai sitten vertaiskirjoittajat vaativat tietolähteiden osoittamista. Voi vain aavistella, minkälaisia kopiointitehtaita vanhat ja arvostetut ensyklopediat ovat olleet. Olen samaa mieltä myös tuosta Wikipedian ideologiasta, eli päätarkoituksemme olkoon se, että tieto kulkee. Jos tiedottaminen ja valistus avoimista lisensseistä on prioriteetti, pitää kysyä, mitä voisimme tehdä paremmin? Eli miten selkiyttää avoimista lisensseistä ja niiden pelisäännöistä kertomista Wikipediassa, Commonsissa ja muualla? Wikimedia Suomen suomentama ja julkaisema tekijänoikeusopas on hyvä perusteksti vieläkin, kaksi vuotta julkaisemisen jälkeen. Kun EUn tekijänoikeusdirektiivin täytäntöönpano myös Suomen lain osalta on nyt alkanut, pitää ottaa tekstintarkistus esille keskusteluissa. Aikaa on kesäkuulle 2021.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 17.55 (EEST)

Tuossa olisi varmaan myös se käytännön ongelma, että suurin osa Wikipedian artikkeleista on kollektiivisen työn tuloksia ja niillä voi olla kymmeniä, jopa satoja kirjoittajia. Yksittäisen kirjoittajan osuus plagioidusta artikkelista voi olla joukko fragmentaarisia lauseita siellä täällä tai sitten pelkästään lähdeviitteet lauseiden perässä tai tekstiin tehty kielenhuolto. Miten niiden arvo lasketaan? Sinällään joku korvausoikeudenkäynti voisi olla kiinnostava tapaus, jos oikeuslaitos pakotettaisiin pohtimaan näitä kysymyksiä ja ottamaan niihin kantaa. Mutta toinen ongelma on se, että suurin osa kirjoittajista on anonyymejä nimimerkkejä, jotka haluavat myös säilyttää anonymiteettinsä. Korvauksia ei tietenkään voi saada, ellei voi osoittaa olevansa joku tietty Wikipedian nimimerkki. Luvassa olevan rahasumman pitäisi olla aika iso, että tarkoin varjellusta salaisuudesta luopuminen olisi sen arvoista. --Risukarhi (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 23.46 (EEST)

Pedot-kirjan tapaus julkiseksi

Viimeisessä sähköpostiviestissään minulle 14.6. kustantaja kertoi todenneensa ettei kirjan teksti ollutkaan kirjailijan omaa tekstiä, eikä kirjailijan vastaus ollut tyydyttävä. Siksi kustantaja keskeytti kirjan jakelun ja poisti kirjan omista valikoimistaan. Samalla se alkoi kadota joistakin kirjakaupoistakin. Kyseessä on Readme.fi:n huhtikuussa julkaisema Pedot, jonka kirjoittaja on Mauri Nieminen. Kirjan jälkimmäisessä osassa sivuilla 206–425 on 20 lukua, joissa kerrotaan Suomen petoeläimistä yksi kerrallaan. Jokaisessa luvussa on Wikipediaa käytetty lähteenä sitä ilmoittamatta. Ainakin kirjan luvut "Susi" ja "Ilves" on kirjoitettu kopioimalla ensin Wikipedian artikkelit (vuoden 2018 versiot kun kirjaa kirjoitettiin), minkä jälkeen kirjailija on saattanut siellä täällä vaihtaa sanan toiseen tai vaihdella osioiden järjestystä sekä päivittää joitain lukuja uudemmiksi. Täysin identtisiäkin tekstikappaleita on kirjaan jäänyt useita, yksittäisistä virkkeistä puhumattakaan. Jopa lukujen johdannot on kopioitu Wikipediasta. Huomasin kopioinnin lukiessani harmaahylkeestä kertovaa lukua, kun olin avannut Wikipedian artikkelin päivittääkseni sitä kirjan pohjalta. --Savir (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 12.00 (EEST)

Nyt kun kirja on tiedossa, voisiko sen lisätä jollekin mustalle listalle joka antaa herjan mikäli kirja yritetään merkitä lähteeksi Wikipediassa missä tahansa kieliversiossa? --Gwafton (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 13.00 (EEST)

Hyvä että viimein paljastit kirjan nimen. Siitä on näköjään kirjoitettu mm. Kainuun Sanomiin lehtijuttu vielä 7. kesäkuuta [4] eli pari viikkoa sen jälkeen kun sinä kerroit olleesi yhteydessä kustantajaan. --Risukarhi (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 13.08 (EEST)

Lapin Kansa esitteli kirjan jo toukokuussa. Pääkuvana on itse kirjailijan kuva. Kumpikin juttu on maksumuurin takana, tosin ne sallivat ilmaisen kokeilujakson, jos joku haluaa kurkata mitä kirjasta kerrotaan. --Savir (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

Jos olisit heti kertonut kirjan nimen, Lapin kansan artikkeli olisi voitu poistaa saman tien. Siellä se nyt köllöttää mainostamassa kirjaa. Rovaniemen kaupunginkirjastoon on hankittu 18 kirjaa, ja niistä on 13 lainassa. Rahaa karttuu koko ajan tekijän tilille kirjastokorvausten muodossa sen lisäksi että Rovaniemen kaupunki olisi voinut ostoon käyttämänsä rahat käyttää paremminkin. --85.76.45.160 24. kesäkuuta 2019 kello 18.02 (EEST)

Mun mielestä Savir hoiti asian ihan hyvin eikä tuossa tarvittu useampaa kokkia soppaa hämmentämään. --Zache (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 18.09 (EEST)

Kaikki Suomen kirjastot kai tilaavat tietyn määrän tunnettujen kustantamojen uutuuskirjoja jo etukäteen, joten siihen emme olisi voineet vaikuttaa. Kirjaston kauttahan minäkin tämän kirjan sain käsiini. Kirjastokorvaukset ovat aika pieniä muutaman viikon ajalta. Ehkä kirjailija on saanut niillä tienattua jo yhden kossupullon, hän taitaa tarvita sitä. On joka tapauksessa kiinnostavaa seurata, mitä tästä seuraa. Onko joku aikeissa lainata sitä kirjaa kirjastosta ja etsiä omia kirjoituksiaan siitä? Ehkä me voisimme avata tänne projektisivun, jossa voisimme ruotia kirjaa. --Savir (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 19.07 (EEST)

Sanaston mukaan vuonna 2018 lainauskorvausta maksettiin muuten 25 senttiä lainalta. –Ejs-80 24. kesäkuuta 2019 kello 19.31 (EEST) Lisäys: Ylen juttu vuodelta 2016 sisältää taulukon lainauskorvausten jakautumisesta 2015. –Ejs-80 24. kesäkuuta 2019 kello 19.40 (EEST)

Korvauksiin on budjetoitu tietty summa ja jos joku saa oikeudettomasti korvauksia, se on pois muilta, elikkä vie sen kossupullon toisen suusta. --37.136.33.157 24. kesäkuuta 2019 kello 20.23 (EEST)

Ei se nyt aivan noinkaan mene. Korvauksiin on toki budjetoitu tietty summa, mutta budjetinylitys on aivan normaali asia siinä mittakaavassa, minkä yksittäinen kirja voisi vaikuttaa. Eli pelko on sikäli turha - ellei tämä edusta valtaosaa tietokirjanteosta, ja tuskinpa sentään niin. Iivarius (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 00.33 (EEST)

Olen informoinut asiasta kaikkia Lapin kirjastoja, ja tiedottanut asiasta myös Suomen kirjastolaisten facebook-ryhmässä. Muut toimet tietysti jäävät kirjastojen oman harkinnan piiriin, mutta Lapin kirjastoissa pyrin saamaan aikaan kirjan palauttamisen Rovaniemelle arkistoitavaa kappaletta lukuunottamatta. Iivarius (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 00.33 (EEST)

Onkohan nyt niin, että kustantaja itse ei aio julkaista minkäännäköistä tiedotetta asiasta? --Sblöbö (keskustelu) 24. kesäkuuta 2019 kello 22.56 (EEST)

Minä en tiedä mitä kustantaja on kertonut julkisuuteen tästä. --Savir (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 07.22 (EEST)

Kainuun Sanomat, 24.6.2019, Niki Räsänen, Kainuulaisvoiminkin tehdyssä Pedot-tietokirjassa kopiointia Wikipediasta - kustantamo vetänyt pois markkinoilta (maksumuurin takana) --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 00.06 (EEST)

Harmillinen juttu kaikin puolin. Voisi meilläkin olla mahdollisuus yrittää vaikuttaa tällaiseen parantamalla omia ohjeitamme ja tuomalla tietoa lisenssistä paremmin esiin joko täällä Wikipediassa tai sen ulkopuolella. Kopiointiahan tapahtuu vielä enemmän toiseen suuntaan, eli lähteistä kopioidaan Wikipediaan. Siinäkin voi olla, että "vapaa tietosanakirja" ja epäkaupallisuus antavat väärän mielikuvan tekijänoikeuksien merkityksestä täällä. -kyykaarme (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 00.28 (EEST)

Zache Ei se juttu ole maksumuurin takana ainakaan tällä hetkellä. --176.93.83.118 25. kesäkuuta 2019 kello 09.06 (EEST)

Vielä yöllä oli, joten nähtävästi petojutun suojamuuri murrettiin vapaaehtoisesti. –Ejs-80 25. kesäkuuta 2019 kello 10.26 (EEST)

Kirjan kirjoittajalla on tosiaan hyvin vääränlainen kuva Wikipediasta. Wikipediaa ei pidä lainata niin kuin tieteellisiä kirjoituksia lainataan tai niihin viitataan, koska Wikipedia ei ole luotettava lähde. Kustantaja sanoo, että tekstiä olisi pitänyt enemmän muokata ja (oletan hänen tarkoittavan) sitten se olisi ok, mutta kun tekstiä kopioidaan ja sitten muokataan, niin se on johdannaisteos eli alkuperäinen teos pitää mainita ja ei-vapaiden tekstien kohdalla niin ei saa edes tehdä. Näin olen sen itse ymmärtänyt, tosin suomenkielisessä Wikipediassa suhtaudutaan tänne kopioituun tai käännettyyn tekstiin niin, että siitä vaan muutetaan muutama sana ja sitten muka ollaan kirjoitettu teksti omin sanoin. Harmillista että ihmiset luulevat, että Wikipedian tekstiä voi suoraan kopioida, koska siihen liittyy tekijänoikeuksien lisäksi uskottavuusongelma. Savir ja muut pätevät wikipedistit kirjoittavat varmasti hyvää ja luotettavaa tekstiä enkä sitä missään nimessä epäile, mutta Wikipedian sisällön käyttäminen pitäisi tehdä läpinäkyvästi niin, että kirjan kirjoittaja mainitsee käyttäneensä Wikipediaa, mutta varmistaneensa tekstin pitävän paikkansa. Se olisi hyvää mainosta Wikipedialle ja samalle opettaisi lukijoita Wikipedian sisällön jatkokäytöstä. -kyykaarme (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 10.53 (EEST)

Niin juuri. Mitään tekijänoikeusongelmaa ei olisi ollut, jos olisi kerrtottu että teksti on wikipediasta, ja jos kirjan kirjoittaja vielä aiheen asiantuntijana oli käynyt tekstin faktat läpi, niin ettei ollut suoraan mitään virheitä, niin tämä olisi ollut ihan mielenkiintoinen kokeilu. Tosin uskalias sellainen, koska jos muut asiantuntijat nyt rupeaisivat kuurnitsemaan tekstiä, niin ei ole sanottu, että he päätyisivät yksimielisyyteen siitä, että tämä olisi paras mahdollinen tapa tuottaa yleisesitys aiheesta. --Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 11.21 (EEST)

Nyt myös Kaleva teki jutun aiheesta. --Savir (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 10.35 (EEST) Tämä juttu oli ilmestyessään vapaasti luettavissa, mutta nyt se onkin mennyt maksumuurin taakse. --Savir (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 10.55 (EEST)

Ehdin lukea sen ja siinä oli vähemmän tietoa kuin Kainuun Sanomien jutussa. Kirjoittajan kommentteja siinä ei tainnut olla yhtään, jos oikein muistan. -kyykaarme (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 11.02 (EEST)

Minulla on se vielä auki. Se on yhtä pitkä kuin Kainuun Sanomien juttu ja keskittyy Sahasen lausuntoihin. Sahanen kertoo esimerkiksi hiukan lisää kustantamon omista selvityksistä ja sanoo, että kirjaan ei voinut esimerkiksi laittaa lisäliitteitä, koska se aiheuttaisi huomattavasti lisätyötä, joten siksi se vedettiin suoraan pois myynnistä. --Savir (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 11.13 (EEST)

Lapin kansa kuuluu samaan kompukseen kuin Kaleva, ja sama juttu on siellä. --178.55.201.158 25. kesäkuuta 2019 kello 12.53 (EEST)

Hesarikin uutisoi asiasta. Artikkeli ei ole vielä toistaiseksi maksumuurin takana.--Puppe100 (keskustelu) 27. kesäkuuta 2019 kello 21.09 (EEST)

Näköjään syvällisempi juttu, jossa on tehty muutakin kuin kerrottu kopiointi ja siteerattu vähän kustantajaa ja kirjailijaa. Kun kaikki pitää nähdä omin silmin, niin kaivoin esille sisäisen pedofiilini ja hankin tuon kirjan Turun kaupunginkirjastosta. Vielä tiistaina (tai oikeammin maanantai-iltana) onnistui varaaminen ja tänään noutaminen. On tämäkin tapa tutustua Wikipedia-artikkeleihin. --Lax (keskustelu) 27. kesäkuuta 2019 kello 23.28 (EEST)

Tässä olisi nyt hyvä tilaisuus Wikipedialle toimia kirjoittajan kanssa yhteistyössä. Kirjoittaja haluaisi korjata kirjan ja julkaista sen uudelleen, ja kustantajakin on antanut hänelle siihen mahdollisuuden. Olisiko esimerkiksi Wikimedia Suomella halukkuutta neuvoa kirjoittajaa Wikipedian sisällön jatkokäytöstä? -kyykaarme (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 11.36 (EEST)

Olisi tosiaan hyvä, jos kustantaja ja kirjoittaja saisivat parhaan mahdollisen asiantuntemuksen (sekä tekijänoikeus että wikipedian ja tietokirjallisuuden keskinäinen "ekosysteemi") omaavalta taholta nyt varmistuksen, miten parhaiten kannattaa menetellä. Tällainen paras asiantuntemus varmaan löytyy jostain avolimen tiedon, tekijänoikeuksien, wikimedian ja tietokirjallisuuden ympäriltä. Kysymys on toisaalta tekijänoikeuksista ja toisaalta siitä, miten saadaan kirja tietosisällöltään läpinäkyväksi ja faktoiltaan varmasti luotettavaksi. --Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

Kun tekijä on aiheensa asiantuntija ja tuntee aiheen hyvin, niin hän on ehkä oikolukenut tekstin siinä mielessä, ettei siellä ehkä ole ainakaan sellaisia virheitä, jotka hän olisi huomannut. Ongelmía voi olla lähinnä siinä, että jos hän olisi kirjoittanut tekstin itse, niin siitä luultavasti olisi tullut parempi, jos nyt vaikka olisi niin että aihepiirin wikipedia-artikkelien kirjoittajissa ei ole yhtään pitkän uran tehnyttä biologian tohtoria (tai mistä sitä tietää vaikka olisikin, luultavasti saa muokata paremmin rauhassa, jos ei ilmaise itseään) vaan luultavasti pikemnminkin eri asteisia maallikoita ja harrastajia tai esimerkiksi muiden alojen maistereita tai tohtoreita sekä tietysti myös epälukuinen määrä peruskoululaisia ja lukiolaisia. Jos teksti olisi kopioitu sääntöjen mukaan lähde mainiten (so. julkaistu wikipedian artikkelit uudestaan ja kerrottu se) niin oikein tehtynä siinä ei kai olisi ollut ainakaan tekijänoikeusongelmaa. Toinen kysymys sitten on olisiko näin kannattanut tehdä sisällön puolesta. Se taas varmaan on wikipediassa hyvin aihe- ja tapauskohtaista. Esimerkiksi kasvilajeistahan tänne joku kirjautumaton taho kirjoittelee viitattuihin tieteellisiin lähteisiin perustuvia artikkeleita, joissa ainakaan noin maallikkona en näe virheitä. Jonkun toisen aihepiirin artikkeleita taas saattavat kirjoitella peruskoululaiset, ja jonkun kolmannen aihepiirin artikkeleita tutkijatohrtorit ja peruskoululaiset sekaisin.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

itse en kyllä uskaltaisi kopioida wikipediasta mitään.--Urjanhai (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 12.32 (EEST)

Myöhään tiistaina 25.6.2019 asiasta uutisoi myös Ilta-Sanomat KS: Tietokirja vedettiin markkinoilta Wikipedia-plagioinnin vuoksi – kirjailijalla epäselvyyksiä lainauskäytännöissä.--Htm (keskustelu) 25. kesäkuuta 2019 kello 23.31 (EEST)

Kirjastot ovat saaneet kustantajalta takaisinvetopyynnön ja saavat myös hyvityksen. --85.76.101.238 26. kesäkuuta 2019 kello 17.31 (EEST)

Nyt uutisoi Iltalehtikin. Uutisessa on muuten mukana sitaatti Savirin keskustelunavauksesta tuosta yllä olevasta keskustelusta (”sivukaupalla copypastea”). Iltalehden toimittaja on ilmeisesti lukenut tätä sivua. --Risukarhi (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 17.44 (EEST)

Kainuun Sanomien jutussa joku oli pistänyt linkin tästä keskustelusta kommenttiosioon, sitä kautta tämä varmaan on löytynyt. --Sblöbö (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 20.02 (EEST)

Nyt kirjan kuun alussa lehteen arvioinut kultturitoimittaja Seppo Turunen kolumnoi maksumuurin takana: ihmettelee muun muassa kustantamon toimituspolitiikkaa, koska teos vaikutti keskeneräiseltä vuosilukuvirheineen. Hän myös ihmettelee, miksei filosofian tohtori tiennyt Wikipediasta lainaamisen ongelmallisuutta noin ylipäätään, koska kolumnistille oli jo vuosikymmeniä sitten opetettu yliopistossa, ettei esimerkiksi sellaisen tietokirjamastodontin kuin Encyclopedia Britannican tietoihin ole luottamista. Hesarin jutussa (joka btw omasta mielestäni ei ollut mikään analyysi vaikka se sellaiseksi oli otsikoitu vaan lähinnä TurnitInin mainos (mitä kritisoin aiemmin mm. blogissani) mainitun plagiaatintarkistussoftan sijaan Turunen suosittelee ihan perinteistä muutaman lauseen googlettamista, joka on vakiokäytäntö vaikkapa lukion opettajilla jos epäilevät plagiointia. Lähde: Turunen, Seppo: Kulttuurikolumni: Kopioimisesta jää aivan varmasti kiinni, Mauri Nieminen! Kainuun Sanomat. 28.6.2019. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 15.03 (EEST)

Tehokas plagioinninpaljastusohjelmisto osaa verrata tekstiä myös Wikipedian artikkelien vanhempiin versioihin, jotka se on indeksoinut. Googlettamalla olisi kyllä selvinnyt Susi-luvun plagiointi mutta ei ehkä Ilves-luvun plagiointia, sillä Ilves-artikkeli on muuttunut paljon siitä hetkestä kun Nieminen kirjaansa kirjoitti vuosien 2017 ja 2018 aikana. --Savir (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 15.09 (EEST)

Niemisen muut teokset

Varmaan tekijän nuo muutkin kirjat käyty läpi kopioinnin osalta?--MAQuire (keskustelu) 26. kesäkuuta 2019 kello 19.35 (EEST)

Niemisen edellinen kirja taisi olla kaksiosainen Porotohtorin matkassa: kotona ja maailmalla (2018), julkaisijana BoD – Books on Demand. Kirja antaa laajasti taustatietoa eri aiheista, jotka liittyvät Niemisen omiin matkoihin. Kirjan sisältöä löytyy Google Booksin kautta. Tässä alaosio "Loch Nessin järvihirviö" (klikkaa sivunumeroa niin näet koko luvun). Vertailun vuoksi, tässä on meidän Loch Nessin hirviö -artikkelimme. Tuon vertailun jälkeen voi siirtyä esimerkiksi Baikaljärveen ja niin edelleen... Kakkososan lopussa on kirjallisuutta-osio, mutta en ole vielä onnistunut löytämään kummastakaan kirjasta mainintaa Wikipedian käytöstä lähteenä. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2019 kello 18.29 (EEST)

Tästä Porotohtorin matkassa -kirjasta vielä. Mihin silmäni osuvatkin, siellä on Wikipediaa käytetty lähteenä tai suoraan kopioitu. Pitää katsoa artikkelien versioita vuosilta 2015 tai 2016. Esim. Egyptiä ja pyramidia käsittelevät osiot on kirjoitettu ainakin osin Wikipedian artikkelien pohjalta. Pyramidi-artikkelin johdannosta (esim. vuoden 2015 lopun versiosta) on suoraan kopioitu peräkkäisiä virkkeitä. Jos nämä satunnaisesti valitsemani esimerkit ovat yhtään edustavia, tässä kirjassa on kymmeniä lukuja, jotka on kirjoitettu Wikipedian pohjalta. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

Koska kirjalla ei ole vastuullista kustantajaa ainoa tapa pysäyttää levitys kai olisi lakitie. -- Cimon Avaro 27. kesäkuuta 2019 kello 20.14 (EEST)

Kirjaa Porotohtorin matkassa on muuten käytetty Wikipedian lähteenä kahdessa artikkelissa (Pääskypahdan luonnonpuisto ja Kutsan luonnonpuisto). Toivottavasti viitatut tiedot kirjassa ovat muualta kuin Wikipediasta. --Jmk (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 12.03 (EEST)

Noiden artikkelien tekstejä ei Wikipediassa varmastikaan ollut ennen kuin ne Google Booksin kautta tänne haettiin. Niiden lähde on selvästikin jokin muu kuin Wikipedia. Niemisen kirjan kirjallisuus-osiossa ei mainita ainakaan Kutsa-artikkelissa mainittuja Haatajan tai Lampolan teosta. --Savir (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 12.17 (EEST)

Porotutkijan seuraava kirja "Poro : pohjoinen selviytyjä" on peruttu [5]. --85.76.141.37 27. kesäkuuta 2019 kello 18.39 (EEST)

Tuo Poro siis oli joku vuoden 2009 tms tienoilla ollut kirja jota ei julkaistu tai mahdollisesti julkaistiin jonain toisena kirjana. Noita poro-aiheisia kirjoja on siis useampia. --Zache (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 12.43 (EEST)

Naarajärven sotavankileiri 13.6.2019

Ip palauttelee seura.fi-sivulta varastamiaan ja jo kerran kumoamiani tekstejä jättäen siivoustyöt muille. Mitä tehdä? --Huhdanjo (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 14.39 (EEST)

Kumosin myös, suojasin artikkelin ja huomautin käyttäjää. --Zache (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Emil Pekkanen 13.6.2019

Tällä sivulla on täsmälleen sama onglema kuin Naarajärvi-artikkelissa. Kaikki tämän päivän (13.6.) muokkaukset voisi kumota. Niin olisi hyvä versio aloittaa puhtaalta pöydältä. --Huhdanjo (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 15.54 (EEST)

Malline PD/Oma

{{Malline:PD/Oma}} Malline on ongelmallinen taideteoskuvissa. Mallineella valokuvan ottaja luopuu kaikista tekijänoikeuksistaan valokuvaan. Ei siinä mitään, mutta mallineessa on myös teksti "Tätä mallinetta käyttävät kuvat tulisi tallentaa Wikimedia Commonsiin, jossa vastaava malline on {{PD-user-fi|kuvan luovuttaneen käyttäjän tunnus}}". Mutta kun ei pitäisi, koska taideteoskuva, joissa tekijänoikeus vielä voimassa ja niitä ei talleteta Commonsiin. Pitäisikö keksiä uusi malline taideteosvalokuville ja pitää tämä muilla valokuvilla, jotka voi siirtää?--Htm (keskustelu) 15. kesäkuuta 2019 kello 17.27 (EEST)

Mallinekutsuun voi laittaa jonkun kakkosparametrin, vaikkapa "ei pitäisi", jolloin kehotusta siirtoon ei tule, esim. {{PD/Oma||ei pitäisi}}, mutta vähempikin riittää. Voit tietysti keksiä uuden mallineenkin, jos uusi malline olisi silti mukavampi. ¬Antilope 16. kesäkuuta 2019 kello 02.40 (EEST)

Mikä on mallinekutsu? - Jos otetaan vaikka valokuva Tiedosto:Aleksiskivenpaa.jpg, niin siinä on tekijäksi ilmoitettu NN ja lisäksi "Minä, tämän kuvan tekijänoikeuksien omistaja, luovun tekijänoikeuksistani kuvaan ja annan kaikille oikeuden käyttää kuvaa vapaasti ja korvauksetta", vaikka kyseessä on Commonsin sanoin "derivative work of MM" eli tekijänä ovat: taideteoksen osalta MM (=Wäinö Aaltonen tässä) ja valokuvan osalta NN. "...Annan kaikille oikeuden käyttää kuvaa vapaasti ja korvauksetta" ei päde, koska valokuvaa saa käyttää vain tekijänoikeuslain 25§ salliman sitaattioikeuden perusteella eli rajoitetusti. Toisessa valokuvassa Tiedosto:Aleksis Kivi by Wäinö Aaltonen 1962.jpg on taideteosmalline (2 kpl), mutta valokuvan lisenssissä oleva "annan kaikille oikeuden käyttää kuvaa vapaasti" on ristiriidassa sen yläpuolella olevan taideteosmallineen, joka sallii vain rajoitetun käytön, kanssa. Jos valokuvaaja ei luovu oikeuksistaan, tulos on sanamuodoltaan erilainen, kuten tässä Tiedosto:W Aaltonen Rautatienrakentajien mm.JPG. Lisäksi lisenssin osalta on ilmoitettu, että se koskee vain valokuvaa, ei sen sisältöä eli "derivative work of MM".--Htm (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 07.33 (EEST)

Mallinekutsu on se wikikoodin pätkä, jolla malline ja sen parametrit lisätään käyttökohteeseen, esim. {{PD/Oma||ei}}. Mallinekutsusta puhutaan yleensäkin mallineiden käyttöohjeissa, katso esim. Malline:EiCommonsiin. Ohjeissa on lisää tietoa, esim. Ohje:Malline. Korjasin nyt nuo kaksi PD/Oma-esimerkkisäsi. ¬Antilope 16. kesäkuuta 2019 kello 17.02 (EEST)

Lisäsin mallineeseen ohjeen: Malline:PD/Oma. Commons-tekstin voi siis piilottaa, mutta kannattaisiko samalla lisätä teksti, joka muistuttaa kohteen tekijänoikeuksista, esim. "Kuvan kohteen (esim. taideteos) tekijänoikeudet voivat asettaa lisärajoituksia kuvan käytölle". Sen voi laittaa pienemmällä ja erikseen niin kuin Commons-ohje nyt on perusmallineessa, jotta siitä näkee, ettei se kuulu itse lisenssiin. Commons-tekstiä ei kai ole tarpeen piilottaa muissa kuin nissä tapauksissa, joissa kuvan kohde on suojattu, ja vaikka se muunlaisessa kuvassa olisikin piilotettu, niin ei lisätekstistä haittaakaan ole. Toinen parametri pitää joka tapauksessa poistaa sitten, jos kuvan voi joskus siirtää Commonsiin. -kyykaarme (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 21.23 (EEST)

Kelpo idea ja sopiva lisätekstin sanamuotokin, omasta mielestäni. ¬Antilope 17. kesäkuuta 2019 kello 01.55 (EEST)

Kiitoksia vastauksista ja malllineen korjauksista. Katsotaan kuinka hyvin se otetaan käyttöön.--Htm (keskustelu) 17. kesäkuuta 2019 kello 03.35 (EEST)

Cross-wiki upload from fi.wikipedia.org

Siinä se on, eli mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa Commonsiin (esim. C:File:Hanni Ritva Soilikki Hyöky.png ladatun tiedoston File history -osion Comment-sarakkeessa oleva merkintä "Cross-wiki upload from fi.wikipedia.org"? Miten fi-wiki liittyy asiaan? Itselleni tulee vain "User created page with UploadWizard" -merkintä, koska lataan valokuvani Commonsissa käyttäen UploadWizardia.--Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 16.59 (EEST)

Kuva on ladattu Commonsiin suomenkielisen Wikipedian kautta työkalupalkin lisää -> media -> tallenna -kautta. Stryn (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Ok, kiitos tiedosta. Nyt on niin, että eräs käyttäjä lataa tällä menetelmällä Commonsiin valokuvia, joista ainakin muutama henkilökuva on tullut poimituksi jostain muualta kuin omasta kamerasta tai negoista (keskustelusivu). Kun yhden saa pois niin uutta pukkaa. Milläköhän lauserakenteella ko. käyttäjän saisi sisäistämään sen, että vähintäänkin kyseenalaisten valokuvien lataaminen cc-lisenssillä muka omana työnä ei ole ollenkaan sopivaa, osaatko neuvoa vai voitko auttaa?--Htm (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 18.13 (EEST)

Kun kuvia tallentaa suoraan muokkausikkunasta, niin niihin tulee aina CC-BY-SA-4.0 ja "own work". Siinä tallennusikkunassa lukee kyllä myös selitys tekijänoikeuksista. Poistin muutaman kuvan artikkeleista, niin ehkä käyttäjä siitä herää ja osallistuu keskusteluun omalla keskustelusivullaan. Jos hän ei reagoi täällä eikä Commonsissa ja jatkaa kyseenalaisten kuvien tallentamista Commonsissa, niin kannattaa vielä siellä ainakin kerran varoittaa ja myös selittää miksi niissä kuvissa on ongelma (siellä voi kirjoittaa suomeksikin), ja jos hän ei reagoi ja edelleen jatkaa kuvien tallentamista niin lopulta voi käydä pyytämässä ylläpitäjiltä apua eli siis estoa. -kyykaarme (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 23.59 (EEST)

Korjauspyyntö levynkanteen

Tallensin Keith Barrow (album) nimisen tiedoston, mutta kuten arvasin, en osannut sitä oikein. Kyseessä on siis levynkansi. Voiko joku ystävällisesti korjata tiedot tai poistaa sen ja tallentaa uuden tilalle? Laitan sen tekemääni artikkeliin Keith Barrow. Pekkate (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 20.51 (EEST)

@Pekkate: Kuva on merkitty poistettavaksi Commonsissa, jonne ei saa tallentaa levyjen kansikuvia. Voit tallentaa sen itse uudelleen, mutta käytä tätä sivua: Toiminnot:Tallenna. -kyykaarme (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 21.59 (EEST)

Hyvä. Sivu, jota en aiemmin ole käyttänyt. Kiitos! Pekkate (keskustelu) 2. heinäkuuta 2019 kello 22.35 (EEST)

Oman tekstin tuominen toiselta verkkosivulta

Käyttäjä:Nooraqvick oli kirjoittanut pari päivää sitten artikkelin Wihurin Metro-tukku, joka pikapoistettiin, koska se oli suoraa kopiota Wihurin verkkosivuilta. Nyt käyttäjä sanoo, että teksti on hänen omaansa. Voisiko joku käydä neuvomassa käyttäjän keskustelusivulla, onko jotain tapaa tuoda tekstiä suoraan? Tekijänoikeus-huomautusmalline on kyllä muuten kovin hieno, mutta sen linkki "lupatietojen ilmoittamiseen" on ainakin minusta mahdottoman sekavaa luettavaa, ja varmasti wikimaallikolle vielä enemmän. --Kissa21782 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 22.58 (EEST)

Vastasin. --Zache (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 23.12 (EEST)

Kiitos. --Kissa21782 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2019 kello 23.30 (EEST)