Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 108

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Taideteosten nimeäminen

Käyttäjä:Tarkkanenä on siirtänyt taideteos-artikkeleita tarkenteellisille nimille, vaikka artikkelin nimellä ei olisikaan toista merkitystä. Esimerkkinä Kaaliasetelma (Mikko Oinonen). Selityksenä hän on sanonut, että "Jos monet suomalaiset museot alkavat pistää teostietojaan näkyviin Wikipediaan, tulee niissä olla jo otsakkeessa mukana taiteilijan nimi. Muutoin niistä ei kukaan ota selvää." Eikös nämä kaikki kuuluisi olla tarkenteettomalla nimellä, jollei ole samannimisiä sivuja? --Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 10.22 (EET)

Tätä voisi ehkä miettiä, kun meillä nyt esim. on taideaihepiiriin perehtyneitä kokeneita käyttäjiä kuten Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Yleisestihän täsmennettä pitäisi käyttää vain jos on kaksi eri nimistä kohdetta, mutta ei ole kai lainkaan varmaa, olisiko olemassa useampien taidemaalarien teoksia esimerkiksi nimillä Kaaliasetelma, Ruissalon silta tai Syysmaisema Pielisjärveltä, kun taas nykyisten käytäntöjen mukaan mielikuva, joka noin muotoilluista nimistä syntyy, on, että olisi kysymys useamman kuin yhden taiteilijan samannimisistä maalauksista, mikä kyllä on mahdollista mutta ei välttämättä toteudu esim. mainituissa esimerkeissä. Ja lisäksihän esim. Ruissalon silta voi olla myös silta. Ehdotan että taideaihepiiriin perehtyneet käyttäjät pohtisivat tätä. Esimerkkejä systemaattisista täsmenteistä on kyllä muista wikeistä esim. botilla luoduissa artikkeleissa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Abborrg%C3%B6len_%28Ronneby_socken,_Blekinge,_624524-146737%29 (mutta tällöinkin näin tehdään vain jos on useampia samannimisiä). --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 11.09 (EET)

Kuvataidetta tuskin on mitään syytä asettaa erikoisasemaan. Muiden taiteenalojen teokset, kuten kirjat, sävellykset, äänilevyt, nimetään ilman tarkennetta ellei samalla nimellä ole jotakin muuta. Siirtäminen tarkenteelliselle tulee ajankohtaiseksi, sitten kun muita ilmaantuu. Tarkenteellisten teosten löytäminen ei onnistu ilman, että tehdään ohjaus tarkenteettomasta, ja koko idea vesittyy. Ovela kirjoittaja tekee ensin täsmennyssivun, jolloin kenelläkään ei ole nokan naputtamista. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 12.05 (EET)

Niin, esimerkiksi elokuva-artikkelien nimissähän on täsmenteitä, vain jos on useampi samanniminen elokuva, vaikka kaikille muillekin eri taiteenalojen teoksille esimerkiksi tekijätieto on tärkeä, ja esimerkiksi elokuvista on jo nyt valtava määrä artikkeleita, ja sama matalakulttuurin puolella musiikkialbumeissa. (Hienoa noin yleisesti saada niiden rinnalle ihan "oikeaa" taidettakin.)--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 12.21 (EET)

Nimenomaan. Ja kun nyt puhutaan siitä, että wikipediaan on EHKÄ tulossa artikkeli samalla nimellä kuin joku toinen artikkeli, on mielestäni aivan turhaa ruveta lisäämään tarkennuksia artikkelien nimiin. Varsinkin kun se pitäisi tietysti tehdä kaikkien taiteenalojen artikkeleihin vastaavalla tavalla, eikä vain kuvataiteen. Lajien synty --> Lajien synty (Darwin), Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina --> Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina (Agricola)... Sitten on vielä teokset, joiden tekemiseen on osallistunut useita taiteilijoita Maamme --> Maamme (säv. Pacius, san. Runeberg)... Syvään päähän --> Syvään päähän (säv. P. Syrjä, san. M. Syrjä, sov. Eppu Normaali, kansi Stenvall). Ja tuolta albumilta on julkaistu single, joka lienee wikimerkittävä, jolloin sen nimi olisi Syvään päähän (kappale) sijasta Syvään päähän (kappale) (säv. P. Syrjä, san. M. Syrjä, sov. Eppu Normaali). En sanoisi tällaista käytäntöä kovinkaan selkeäksi. Jos tekijätiedot kiinnostaa, ne voi lukea artikkelista eikä heti sen nimestä.--Viherio (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 16.53 (EET)

Niin, tämä tosiaan merkitsisi radikaalia muutosta koko nykyiseen nimeämiskäytäntöön. Ovathan meillä nytkin esim. ru-wikissä henkilöartikkeleissa nimet muotoa ru:Галлен-Каллела, Аксели, kun taas fi-wikissä on toisin päin. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 17.12 (EET)

Sitten on vielä sekin hauskuus, että vaikka samannimisiä teoksia olisikin olemassa ne eivät välttämättä ole wikimerkittäviä. Wikipediaa selaavan käyttäjän palvelemisen kannalta näkisin siis tärkeänä sen, että artikkelin nimestä (tai osoitteesta muotoiltujen linkkien kohdalla) näkisi tekijän erityisesti jos kyse ei ole erityisen tunnetuista ja selkeästi primääreistä teoksista tietyllä nimellä (esimerkikei Taistelevat metsot). --Pitke (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 13.09 (EET)

En näe suurta vikaa Tarkkanenän siirroissa, koska monesti kyse on varsin yleisestä nimestä, esimerkiksi Kaalinpää, ja teoksesta, joka ei välttämättä ole yleisesti tunnettu, kuten Raatajat rahanalaiset. Mutta jos tähän käytäntöön siirrytään, voidaanko sitä soveltaa johdonmukaisesti, esimerkiksi miltä tuntuisi tällainen artikkelin otsikon kirjoitustapa: Mona Lisa (Leonardo)? Aihetta sivuttiin myös keskustelussa, joka koski sitä, miten kirjoitetaan Kansallisgallerian artikkelinimi. Se keskustelu tässä. Tässä puhutaan nyt siis siitä, miten Wikipedian artikkelin nimi kirjoitetaan. Tapaahan voisi suositella myös ja varsinkin tiedostonimen kirjoittamiseen, eikös vain? Mutta itse teoksen kirjoitustapa kokonaisuudessaan ja tunnistetiedot kirjoitettanee entiseen malliin, eli: Tekijän Nimi, Teoksen nimi, valmistumisvuosi. Vai onko muita näkökulmia, ja pitäisikö kysyä myös BluePuddlelta? En itse osaa nyt tähän hätään muuta sanoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 14.43 (EET)

Jälkiajatus vielä tarkennuksena. Varsinaista taideteoksen nimeä emme voi muuttaa, koska se on vakio - siihen ei mielestäni saisi liittää lisätunnisteita. Mutta teosta koskevan artikkelin nimeämiskäytäntöä eli otsikkoa suomalaisessa Wikipediassa tai teoksen tiedoston merkitsemistapaa - niitä voidaan muuttaa jos niin katsotaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 16.52 (EET)

Miksi sitä tarkennetta tarvitaan jos ei ole muita samannimisiä? Missä vaiheessa epäselvyys syntyy Kaalinpään kanssa? Kun lukija tulee Kaalinpää-artikkeliin hän taitaa jo tietää että kyse on taideteoksesta. Jos hän etsii Kaalinpää-teoksesta tietoja, silloinkin hän tietää että se on taideteos. Jos jossain esim. taiteilija-artikkelissa puhutaan taideteoksesta Kaalinpää, sen eteen laitetaan esimerkiksi sanat "Virtasen maalaus". Mitään selvennystä ei anna, jos siinä lukee ''[[Kaalinpää'' (Matti Virtasen maalaus)]]'', kun se tekijännimi voi olla paremmin teosnimen edellä. Pitääkö reggae-albumille Älä oo tyhmä laittaa varmuuden vuoksi tarkenne (Wolframin albumi), ettei kukaan vahingossa loukaannu? Näitä mietti nimimerkki ETeräs (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 17.09 (EET)

Tärkeä kysymys jäi esittämättä: Miksi pitää vaikeuttaa maalausartikkeli Kaalinpään etsimistä tarkenteella? Kun kirjoittaa Hakuun Kaalinpää, sieltä tulee maalaus, jos muita ei ole. Jos taas sillä on tarkenne, joutuu epätoivoon kun yrittää keksiä mikä se tarkenne on (sana "maalaus", tekovuosi, tekijän nimi?). Ei tehdä asioista liian vaikeita. Mietti lisää nimimerkki ETeräs (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 17.16 (EET)

Tietysti tarkenteita tyyliin Yövartija (Aku Ankan taskukirja), voidaan joskus tarvita, ja silloin täsmenteenkin on syytä olla selkeä. esimerkiksi Sotamies (Suomi) ei mielestäni avautunut (vähän sama kuin "Sotamies Kokkonen"), kun taas Sotamies (Suomen puolustusvoimien sotilasarvo) kertoo selkeästi mistä on kysymys. Siksi täsmenteiden parasta muodostamistapaa kannattaa miettiä silloin kun täsmennettä käytetään, ja niitä on myös artikkelien luomisen edetessä usein säädetty kun täsmennesysteemin on huomattu jossain aihepiirissä vaativan tarkennusta.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 17.33 (EET)

Puhut siis tilanteesta jolloin Yövartijalle on useita artikkeleita. Tässä on kuitenkin nyt keskustelua siitä tilanteesta että on vain yksi Kaalinpää-artikkeli, eikö vain? Taas sama nimimerkki ETeräs (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 17.37 (EET)

Voi myös olla tilanne, että maalauksen nimenä on jonkun asian nimi joka voi esiintyä reaalimaailmassa myös joko yleisinimenä tai erisnimenä, kuten yövartija tai hiilen kiertokulku luonnossa tai Ruissalon silta, jolloin selvyys voi vaatia nimeämään teosartikkelit täsmenteellä olipa tarkasti tällä nimellä vielä artikkelia EDIT: aiemmin olemassa tai ei EDIT: ja luomaan ehkä joskus artikkelin tai täsmennyssivun (vrt. Yövartija (Aku Ankan taskukirja) ja Hiilen kiertokulku luonnossa (kappale), Ruissalon silta, jos sillasta olisi artikkeli). Silloin ei ole ratkaisevaa se, onko vai eikö ensijaista merkitystä tarkoittavaa artikkelia vielä luotu vai ei, vaan siitä että taideteoksen nimi on samalla jonkun yleis- tai erisnimen ensisijainen merkitys, eikä artikkelin silloin ole hyvä olla ko. nimellä täsmenteettömästi, ettei turhaan luoda ensisijaisesta merkityksestä kertovia linkkejä taideteosartikkeliin (vaikka jotkut sanovatkin, ettei se haittaa). Mutta tämä on nyt vain sivupolku, koska esim. "Kaaliasetelma", "Syysmaisema Pielisjärveltä" tai "Veräjällä" ei oikein ensisijaisesti voi tarkoittaa mitään muuta. Ja tämän tyyppisissä taas seuraava polku on, onko olemassa useita samannimisiä teoksia samalla tai eri tekijällä, vrt. esim. "Omakuva", tai mitä näitä usein toistuvia taideteoksen nimiä nyt onkaan.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 17.57 (EET)

En ymmärrä. Miten sinne täsmenteelliseen artikkeliin mennään silloin kun ei sitä yleismerkitysartikkelia vielä ole? Miten se löytyy? ETeräs (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 18.52 (EET)

Ohjeena kai on ollut että voi luoda ensin täsmenteettömällekin nimelle (eli tässä vähän oikaisin), tai sitten luoda samalla täsmennyssivun tai artikkelin ensijaiselle merkitykselle (esim. kotiteollisuus, alivaltiosihteeri, solidaarisuus). Mutta tämä nyt tosiaan oli sivupolku. esim. tuo esimerkkinä käyttämäsi "kaalinpää" olisi pelkkä sanakirjan sana (niin kuin myös esim "apulanta"), ja sitä on turha täsmentää, jos ei ole useampaa sen nimistä asiaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.03 (EET)

Kyllähän tuo hakukenttä osaa itse ehdottaa niitä artikkeleita, eli kyllä niihinkin voi löytää. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.04 (EET)

Sen pitäisi osata, mutta kun teen tätä silppuartikkelityötä ja haen paljon, koko ajan tulee tilanteita ettei se ehdota mitään. Joku kohta pysähtyy, mutta kun painan enteriä, listalta sitten löytyy, jos on löytyäkseen. ETeräs (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.20 (EET)

Ei tarkennetta tarvita jos muita samannimisiä artikkeleja ei ole. Korkeintaan täsmennysrivi, jos on vaara että artikkeliin tultiin hakemaan jotain aivan muuta ja se aiheuttaa lukijassa hämmennystä. Muutenhan kaikilla artikkeleilla saisi olla tarkenne ja mitä siitäkin tulisi. --Savir (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 18.57 (EET)

Joo, likimainn näin.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.14 (EET)

Ei tarkennetta, jos ei ole tarvetta eli mennään käytännön mukaan. -Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.34 (EET)

Kuten yllä. --Otrfan (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.35 (EET)

Sanoisin hieman vahvemmin: Jos nimi on monitulkintainen, kannattaa aina katsoa, kuinka monta virheellistä linkkiä uuteen artikkeliin johtaisi, ja värkätä sitten tarvittaessa se täsmennyssivu tai korjata virheelliset linkit. Silloin tällöin näkee uusia artikkeleita, joihin johtaa monta kertaa enemmän virheellisiä kuin oikeita linkkejä. --Silvonen (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 19.39 (EET)

Yhden elokuvan näyttelijät

Miten tällaisiin pitäisi suhtautua, ovatko he oman artikkelin arvoisia? Suomessa on kuitenkin koko joukko amatööri- ym. näyttelijöitä, jotka ovat tehneet vain yhden sangen merkittävänkin roolin tunnetussa elokuvassa. Ensimmäisenä tuli mieleen Täältä tullaan elämä! -leffan tarkkailuluokan opettajaa esittänyt henkilö. --Joe K. (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 22.54 (EET)

Tarkoitatko Pertti V. Reposta? Hänestä ei löytynyt hakukoneella muuta tietoa kuin elinaika Elonetissä ja tämä elokuva. En tekisi artikkelia, kun ei ole mitään kerrottavaakaan. Ellei ura näyttelijänä ole sen pitempi, en tekisi muistakaan. Jos taas on näyttöä myös teatterityöstä tai muusta merkittävästä urasta, artikkeli voi olla paikallaan. --Abc10 (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 07.08 (EET)

Kuvien luokittelu

Tämä on luokiteltu mutta onko kuvien luokitus käytäntönä? Senhän voi sitä paitsi siirtää Commonsiin, jos ei asulla ole mitään tekijänoikeussuojaa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. tammikuuta 2014 kello 17.31 (EET)

Noita näkyy olevan kokonainen luokka. Onkohan siihen jokin erityinen tekijänoikeudellinen syy vai onko ne vain sattumalta tultu tallettaneeksi wikin puolelle eikä commonsiin?--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 17.39 (EET)

Mä löysin jostain artikkeliluokasta jonkun yksittäisen kuvan, vaikka olin ollut siinä käsityksessä, että niitä ei sinne laiteta. Mä en löytänyt mitään ohjetta asiasta (ainakaan Luokka:Tiedosto-ohjeet ei ollut mitään aiheesta), niin kysyn sitten tässä samalla, että mitä noiden kanssa pitäisi tehdä. Ilmeisesti niiden pitäisi siis olla pelkästään paikassa Luokka:Kuvat eikä omissa tai artikkeliluokissa? --Velma (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.23 (EET)

Sijaintikarttamallineiden nimeäminen

Miten sijaintikarttamallineet kannattaisi nimetä? Luokassa Luokka:Euroopan karttamallineet on kirjavia nimeämistapoja:

• Malline:Location map Belarus
• Malline:Sijaintikartta Belgium

Tarvitseeko näissä nimissä käyttää ollenkaan englantia vai voisivatko nämä nimet yhtä hyvin olla Malline:Sijaintikartta Valko-Venäjä ja Malline:Sijaintikartta Belgia? Venäjänkielisestä Wikipediasta on tuotu tänne mallineita (esim. Luokka:Karjalan tasavallan karttamallineet), ja valittu nimeämistapa tyyliin Malline:Location map Russia Karelia Aunuksen piiri voisi olla hyvä korvata esimerkiksi muotoon Malline:Sijaintikartta Venäjä Karjala Aunuksen piiri tai Malline:Sijaintikartta Venäjä Karjalan tasavalta Aunuksen piiri. Jos karttamallineiden nimet suomentaa, niin aiheutuuko siitä mitään ongelmia mallineiden toimivuudelle artikkeleissa? Malline:Location map on ainakin ohjaus sivulle Malline:Sijaintikartta. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 01.42 (EET)

Muutenkin olisi hyvä jos (katso esim. Malline:Location map Denmark) tekstit Malline:Location map, Location map of, name, border coordinates, map center ja image saisi muutettua näkymään suomeksi mallinesivuilla. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 01.48 (EET)

Ihmettelin samaa vuosi sitten sivulla Keskustelu mallineesta:Sijaintikartta. Olisi järkevää kun kaikki olisivat samalla nimellä, eli mieluiten suomeksi. --Stryn (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 08.14 (EET)

Siirsin kokeeksi Malline:Location map Denmark → Malline:Sijaintikartta Tanska, Malline:Sijaintikartta Belgium → Malline:Sijaintikartta Belgia ja Malline:Location map Belarus → Malline:Sijaintikartta Valko-Venäjä. Kartat näyttävät toimivan artikkeleissa heti siirron tapahduttua tai pienen viiveen jälkeen. Voin siirtää muutkin suomenkielisille nimille, mikäli sitä ei vastusteta. --Raksa123 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 15.00 (EET)

Hyvä jos toimii. Mun puolesta ainakin saa siirtää kaikki suomenkielisille nimille. --Stryn (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.43 (EET)

Ainakin vuosi pari sitten, kun toin muutamia kymmeniä karttamallineita fiwikiin, ääkköset mallineiden nimissä aiheuttivat ongelmaa. Tuolloin oli pakko pysyä englannissa eli toimivassa käytännössä, koska ainakin ä tai ö (esimerkiksi Venäjä -sana) mallineen nimessä aiheutti ongelmaa ja esimerkiksi Location map+ (tms) ei toiminut; en muista oliko yksittäisten kuvapisteiden plottaamisen kanssa ongelmaa. Jos vika ei ole korjautunut, vastustan jyrkästi toimivien mallinenimien suomentamista. Joku halusi urakkasuomentaa/generoida esim Karjalankannaksen tms. kunta/kyläkarttoja aikanaan (olikohan se viime vuonna), muttei viitsinyt tuolloin varmistaa, että nuo ääkköstetyt nimet toimisivat - eivät ainakaan silloin toimineet (siis ilman ääkkösiä toimi, ääkkösillä ei= huono ratkaisu tuolloin). Karttamallineethan ovat ei-niin-tarpeellista suomennustyötä, kun ovat perusloppukäyttäjältä eli artikkelia lukevalta/editoivalta piilossa olevaa tavaraa siinä missä vaikka Commonsista tai muualta kaivetut valokuvatiedoston nimet. Jos ääkkösongelma ja on saatu korjattua ja kunnossa natiivisti (siis ei uudelleenohjauksella), en pane niin hanttiin. --Paju (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 01.10 (EET)

Satutko muistamaan/tietämään jotain artikkelia jossa ongelma ilmenisi? --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 15.06 (EET)

Taas tuli Karibianmeren karttamallineen osalla kokeiltua, ettei Sijaintikartta sanaa kannata käyttää karttamallineen nimenä, vaan on parempi pysyä tuossa Location map -nimisissä tiedostonimien aluissa. Tuo Location map -nimi tarvitaan esimerkiksi Location map+ -lähestymiseen, kun se vaikuttaisi (black box ajattelun perusteella, en nyt kurkannut laatikon sisälle) olettavan sisäisessä skriptissään karttamallineen olevan Location map -niminen alkujaan. Tietysti jos joku tekee uudet Sijaintikartta+, Sijaintikartta~ ja vastaavat mallineet, joissa sallitaan Sijaintikartta-nimen käyttö monen kohteen plottauksessa (joita esim. valtio-, maakunta-, merialue- yms kartoissa helposti tulee vastaan) voi noissa alkaa harkita Sijaintikartta -nimen käyttämistä Location mapin sijaan. Tätä ennen ei. Eli Location map pitää säilyttää yhä karttamallineiden nimien alussa. Muuten tehdään turhaa työtä tai voi olla tarve kaksiin karttamallineisiin! --Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 22.47 (EET)

Urheilijan merkittävyyden kriteerit

Artikkelin Janne Pälve poistokeskustelu on kirvoittanut monien mieltä ja onkin ehdotettu, että urheilijoiden merkittävyyteen riittää kansallinen kakkostaso. Tämä olisi mielestäni kuitenkin syytä rajata tiettyihin lajeihin, esimerkiksi jääkiekkoon. Ehdotankin jääkiekkoilijan merkittävyyden rajoiksi seuraavaa: pelaaja on pelannut SM-liigan runkosarja- tai pudotuspeliotteluita TAI pelaaja on pelannut Mestiksen/I-divisioonan lisäksi SM-liigajoukkueen mukana kansainvälisessä turnauksessa (ET/CHL). Luonnollisesti myös A-maajoukkueessa esiintyneet pelaajat lasketaan merkittäviksi. – EtäKärppä⁴⁸ 23. tammikuuta 2014 kello 15.43 (EET)

Ei herran tähden. Nykyisiä merkittävyyskriteerejä pitäisi pikemminkin kiristää huomattavasti, eli voitaisiin alkaa vaatia käytännönmukaisia lähteitä merkittävyyden osoittamiseksi. Samallahan se tosin saattaisi helpottaa alempien sarjojen poikkeuksellisen näkyvien yksilöiden pääsyä Wikipediaan. --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 15.47 (EET)

Esim. suomalaisista urheilijoista vain muutamat ovat tarpeeksi merkittäviä tietosanakirjaan. Jos Wikipedia haluaisi olla vakavasti otettava tietosanakirja, 99 % heistä tulisi poistaa. --Esamatti1 (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.04 (EET)

Jos Wikipedia haluaisi olla vakavasti otettava tietosanakirja, tulisi siinä olla kannet ja paperisia sivuja. – EtäKärppä⁴⁸ 23. tammikuuta 2014 kello 16.06 (EET)

Sitten ilmeisesti Encyclopædia Britannica ei nykyään ole vakavasti otettava? --Otrfan (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.10 (EET)

Jos Wikipedia haluaisi olla "vakavasti otettava tietosanakirja", se ei olisi Wikipedia, eikä ajassa vaan siitä jäljessä. Iivarius (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.17 (EET)

Vakavasti otettavalla tietosanakirjalla ja urheilijoiden poistolla ei kyllä ole mitään tekemistä keskenään. --Zache (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.19 (EET)

Jos Wikipedia haluaisi olla vakavasti otettava tietosanakirja, 99 % käyttäjistä tulisi poistaa. Muut vakiintuneet merkittävyysrajat huomioiden pelkkä EHT riittää merkittävyyteen, joten toki myös Mestis + EHT. Samalla tavalla tuota tulee soveltaa myös jalkapalloon. Kovin suurta pelaajamäärää tuo ehdotettu kriteeri ei siltikään koske. --Lax (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 17.02 (EET)

Ei syytä laskea urheilijoiden merkittävyysrajoja. Kohtahan sitä itsekin olisi urheilijakäytäntöjen mukaan artikkelin arvoinen, mutta en todellakaan ole julkisuuden henkilö, vaikka Internetin hassusta maailmasta pystyisi jopa tekemään artikkelin pelaajaurasta, jonka rinnalle lisäksi voisi kertoa opiskeluista ja vapaaehtoistöistä. --PtG (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.57 (EET)

Jalkapallon ja jääkiekon vakiintunut merkittävyysraja tuntuu paljon alemmalta kuin muilla aloilla, eikä sitä ole syytä alentaa. Mutta kuten minkä tahansa artikkelin kohdalla, jos merkittävyyden osoittavia lähteitä löytyy, ei jostain pääsarjaottelujen puutteesta tarvitse välittää. --Ryhanen (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 17.16 (EET)

Kriteerit muuttuvat poistoäänestystuloten perusteella, joten ei muuta kuin äänestyksiä pystyyn ja hyviä perusteluja. --Harriv (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 23.10 (EET)

Käytetäänkö fi-wikissä miten vahvasti ennakkotapauksia merkittävyysperusteina ja miten? Onko fi-wikissä merkittävyys tosiaan todettavissa pelkästään äänestämällä? Voiko äänestyskelpoisella keskimäärin olla ”oikea” merkittävyysnäkemys asiasta, jossa tämä on täysi amatööri? Urheilussakin maailma muuttuu, eilen täysin turhalta ja mitättömältä vaikuttava laji on tänään ”kaikkien” rakastama olympialaji, vrt. lumilautailu, curling. ”Eilen” esim. naisten urheilua pidettiin sopimattomana. Eikä ole kauaa, kun futiksen ja lätkän merkittävyys Suomessa oli just päinvastoin (katsojamääräkriteerillä) kuin tänään. Esim. olympialaji (pesis Suomessa automaattisesti poikkeus tuosta) / pääsarja –kriteerit po. ensin, sitten vasta äänestykset. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 10.30 (EET)

Riippuu henkilöstä. Nykykäytännöllä ensin merkittävyyskeskustelu, sitten äänestys. Jos äänestystulos on selkeä, se kirjataan muistiin suuntaviivoihin, joita voi käyttää sitten ennakkotapauksena jos haluaa. Wikipediankin yhteisön kannat elävät, sen huomaa kun käy läpi äänestystuloksia. ---Harriv (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 10.37 (EET)

Ortfanin ensimmäiseen kommenttiin kommenttina, että keskustelu alkaa menemään heti hakoteille, jos ryhdytään pohtimaan urheilijoiden merkittävyyttä yleensä. Nyt pitäisi keskustella eri urheilijoiden merkittävyydestä oman kategoriansa sisällä. --Joe K. (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 10.59 (EET)

Hyvä näkemys Joe K:lla. Vertailut lajin sisällä on eka hyvä tapa lähestyä merkittävyyttä. Esim. mielestäni A-junnujen SM-sarja ja Mestis eivät millään riitä yleisellä tasolla merkittävyyteen. Mutta miksei lätkässä kylmän viileästi SM-liigassa (ml. pleijarit) pelaaminen pitäisi/voisi olla eksaktisti merkittävyyskriteeri, niin ei tarvitsisi koko ajan pyöriä harmaalla alueella, pelaajiahan voi tuoda joka tapauksessa esille seura-artikkeleissa. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 11.34 (EET)

Minun mielestä pitäisi lähteä tästä: Wikipedia:Merkittävyys. Ensin pitäisi saada ymmärrys siitä onko tuo pätevä? Siihen viitataan sen verran harvoin, että minusta tuntuu ettei moni halua noudattaa tuota linjausta. Jos ei halua, niin mikä olisi parempi? Ylöskirjatun käytännön kun pitäisi vastata todellisuutta. Jos tuo on taas pätevä, niin mitä se tarkoittaa esimerkiksi jonkun kiekkoilijan kohdalla, josta ainoat lähteet on tilastomerkintöjä? Tai muusikon josta tiedetään lähinnä että hän on jonkin yhtyeen jäsen? Tarkoittaako tietyllä tasolla toimiminen sitä että yleisten kriteerien ehdot täyttyvät? Riittääkö se että voidaan olettaa tietyllä tasolla toimimisen tarkoittavan sitä että lähteitä löytyisi melko varmasti, vaikkei niitä artikkeliin ole kukaan jaksanut etsiä? --Harriv (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.09 (EET)

Eihän se pätevä ole. Iivarius (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.15 (EET)

Kerro jotain uutta, tämän tason kommentti ei edelleenkään vie asiaa eteenpäin mitenkään. Vaikka mikä siinä on vikana ja mikä olisi parempi? --Harriv (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 14.29 (EET)

Voisiko joku vanha sorsa kertoa, millainen paratiisi Wikipedia oli ennen merkittävyyskäytäntöä? Mitä silloin tehtiin, oliko silloin kymmeniä poistoäänestyksiä viikossa, vai poistivatko ylläpitäjät artikkeleja sen kun ennättivät? --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.33 (EET)

Vanhojen sorsien kokoontumisajoista voi lukea esim. Keskustelu:Erna Tauro. Perustelu "en oo koskaan kuullutkaan" on kadonnut viimeisen viiden vuoden aikana, tai sitten mä olen alkanut kirjoittaa tunnetummista aiheista. --Tappinen (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.44 (EET)

Poistoäänestyksiä oli enemmän kuin nyt ja äänestysten 70 prosentin säilytysraja suosi inklusionisteja verrattuna nykyiseen merkittävyys-käytäntöön ja käyttäjät äänestivät aika usein suuntaviivojen mukaan. Ylläpitäjät myös poistivat roskana herkemmin artikkeleita kuin nykyään ja linja vaihteli ylläpitäjien välillä. Eli vaikka poistoäänestyksissä säilytettiin artikkeleita niin deletionistiset ylläpitäjät vastaavasti saivat poistella aika vapaasti kaikenlaista koska poistoja ei pystynyt mitenkään fiksusti seuraamaan. Käyttäjät puolestaan suuttuivat siitä, että heidän kirjoittamansa artikkelit merkittiin roskaksi tai ne yksinkertaisesti katosivat ilman näkyvää syytä. --Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.51 (EET)

Kannatan ehdottomasti Etä Kärpän ehdotusta uusista kriteereistä. Mielestäni myös Mestis-pelaaja jolla on jonkun tason maaotteluja (nuorten, MM-taso jne.) olisi tarpeeksi merkittävä. Jalkapallossakin Ykkönen voisi olla kriteeri, osa sarjan joukkueista ammattilaisjoukkueita. --Tohtori Koira (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 21.59 (EET)

Samaa mieltä. Nykyisten kriteerien mukaan esimerkiksi Julius Honka ei ole merkittävä; pelaa juniorisarjassa, ei liigaotteluita, ei a-maaotteluita. Kuitenkin hän oli mukana voittamassa jääkiekon U20-maailmanmestaruutta, joka oli muutaman päivän ajan valtakunnan ykkösuutinen. Eli lienee artikkelin arvoinen? --Joe K. (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 23.09 (EET)

Vähintään yksi ottelu pääsarjatasolla on mielestäni hyvin selkeä kriteeri. Jos jotain uusia kriteerejä lähdetään vetämään, niin mieluummin sitten kireämpään suuntaan. Esim. kymmeniä otteluita pääsarjatasolla, satoja otteluita pääsarjatasolla.... kokonainen kausi pääsarjatasolla, useampi kokonainen kausi pääsarjatasolla... maali pääsarjatasolla... Tai jotain muuta sen suuntaista. Lisäksi ehkä "poikkeuksellisen loistava ura" Mestiksessä voisi riittää. Varmaan riittää jo nyt. Mutta mielestäni Mestiksen rivimiehet eivät ole niin merkittäviä, että niistä pitäisi kertoa jälkipolville tietosanakirjassa. Eivätkä ole nekään juniorit, jotka ovat käyneet parissa liigapelissä vaihtopenkillä pureksimassa mailan tuppea, mutta käyneet jäällä ehkä 40 sekunnin verran. Eikä pelaaminen junioreiden maajoukkueissa, koska niitäkin tapauksia on, jotka ovat lopettaneet uransa pelaamatta miesten pelejä. Junioreiden maailmanmestaruus voisi ehkä riittää. Ehkä. NHL-varauskin ehkä. Ehkä. --Viherio (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 00.20 (EET)

Minun mielestäni sarjataso ja sarjan ammattimaisuus ratkaisevat enemmän, kuin pelaajan henkilökohtaiset saavutukset kyseisessä sarjassa eli ns. tähtipelaajat ja rivimiehet ovat yhtä merkittäviä, koska he pelaavat samaa sarjaa. Jos mennään puhumaan vaikkapa jääkiekon kakkossarjatasoista, niin tavallinen Mestis-pelaaja ilman pääsarjadebyyttiä ei ole mielestäni tarpeeksi merkittävä. Ainakin HockeyAllsvenskanista tiedän joukkueiden maksavan ns. elittilisenssin, NLB:n ja VHL:n ammattimaisuudessa en ole kovin varma. Mielestäni NHL-varaus ja nuorten MM-kilpailut lisäävät sitten nuorempien pelaajien merkittävyyttä, vaikka pääsarja- tai ammattilasdebyyttiä ei olisikaan. Ja pääsarjadebyytin tai muun kriteerin on oltava jo saavutettu. 5yny573r (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 00.42 (EET)

Nojoo se on tietysti totta, että ns. tähtipelaaja ja rivimies ovat yhtä (epä)merkittäviä samaa sarjaa pelatessaan (esim. Mestis), koska kumpikin on niin huonoja, ettei taidot riitä pääsarjaan. Koskee siis pelaajia, jotka eivät sitä pääsarjadebyyttiä koskaan tee. Ainoa(t) ns. kakkossarja(t), jota itse pitäisin tarpeeksi merkittävänä, on NHL:n farmisarja(t) AHL ja vielä 90-luvulla sen rinnalla ollut IHL. AHL on tasoltaan kuitenkin verrattavissa esim. SM-liigaan. Mutta sitten farminfarmit ECHL ja CHL, vaikka ovatkin ammattilaissarjoja, eivät mielestäni riitä tekemään pelaajasta merkittävää. --Viherio (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 10.10 (EET)

En oikein ymmärrä tätä Mestiksen aliarviointia. Jos kaikki Euroopan jääkiekkosarjat laitetaan paremmuusjärjestykseen, niin uskoisin, että Mestis mahtuu jopa 10, ainakin 15, kovatasoisimman sarjan joukkoon. Yleisömäärissä se ainakin on sijalla 18.[1] Joten minusta on erikoista, että jossakin Italian tai Ranskan pääsarjassa pelannut olisi merkittävä, mutta huomattavasti kovatasoisemmassa Mestiksessä pelannut ei. --Joe K. (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 10.37 (EET)

Ei pidä laskea tasoa liian alas. Jotkut kyllä elävät urheilua 24/7 ja silloin tulee putkinäkö. Nämä urheilijat pitäisi suhteuttaa muiden aiheiden merkittävyyksiin, ja pitää riittävän kovat vaatimukset, esim. lähteistykseltä edellytettävä muutakin kuin että se todistaa olemassaolon. Entinen käytäntö säilytettävä ja myös pidettävä siitä käytännössä kiinni. --ETeräs (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 14.08 (EET)

Kyllä Italian, Ranskan, Iso-Britannian, Tanskan, Norjan yms. "pikkumaiden" sarjojen pelaajien merkittävyydessä taitaa painaa pääsarjan arvo. En keksi kovin montaa pelaajaa, josta on kirjoitettu artikkeli kyseisissä sarjoissa pelaamisen myötä, no MM-tason pelaajat ovat tietysti asia erikseen. Olen ehkä itsekin vielä sillä kannalla, että Mestis on pelkästään puoliammattilaissarja, eikä tarvitsisi kirjoittaa artikkelia tavallisesta sarjan pelaajasta, joka on noussut mukaan A-nuorista tai alasarjoista. Minun mielestäni vaikkapa Kalle Konsti on kuitenkin tarpeeksi merkittävä Wikipediaan ja hänellä on juuri kokemusta noista edellämainituista "pikkumaiden" pääsarjoista. Nykyisten käytäntöjen mukaan myös entinen I-divisioonatähti Steve MacDonald ei ansaitsisi artikkelia Wikipediaan, mutta olen itse eri mieltä. Uusi Sport-vahvistus John Henrionkin on samankaltainen tapaus, mutta voisin hyväksyä maailmanmestaruudella höystettyjen poikien MM-kilpailujen perusteella. Ja mikä tulee kansainvälisiin seurajoukkueturnauksiin, niin ET on minulle suuri kysymysmerkki ja näen siinä lievästi "höntsäsarjan", jossa harjoitusotteluiden tapaan peluutetaan paljon nuoria. Tässä "Mestarien liigassa" on myös huimat 32 osallistujajoukkuetta. 5yny573r (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 18.16 (EET)

Mitenkäs tästä nyt edetään, mielipiteitä on puolesta ja vastaan, eikä tätä mun mielestä olla tässä ratkaistu. Jonkun sortin äänestys? --Tohtori Koira (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 18.32 (EET)

Kertokaa nyt ihmeessä miten tuollaisen äänestyksen saa tästä aiheesta aloitettua. --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 19.53 (EET)

Voisin tulla jo näissä ET/CHL-pelaajissa sen verran vastaan, että voisin juuri hyväksyä Pälveen, Nutivaaran ja Westermarckin kaltaiset tapaukset liigasopimuksen turvin Wikipediaan. Tätä tulevaa Mestarien liigaa televisiointisopimuksineen pidetään jo sen verran isona juttuna ja sarja toimii niitä "mestareita" vailla lähes samalla konseptilla kuin tämä edeltäjä ET. 5yny573r (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 21.01 (EET)

Täsmennyssivuista annetun ohjeen muutos

Ehdotan, että Wikipedia:Täsmennyssivulla oleva teksti:

Jos samalla nimellä on kaksi tai korkeintaan muutama eri merkitystä, on joskus järkevämpää olla tekemättä täsmennyssivua ja tehdä yleisimmistä merkityksestä artikkeli määrettömällä nimellä ja viitata muihin merkityksiin {{Tämä artikkeli}}-mallineella: --- esimerkki --- Näin kannattaa tehdä varsinkin silloin, kun toinen merkitys on selvästi toista yleisempi tai laajempi. {{Tämä artikkeli}} -mallineessa linkitetään vain sivu, johon ollaan viittaamassa.

muutettaisiin muotoon: Täsmennyssivun voi jättää luomatta, jos kahdesta artikkelista toisen merkitys on selvästi toista yleisempi tai laajempi. Tällöin yleisemmestä merkityksestä tehdään artikkeli määreettömällä nimellä ja viittaus artikkeleiden välillä {{Tämä artikkeli}}-mallineella: --- esimerkki ---

Ehdotus selventäisi perusteita täsmennyssivujen luomisesta.--Phiitola (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 12.07 (EET)

Kysymys lintuasiantuntijoile

Onko niin että jos lintulaji jaetaan kahtia tästä alkuperäisestä linnusta ei saa olla artikkelia? Eli onko niin, ettei sellaisia siis fi.wikipediassa ole? Kyse on Orfeuskertusta jonka joku oli tehnyt. Korjasin sitä ja meinasin laajentaakin kun huomasin ettei asia ole niin yksiselitteinen. ITIS pitää lännen- ja idänorfeuksia vielä alalajeina, tässä. IUCN kertoo etteivät kaikki hyväksy jakoa, ja sielläkin on siis oma artikkeli jossa tästä ongelmasta puhutaan. Ylläpitäjä lopetti näköjään keskustelun lyhyeen, siksi tulen tänne Kahvihuoneeseen selvittämään. Mielestäni artikkelin olisi voinut palauttaa ja käydä keskustelun sen keskustelusivulla. --Käyttäjä:Kielimiliisi 27. tammikuuta 2014 kello 14.59 (EET)

Ei täällä koko ajan päivystetä. Mutta kuten olen yrittänyt selittää, niin kyseessä on S. hortensis, jonkan suomenkielinen nimi on nyt sattunut muuttumaan ja siitä on irroitettu alalaji omaksi sivukseen. Orfeuskerttu=lännenorfeuskerttu. --Ekeb (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 15.12 (EET)

Ei se niin mene, vaan laji on jaettu joissain luokituksissa kahdeksi lajiksi koska niiden ulkonäkö poikkeaa toisistaan. Se miten ne on nimetto tieteellisesti ei kai ole todiste siitä, että itse hortensia olisi jatkanut hortensiana ja olisi syntynyt uusi idän hortensia eli idänorfeuskerttu. Haluaisin nyt tähän lintuasiantuntijoilta tiedon siitä, miten tällaisissa tapauksissa on aiemmin menetelty, kun joku laji on jaettu kahtia (ei siis irrotettu jotain jostain). --Käyttäjä:Kielimiliisi 27. tammikuuta 2014 kello 15.20 (EET)

IUCN sanoo siis "Sylvia hortensis has been split (= halkaista, jakaa kahtia) into S. crassirostris and S. hortensis" ... ja "split is not accepted until better evidence is provided." --Käyttäjä:Kielimiliisi 27. tammikuuta 2014 kello 15.24 (EET)

Itseasiassa juuri tieteellinen nimi on se ratkaiseva. Tässä tapauksessa S. hortensis on edelleen S. hortensis. --Ekeb (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 15.32 (EET)

Jos nyt kuitenkin saataisiin linnuista kirjoittaneilta tietoa siitä, miten tällaisissa jaoissa on aiemmin menetelty. en.wikipediassan näkyy olevan artikkeleita joissa jakoa selvitetään ja ohjataan uusiin artikkeleihin. Ehkäpä siitä ei olisi haittaa täälläkään etenkin kun jakoa ei esimerkiksi IUCN hyväksy. --Käyttäjä:Kielimiliisi 27. tammikuuta 2014 kello 15.44 (EET)

Ennen oli laji Sylvia hortensis orfeuskerttu, joka jakantui kahteen alalajiin Sylvia hortensis hortensis ja Sylvia hortensis crassirostris. Laji Sylvia hortensis splitattiin kahdeksi lajiksi, eli kahdesta alalajista tuli omat lajit Sylvia hortensis ja Sylvia crassirostris. Uusille lajeille annettiin suomenkieliset nimet Sylvia hortensis lännenorfeuskerttu ja Sylvia crassirostris idänorfeuskerttu.

Tätä luokista käyttää Euroopan rariteettikomiteat (AERC TAC) ja tämä luokitus on siis käytössä myös Suomessa. Jossain muualla päin maailmaa tai muunkielisessä Wikipediassa on eri luokitus käytössä ja siellä kyseiset lajit luokitellaan vielä alalajeiksi. Koska lintutaksonomiassa on käytössä useita eri standardeja, on sekaannusten välttämiseksi ja yhteneväisyyden takia tärkeää että suomenkielisessä Wikipediassa käytetään yhteneväistä luokitusta. Ei tule mitään jos jokainen käyttää eri luokittelua. Koska on myös muita taksonomialuokituksia, on ne hyvä tuoda esille artikkelissa. Esimerkiksi taksonomiasta oma kappale, jossa mainitaan muut luokittelutavat. –Makele-90 (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 16.57 (EET)

Luetun ymmärtämisessä on nyt aivan ilmeisiä vaikeuksia. Kysyin eikö tällaisia selvitysartikkeleita ole fi.Wikipediassa, että siinä voitaisin ilmaista tämä jako artikkelissa nimellä Orfeuskerttu, joka voi jollekulle olla tuttu ennestään ja löytyä lähdekirjoista. Ja voitaisiin sanoa, että eri luokituksissa on eri tilanne, mutta Suomessa tämä (tämähän on Suomi-wiki, eikö niin?). Mutta jos asia on nyt mennyt arvovaltakysymykseksi, en puutu siihen enempää. Tärkeämpää on että ylläpitäjän ratkaisuun ei puututa. Kiitos, näkemiin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 27. tammikuuta 2014 kello 17.06 (EET)

Enhän minä mitään omaa mielipidettä vielä sanonut, kerroin vain faktat, jotta asia oli selvä muillekin käyttäjille. Katsoin juuri olisiko vastaavaa, eli vanhasta lajista jätetty oma sivu vaikka tieteellinen nimi siirtynyt toiselle lajille, en löytänyt. Itse kannatan tälläisissä tapauksissa, että vanhasta lajista on oma sivu, tässä tapauksessa orfeuskerttu ja Sylvia hortensis ohjaa sivulle lännenorfeuskerttu, jossa on alussa :Hakusana ”Sylvia hortensis” ohjaa tänne. Sylvia hortensis on myös entisen lintulajin orfeuskertun tieteellinen nimi. Itse artikkelitekstissä kerrotaan sitten splittauksesta. Toinen vaihtoehto on, että hakusana Sylvia hortensis johtaa täsmennyssivulle. –Makele-90 (keskustelu) 27. tammikuuta 2014 kello 17.36 (EET)

Ylläpitäjäoikeuksien poistoäänestyksen ongelmat

Käyttäjä Pxos joutui hiljattain Wikipedia:Poistettavat ylläpitäjät/Pxos -äänestykseen. Näkeekö kukaan mitään ongelmaa siinä, että joku käyttäjä aloittaa ylläpitäjyydestä poistoäänestyksen jonkin riitatilanteen seurauksena? Tuntuukohan äänestyksen kohteeksi joutuminen mukavalta? Keskusteluosio paisui huomattavan suureksi. Tuossa Baxter St/Ashoka/Pxos-tapauksessa ei oltu tehty kommenttipyyntöä. Varmaankin sellaisen tekeminen olisi järkevää ennen poistettava ylläpitäjä -äänestyksen aloittamista? Kommenttipyynnön jälkeen tapaus kannattaisi varmaankin viedä tarvittaessa välityslautakuntaan? Onkohan edes järkevää järjestää ylläpitäjän poistoäänestyksiä, kun ylläpitäjäoikeuksien poisto voisi olla välityslautakunnan toimenpide? Itse näkisin, että olisi järkevää, jos välityslautakunta päättäisi ylläpitäjäoikeuksien poistosta tarpeen vaatiessa. Kirjoitin Pxoksen keskustelusivulle ja kirjoitan tähänkin, että en pidä suoraan tehtävää ylläpitäjyyden poistoäänestystä hyvänä ideana. Se on lähinnä käyttäjää vastaan hyökkäämistä riitatilanteen seurauksena. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 10.09 (EET)

Tuohon nyt voisi vaatia edes muutaman allekirjoituksen (5?) ettei äänestystä aloiteta selkeänä "kostotoimenpiteenä" ilman mitään mahdollisuuksia mennä läpi. --Harriv (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 10.39 (EET)

Tavallaan joo, tavallaan ei. Pxos-äänestys tulee olemaan aika selvä tapaus, ja varsin lähellä häiriköintiä mutta edellinen äänestys antoi kyllä tuloksen, jossa oikeuksien poisto ei ollut lähelläkään, mutta ongelma oli silti selkeästi olemassa muutenkin kuin yhden tai kahden käyttäjän päässä. Eikä näitä sinänsä liian usein tule, ja liian raskaaksi ei prosessia saisi tehdä myöskään. Nyt mielestäni tämän äänestyksen ongelmat olisivat ratkenneet paljon helpommin vain sillä, että olisimme yhteisönä yleisesti ja ylläpitäjät erityisesti pitäneet tarkemmin luutaa esillä henkilökohtaisten hyökkäysten siivoamiseksi. Iivarius (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 11.02 (EET)

Voiko siis kuka tahansa pistää pystyyn tuon ylläpitäjyyden poistoäänestyksen? Jokaisen webbisovelluksen tuho on tähän asti ollut se, että asiaa ymmärtämättömien on annettu sananvapauden nimissä pilata kaikkien muiden hupi. Jotain rajoituksia pitäisi olla (vai ymmärränkö väärin).-ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 11.06 (EET)

Se on ehkä ainoa syy, miksi Wikipedia on kovaa vauhtia menossa toista vuosikymmentä netin käytetyimpänä osana. Toki äänestysoikeus pitää olla, kun äänestyksen perustaminen lasketaan ääneksi. Eli 100 artikkelimuokkausta. Iivarius (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 11.42 (EET)

Jos äänestyksen aloittajalle ei ole sataa muokkausta, niin aloitusta ei lasketa ääneksi. Äänestyksen aloittamista se ei estä. (ja joillain käyttäjillä äänestyksen aloittaminen ei jostain syystä myöskään estä äänestämistä uudelleen)--Otrfan (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 14.55 (EET)

Minä vain noudatin äänestyskäytäntöä: "Poisto- ja palautusäänestyksissä aloittajan on erikseen äänestettävä, niissä aloitusta ei lasketa ääneksi." Iivarius (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 15.07 (EET)

Kuten itse sanot tuossa pari pykälää ylempänä, niin ylläpitäjyyden poistoäänestyksissä äänestyksen perustaminen lasketaan ääneksi. Minä en ole artikkeli. --Otrfan (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 15.13 (EET)

Jep, tämän huomion tein tuossa pari päivää sitten. Pahoittelen artikkelina kohtelemista, mutta ei liene minun vikani, jos ohjeemme ovat ristiriidassa keskenään. Iivarius (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 15.20 (EET)

Eivät ne sen enempää ristiriidassa ole kuin Suomen huumelaitkaan: tupakkaa saa sauhutella mutta kannabista ei. --Lax (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 16.31 (EET)

Muutamia mietteitä ilman perusteluita. Äänestys voisi kestää vain viikon ajan. Aiempia äänestyksiä tarkastelemalla suurin osa äänistä on annettu yhden viikon sisällä, ja tulos ei ole milloinkaan muuttunut toisen viikon aikana. Jotkut äänestykset on keskeytetty päivässä tai parissa. Äänestyksen kohteeksi joutuminen ei ole kovin suuri ongelma, ylläpitäjien oikeudet tulee voida poistaa, jos yhteisö sitä haluaa. Äänestyksen käyttäminen yleisenä vessana sen sijaan ei tunnu kovin nastalta. Kommenttipyyntö yleiseksi keskustelufoorumiksi ensin, jonka jälkeen voisi seurata viikon kestävä äänestys, jossa keskustelu olisi hyvin rajoitettua, kun ongelmat olisi ensin käsitelty kommenttipyynnössä, joka sekään ei saisi kestää loputtomiin. --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 11.52 (EET)

Lisäys omaan: toisaalta äänestyksen kohteena voin kertoa, että määräaika on lohdullinen, koska äänestys kestää kaksi viikkoa. Kommenttipyyntö sen sijaan voi olla auki jopa kaksi kuukautta, ja siihen sitten loppuaikoina tulee tipoittain joitain hajahuomioita ja se suljetaan sitten usein hyvin epämääräisesti päättyneenä. Määrajan kestävä äänestys on sen kohteelle armollisempi ja sen tulos on yksiselitteinen. Kommenttipyynnössä pahimmillaan päästään tulokseen "paska jätkä, mutta ei parempaakaan löydy" ja tämä kuuden viikon hutunkeiton seurauksena. --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 12.08 (EET)

Vaikka alla puolustinkin kommenttipyyntöä, niin puhtaan pragmaattisesti asia tietysti on myös juuri noin. Usein kommenttipyynnöissä tilanne on niin lukkiutunut, ettei niihin oikein kukaan viitsi sanoa mitään. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 12.39 (EET)

Kyllä ihan samanlaista "keskustelua" käytäisiin kommenttipyynnössäkin, joten siihen ei äänestysten aloitusten vaikeuttaminen varmaankaan vaikuttaisi. Välityslautakunnallakin on omat tehtävänsä, ja minusta ylläpito-oikeuksien poistaminen pitää säilyttää samalla instanssilla, joka ne on antanutkin, eli koko äänioikeutetulla yhteisöllä. Koska oikeuksien poistoon tarvitaan kuitenkin käytännössä runsaasti ääniä, voisin kannattaa oikeuden poistamista yksittäisiltä käyttäjiltä ja vaatimusta viiden nimen keräämisestä esim. viiden päivän aikana, ja siihen ei sisältyisi lainkaan keskusteluosiota. Huono puoli siinä on, että ehdotus jonkinlaisine perusteluineen olisi kuitenkin tuon ajan esillä ilman, että kohde saa mahdollisuutta puolustautua niin, ettei homma repeäisi taas keskusteluksi, ja viiden nimen kerääminen voi aiheuttaa spämmäämistä nimien keräämiseksi. Mikäli nimet pitäisi olla jo valmiina silloin, kun poistoehdotus julkistetaan, vältytään tuolta ensin mainitulta ongelmalta mutta jälkimmäinen jää. --Lax (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 11.56 (EET)

Tuohon on ainakin varmaan yhtyminen, että kun oikeudet on yhteisö äänestämällä antanut, niin mahdollinen poistokin tapahtuisi vain samaa kautta (poislukien passiivisuuspykälä tai oma pyyntö). Kuitenkin tuo aloituksen nimilistankeruu vaikutta turhan monimutkaiselta. Nytkin todennäköisesti yllä pitäjyyden poistoäänestyksen valitseminen keinoksi konfliktitilanteen selvitytämiseen luultavasti (voisin kuvitella) on tapahtunut pikemminkin sattumalta ilman että olisi ehkä edes välttämättä huomattu, mitä muita mahdollisia keinoja olisi ollut, kuten esimerkiksi kommenttipyyntö. Eli jos vaikka olisikin ollut niin, että kumpikaan ei olisi ollut ylläpitäjä, niin kuinkas sitten olisi tehty? Tässä kun toinen osapuoli on pitkäaikainen käyttäjä ja toinen vähemmän muokannut, huomaan itsekin yhteisön jäsenenä, että konfliktin säätelyn eri keinojen tai työkalujen esittelyä osapuolille en tullut ainakaan itse sivullisena tehneeksi, enkä nyt muista tulivatko ne muuten miten esille, ehkä tulivatkin. Kuitenkin tässäkin esimerkiksi kommenttipyyntö ja välityslautakunta olisivat olleet varmaan ensin paremmin käytettäviksi sopivia jos olisi haluttu arvioida, onko tässä nyt mitään ongelmaa vai ei. Vasta jos niiden tuloksena olisi tullut hyvin vakavaa huomautettavaa nimenomaan juuri jollekin ylläpitäjälle, olisi voinut ajatella olevan paikka ylläpitäjyyden poistoäänestykselle. - Ja silloinkin kai siinä mielessä, että annetaanko armoa vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 12.35 (EET)

Liittyikös tämän konfliktin syntyyn muuten mitään ylläpitotyökaluja käyttämällä tehtyjä toimenpiteitä (suojaukset, ylläpitotyökaluja vasativat siirrot ym.) vai oliko kyseeessä erimielisyys, joka olisi voinut yhtä hyvin syntyä kahden ei-ylläpitäjän välille? Jälkimmäisessä tapauksessa heräisi kysymys, että milläs asiaa sitten olisi voinut ruveta selvittämään, jos ei olisi ollutkaan ylläpito-oikeuksia, mitä poistaa. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 12.35 (EET)

Urjanhaille: Kaikki käsillä oleva tieto on nähdäkseni esitetty äänestyssivulla. Yksityiskohtia ei kannata ruveta vielä täällä pohtimaan. Tämä keskustelu lienee tarkoitettu metatason keskusteluksi itse asiasta. --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.16 (EET)

Aivan, tarkoitus keskustella yleisesti ylläpitäjyyden poistoäänestyksistä, eikä varsinaisesti tästä yksittäistapauksesta. Jos tässä yksittäistapauksessa käyttäjällä ei olisi ollut ylläpitäjän oikeuksia, niin varmaan kommenttipyynnön kautta oltaisiin menty. Ylläpitäjien ilmoitustaulua kai käytettiin, mutta vain ylläpitäjän toimesta, ei äänestystä käynnistämässä olevien toimesta. Eli toisin sanoen asia vietiin suoraan ylläpitäjyyden poistoäänestykseen. En tiedä miksi erimielisyydet/riitatilanteet pitäisi ratkaista ylläpitäjyyden poistoäänestyksellä. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.24 (EET)

Oikeastaan esitin yleisen kysymyksen vain vahingossa epäselvästi konkretiaan puettuna, koska itse kysymys ei riipu tästä tapauksesta ja sen faktoista. Nähdäkseni ylläpito-oikeuksien poistosta voi esittää ääneestystä kahdella perusteella: 1) ylläpitotyökaluja on käytetty huomattavan huonosti tai taitamattomasti tai 2) käyttäjä on jollain muuhun kuin ylläpitotyökalujen käyttöön liittyvällä huomattavalla tekemisellä tai tekemättä jättämisellä menettänyt yhteisön luottamuksen ylläpitäjyyteen vaadittavissa määrin.

Tästä taas edelleen seuraa se, että jos ylläpitäjä olisi mokannut (edelleen siis yleisesti, puhumatta tämän keskustelun lähtökohtana olleesta tapauksesta) mutta ei niin huomattavasti, että oikeudet lähtisivät niin seurauksena ei ole mitään, paitsi ehkä äänestyksen yhteydessä käyty keskustelu, mutta ei esimerkiksi ketään velvoittavia päätöksiä mistään, eikä myöskään muille osapuolille olisi mitään seurauksia eikä mitään kannanottoa muodostuisi esimerkiksi konfliktiin johtaneista sisältö- tai menettelytapakysymyksistä.

Tästä edelleen seuraa se, että ylläpito-oikeuksien poistoäänestys voi tuottaa merkittäviä tuloksia lähinnä vain silloin, jos ylläpitäjän arvellaan mahdollisesti mokanneen raskaasti, ja on kysymys vain siitä siitä, mikä on yhteisön arvio luottamuksen säilymisestä. Useinhan tämä voi olla toisen osapuolen käsitys, mutta aina välttämättä yhteisö ei yhdy tähän käsitykseen.

- Ja tällöin siis oikeutta hakemaan lähtenyt saa usein pettyä, kun yhteisö joko ei katso mitään moitittavaa tapahtuneen tai jos katsookin, niin ei siinä määrin, että oikeudet lähtisivät.

- Ja samalla itse sisältö- ja menettelytapakysymykset jäävät vaille päätöstä tai kannanottoa siltä osin kuin ne eivät vaikuta ylläpito-oikeuksien poistoon tai säilyttämiseen.

- Ja näin siis usein oikeutta hakemaan lähtenyt saa todeta lopputuloksen olevan +-0.

- Mutta jos oikeutta lähdettäisiinkin hakemaan kommenttipyynnön tai välityslautakunnan kautta niin tuloksena voisi olla kannanottoja myös menettelytapa- ja sisältökysymyksiin. - Siinäkin tapauksessa ettei ketään päädyttäisi rankaisemaan mistään. - Ja jos joku, mikä vaan osapuolista, olisi tehnyt jotain väärin, niin jokin ylläpito-oikeuksien menetystä lievempi sanktio voisi tulla kysymykseen kelle vaan tai sitten ei.

- Ja tästä taas seuraa edelleen myös se, että muussa menettelyssä kuin ylläpito-oikeuksien poistoäänestyksessä sanktio, huomautus tai rajoitus voi kohdistua tapauksesta riippuen yhtä lailla joko ylläpitäjä- tai ei-ylläpitäjäosapuoleen.

Ja näin siis valinta kumpaa menettelyä lähtee käyttämään, yläpitäjyyden poistoääänestys vai muu menettely, voi riippua siitäkin, mitä voi olla odotettavissa: jos on konfliktissa ylläpitäjän kanssa ja omakin toiminta voi antaa aihetta huomautuksiin, niin ylläpitoäänestyksessä vältyy huomion kohdistumiselta omaan toimintaan ja saa vain tuotettua kiusaa ylläpitäjälle siinäkin tapauksessa ettei tämä olisi tehnyt mitään, mutta mitään muuta tulosta koko prosessista ei ole sen paremmin ylläpitäjälle kuin itselle. - Jolloin siis itse pääsee kuin koira veräjästä. Mutta jos ylläpitäjä olisi mokannut pienesti, mutta ei oikeuksien poistoon asti, niin myöskään mitään sanktiota ei tule, jos moka ei ole huomattavan iso.

- Tai jos valitseekin muun menettelyn, niin silloin huomautus, sanktio tai rajoitus voi kohdistua yhtä lailla itseen kuin ylläpitäjäänkiin, ja lisäksi voi tulla päätöksiä myös joko sisältökysymyksistä tai menettelytavoista.

- Ja kun näin on, niin ei oikeastaan muuta tarvitakaan: oikeutta hakeva voi lähteä hakemaan oikeutta haluamallan tavalla laskien riskit ja mahdollisuudet. - Ellei sitten varata jotain WP:Lumipallo helvetissä -optiota täysin selviin tapauksiin.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 14.25 (EET)

Sehän on juuri se metatason kysymys ja ajatus, so. onko aina syytä aina ampua kärpästä (tässä:ylläpitäjä) tykillä (tässä:ylläpitäjäoikeuksien poistolla), riippumatta siitä mitkä sattuvat olemaan nimenomaiset faktat tässä tapauksessa. Esitin tämän kai vaan näköjään retorisesti epäselvällä tavalla.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.47 (EET)

Ylläpitäjyyden poistoäänestyksiä on sen verran vähän etteivät ne aiheuta sen kummempia ongelmia ja sen jälkeen kun otettiin käyttöön se, että oikeudet poistuvat automaattisesti tietyn ajan jälkeen jos ei oikeuksia ole käyttänyt mihinkään niin syytkin ovat olleet lähinnä se että ylläpitotoimien kohde ei ole hyväksynyt ylläpitäjän toimintaa. Lopputulos näissä on pääsääntöisesti ollut ylläpitäjäoikeuksien säilyttäminen. Joka tapauksessa on hyvä olla keino millä käyttäjät voivat purkaa turhautumistaan ilman, että keskustelu käydään kahvihuoneessa tai artikkeleiden keskustelusivuilla ja samalla nähdä mitä mieltä muut ovat asiasta. Eli en kannata byrokraattisuuden lisäämistä äänestysten aloitukseen. Äänestysajan lyhentäminen itsestään selvissä tapauksissa viikkoon on kuitenkin minusta kannatettava asia. --Zache (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.20 (EET)

Jos äänestysaika olisi vain viikon mittainen (7 päivää), ilkeä kolmen kopla voisi saada ylläpitäjän menettämään oikeutensa, jos kyseessä on joulu ja joulun välipäivät, eikä vakiokäyttäjät ole hereillä. Kannattaisi joukolla tehdä sitten ilkeyksiä tuona sesonkina, niin ei olisi ylläpitäjiä sitten enää montaakaan. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.24 (EET)

Eli toisin sanoen ylläpitäjyyden poistoäänestykset eivät ole ikinä toimineet ja ne ovat vain keino saada turhautuneet/ärsyyntyneet käyttäjät purkamaan tuskiaan ja vältetään tilanne, jossa tuskat purettaisiin jossakin muualla? Ei kuulosta kovin järkevältä. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.27 (EET)

Tuskiaanhan voi purkaa myös kommenttipyynnössä tai välityskäsittelyssä, mutta sieltä vois silloin pläjähtää jotain omaankin naamaan. - Tai toisaalta ylläpitäjänkin, jos tämä on mokannut pienesti mutta ei isosti. - Ja lisäksi voi tulla päätöksiä sisällöistä tai menettelytavoista. - Eli se on loppujen lopuksi ihan oma valinta. - Aidosti tarpeen koko yhteisön kannalta ylläpitäjyyden poistoäänestys on kai silloin, jos on aidosti epäselvää, onko ylläpitäjä mahdollisesti mokannut niin pahasti että oikeuksien pitäisi lähteä vai ei. Mutta tällainen tilanne kai on aika harvinainen.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 14.34 (EET)

Kaksi viikkoa on ihan sopiva aika, ettei täällä tartte joka viikko hyppiä. --Lax (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 14.23 (EET)

Muistaakseni kun olen ollut mukana Wikipediassa vuodesta 2008 niin vain yksi ylläpitäjä on luopunut vapaaehtoisesti roolistaan, muut on enemmän tai vähemmän savustettu ulos joko äänestyksen kautta, myös lakanneet muokkaamasta. Kuitenkin kaikki edellä mainitut ovat minusta negatiivisiä asioita, kun projektissa tarvittaisiin hieman kypsyyttä nuoruuden innokkuden sijaan..Yksi keino uudistaa ylläpitäjyyttä olisi minusta ylläpitäjyyden määräaikaisuus..JukkaWallin (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 18.59 (EET)

Tuosta on jonkun sivulla varmaan tilastokin, mutta kun myös olen ollut vuodesta 2008, niin kyllä vapaaehtoisesti ylläpitäjyydestä luopuneiden luku ilman mitään ihmeempiä konflikteja tuona aikana noin näppituntumalta varmaan on lähempänä vähintään puolta tusinaa kuin yhtä, ja tämä on minkä tahansa yhteisön aktiivisuuden normaalia trafiikkia, kun esim. ajankäytöt ja intressit muuttuvat. Mitään määräaikaisuutta ei mielestäni tarvita, koska vaihtuvuus toteutuu mainitsemallani tavalla muutenkin (ja lisäksi vielä ne, jotka ovat kokonaan lopettaneet muokkaamisen, jolloin myös ylläpitäjyys lakkaa passiivisuuspykälän kautta.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 19.15 (EET)

Sivulta Wikipedia:Ylläpitäjät/Entiset ylläpitäjät voi nähdä, mistä syystä ylläpitäjäoikeudet ovat kultakin poistuneet. Omasta pyynnöstä ylläpitäjyydestä luopuneita näkyy olleen vuosien varrella 14, heistä kahdeksan vuoden 2008 jälkeen. --Nironen (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 19.23 (EET)

Ja ylläpitäjyyden määräaikaisuusasiasta, aiheesta on ollut kolme äänestystä, joissa kaikissa määräaikaistaminen on saanut alle 40:n prosentin kannatuksen. Kaikki kolme äänestystä olivat vain hieman reilun vuoden sisällä, mutta viimeisimmästä on kuitenkin jo pian viisi vuotta. Uudelle äänestykselle ei mitään estettä, jos haluaa testata, onko enemmistön mielipide asian suhteen vaihtunut. --Nironen (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 19.37 (EET)

Niistä muutama jotka lopettaneet oman pyynnöstä, on turhautuneet jatkuviin riitelyihin muutamien KT kanssa.Minusta ainoastaan Rodquai ylläpitäjyys äännestyksessä lupasi olla vain kaksi vuotta ylläpitäjänä. Annetaan vanhat asiat olla, mutta turhien äänestyksien järjestäminen ylläpitäjän oikeuksien poistamiseksi vie vain aikaa tärkeämmältä eli projektilta..JukkaWallin (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.14 (EET)

Sellainen tuli tässä vielä mieleen, että äänestyksen aloittamiseen voisi kyllä vaatia etukäteen yhden kannatuksen niin, että äänestyksen voisi käynnistää vain kaksi käyttäjää yhdessä (toinen ehdottaa ja toinen ilmoittaa kannattavansa ehdotusta samalla minuutilla antamalla ensimmäisen äänen poiston puolesta). Tällä tavalla äänestyksiä ei voisi aloittaa ihan turhan päiten. Tekemästäni taulukosta näkee, että vain yhden käyttäjän kannattamat äänestykset on poikkeuksetta keskeytetty alle vuorokaudessa. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 22.37 (EET)

"Kovat piipussa Wikipediassa" - mB:n kolumni

MB:n (entinen Mikrobitti) 2/2014 sivulla 17 kolumnissa Pasi Kivioja kertoo tuttaviensa kokemuksista Wikipediassa, näitä voi kukin miettiä menikö putkeen:

1. Joku yritti poistaa virheellista parisuhdetietoa epäolennaisena ja yksityisyyttä loukkaavana. Syntyi muokkaussota ja asiasta puhuttiin keskustelusivulla. Tieto on edelleen artikkelissa. Kolumnissa mainitaan että Wikipedian omien ohjeiden mukaan elävistä henkilöistä tulee kirjiottaa yksityisyyttä kunnioittaen.
2. Joku toinen yritti lisätä kirjailijan teosluetteloon toimittamansa kirjan jossa kirjailija oli mukana. Häntä uhattiin elinikäisellä porttikiellolla elloi sabotointia lopeteta.
3. Joku kolmas kirjoitti lehteen artikkelin sarjakuvahahmosta ja huomasi että hahmosta kertovassa artikkelissa ihmeteltiin jotain asiaa. Hän vahvisti tiedon, mutta saikin ikuisen bannauksen.

Vaikea tietenkin arvioida mitä on kokonaisuudessa tapahtunut, mutta vaikutelma on huono. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.04 (EET)

Luin tuon kolumnin ja se oli ihan tolkullinen. Lisään tähän Harriv:n aloitukseen, että sen teemana on se, että Wikipedialla on näkyvyyttä ja se on tällä hetkellä ainoa suomenkielinen päivitetty sanakirja. Wikipedian oikeaoppinen muokkaaminen kuitenkin on niin hankalaa. että se vaatisi kurssin käymistä ja se ei motivoi tekemään täydennyksiä, että wikikirjoittajat ovat heti kimpussa ja palauttavat tehdyt muokkaukset. Lisäksi Wikipedia on omavaltainen valtio jossa aktiivinen maallikkijäsenistö tekee päätöksiä joista ei ole mitään selkeää tapaa valittaa. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.19 (EET)

Matias Turkkila on eka tapaus. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.13 (EET)

Matias Turkkila -artikkelissa muuten ei ole parisuhdetietoa. Olisin itse veikannut ensimmäiseksi kohdaksi Jani Volanen artikkelia, mutta siinä poistettiin loppujen lopuksi kaikki yksityiselämään viitanneet tiedot, mutta noin yleisesti ottaen ei sekään nappiin mennyt. --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.23 (EET)

Joo, ei ole enää, kiitos Urjanhain. Kivioja on tutuntuttu, joten kolumnia lukematta oletan Turkkilan tapauksen olevan silti kyseessä. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.55 (EET)

Kuvaus sopisi myös Mika Saloon. Tieto korjattu tässä kuussa, eli lehtijuttua kirjoittaessa on voinut olla vielä väärin. Tässä tapauksessa artikkelin kohde oli antanut väärää tietoa tiedotusvälineille ilmeisesti jo vuosien ajan. --Otrfan (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.05 (EET)

En ymmärtänyt, mitä tuo kolmas kohta tarkoittaa: kirjoitti keskusteluun vai artikkeliin jonkun ihmetellyn asian vahvistuksen ja sai siitä ikuisen bannauksen (?) --PtG (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.09 (EET)

Ei käy kovin selkeästi ilmi kirjoituksesta. Kuulostaa muutenkin oudolta että tulee ikuinen esto jostain yksittäisestä muokkauksesta, oli sitten keskustelusivu tai artikkeli kyseessä. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.29 (EET)

"Tuttavien kokemukset" on mielestäni ihan yhtä tyhjän kanssa. --Joe K. (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.31 (EET)

Miksi, Joe K.? Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.48 (EET)

Eivät ole, sillä jostain ne kumpuavat ja päätyvät suhteellisen suurilevikkiseen lehteen. Tuskin Kivioja niitä päästäkään on keksinyt. Joko toimintatavoissa tai viestinnässä on parannettavaa. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 10.50 (EET)

En ole lukenut ko. kolumnia, enkä tiedä kirjoittajasta juuri mitään, mutta kyllähän tuollaiset esimerkit pitäisi yksilöidä. --Joe K. (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.07 (EET)

Toisaalta näinkin. Pelkästään "jonkun" huonon kokemuksen perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä, missä asiassa on tehty vika, sillä harvoin asia on vain ja ainoastaan mustavalkoinen. Mutta silti totta on myös se, että aina ei ole keskusteluissa osattu kovinkaan tahdikkaasti. Sama ongelma on usein Wikipedian sisäisissäkin kiistoissa: annetaan tylyjä ja asiaankuulumattomia kommentteja, jotka yleensä vain kärjistävät tilanteen. --PtG (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.12 (EET)

Sillä yksilöimättä jättämisellä oletettavasti haluttiin suojella yksityisyyttä. Eiköhän noi pari esimerkkitapausta tuossa ylempänä plus Anssi Kelan bloggaus plus aika monta muuta kerro, että ongelma on todellinen. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.24 (EET)

No siis asia tiivistyy tähän: Oikaistakseen artikkeleissa olevia virheitä on kestämätön lähtökohta se, että me neuvotaan henkilöiden menevän toimittajien puoleen jotta he kirjoittaisivat asiasta. Ensinnäkin siksi, että pitäisi oikeasti olla huomattavasti kivuttomampi tapa korjata ja päivittää artikkelissa olevia tietoa eikä voida olettaa, että kaikilla on toimittajakavereita tai halua olla lehtien palstoilla. Toiseksi siksi, että joku oikeasti tekee niin kuin on käsketty ja kertoo toimittajakaverilleen, että Wikipediassa on virhe enkä saanut sitä korjattua koska silloin paska osuu meidän kannalta tuulettimeen (se mitä tässä mbnet:n kirjoituksessa juuri kävi) --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.37 (EET)

Kyllä tässä aihepiirissä ilman muuta on sekä toteutuneissa menettelyissä että menettelytavoissa ja niiden kirjaamisessa ja tarkentamisessa kehitettävää, koska liian hyvin näissä asioissa ei voida toimia. Tämän aihepiiriin ympärille saisi vaikka projektin, ja itse asiassa sitä puuhataankin, mutta se ei estä rupeamasta tarttumaan asiaan välittömästikin. Joskus mietin ihan oikeasti, että pitäisikö hakea jostain apurahaa ja palkata sillä joku eettinen konsultti tyyliin Jukka Kemppinen (tämä nyt vain ihan esimerkkinä tarvittavan asiantuntemuksen luonteesta) perkaamaan Wikipedian eettisiä toimintaohjeita esimerkiksi nyt juuri elävien henkilöiden suhteen. - Vaikka aika pitkälle varmaan päästäisiin myös, kun haravoitaisiin läpi, mitä isompien wikien käytännöistä suuremman ja pitkäaikaisen tapahtumamassan kanssa on seuloutunut. Sinälläänhän wikipedian alun alkaen voimassa olleet käytännöt ovat aika hyvät, kun ne vain jaksetaan mobilisoida ja mennä niissä juuriin asti ja päivittää ja sovittaa eri wikeissä tehty kehitystyö ja niissä saadut kokemukset myös täällä käytettäviksi.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 13.08 (EET)

MB:n porukat voisi keskittyy vaikka parantamaan artikkelia MB, jota olen yrittänyt saada jonkunlaiseen kuosiin viime aikoina, mutta parannettavaa varmaan riittää.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.32 (EET)

Miksi MB:n porukoiden pitäisi korjata Wikipediassa yhtään mitään? --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.37 (EET)

Koska heillä on luultavasti eniten asiantuntemusta itseään koskevasta aiheesta, ei sinänsä pakko, niinkuin ei meillä kenelläkään.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.44 (EET)

Tässä tuli tyypillinen esimerkki Wikipediassa esiintyvästä ongelmareaktiosta. Kun joku esittää korjattavan asian, hyökätään syytellen ongelmanesittäjän kimppuun. MB:n artikkelin ongelmista voi kirjoittaa MB-artikkelin sivulla. Kirjoitan IP:llä siksi, koska muuten saisin seuraavaksi itse loat silmille. --85.76.113.116 31. tammikuuta 2014 kello 11.48 (EET)

En ainakaan minä ole "hyökännyt syytellen" kenenkään kimppuun, vaan esittänyt rauhanomaista muokkausta.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.59 (EET)

Artikkelin MB tila on yksi asia ja keskustelun aiheena ollut asia toinen. Tuohan merkitsi käytännössä itse asian sivuuttamista perusteella, joka ei liity itse asiaan.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 12.37 (EET)

No tämä liittyy asiaan pitkäaikaisen kokemuksen kautta lisättynä sarkasmilla wikipedian keskusteluihin. Mutta itse aiheeseen liittyen se vaatisi tarkkoja reffejä, mitä tässä nyt on oikein tapahtunut, ja keiden käyttäjien toimesta.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 12.43 (EET)

En ole ihan varma, mutta käsittääkseni Kivioja ei ole mB:n porukkaa vaan ihan vain maksusta kirjoittava kolumnisti. Ja mitä muut sanovat. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 11.54 (EET)

Kyllähän tässä meidän jokaisen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä, miten suhtaudumme uusien käyttäjien muokkauksiin, jotta Wikipedialla voisi olla sellainen maine, että tätä ovat kaikki oikeasti tervetulleita muokkaamaan. --Elena (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 12.10 (EET)

Siis nuo kolme alussa mainittua kohtaa pitäisi yksilöidä, niin me kaikki nähtäisiin, mitä on todella tapahtunut ja keiden käyttäjien toimesta. Näitä juttuja on helppo heittää tänne ilman tarkkoja lähteitä.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 12.17 (EET)

Miksi ei voi vain parantaa jatkossa asioita hakematta syyllisiä edellisiin tapauksiin? Ja jos on pakko, voit tutustua nyt viime kuukausilta vaikka tapauksiin Matias Turkkila, Hannu Lintu & Pekka Mattila sekä Pekka Elo. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 12.50 (EET)

Olen kyllä tutustunut esim. artikkeliin Hannu Lintu. Itse asiassa artikkelin nykyrakenne on mun jäljiltä. Tänne on vain helppo heittää väitteitä väärinkäytöksistä ilman reffejä, ja sitten loata sen perusteella koko suomenkielinen Wikipedia. Tuntuu siltä, että suomenkielistä Wikipediaa syyllistetään syyttä ilman tarkkoja lähteitä.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 13.00 (EET)

Se ja samahan on, mitä tänne heitetään väitteinä, mutta jos laajalevikkisissä lehdissä toistellaan moisia, se on varsin harmillista. Ja totta on, että Wikipedialla on paljon ongelmallisempi maine kuin mitä se tätä nykyä ansaitsisi - aiemmat vuodet ovat olleet paljon pahempia. Se ei silti ole syy jatkaa näiden vähäistenkin ongelmien tekemistä. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 13.08 (EET)

Kiinnostavaa olisikin tietää, milloin kuvatut kolme tapausta ovat sattuneet. Tai ainakin nuo hurjemmilta kuulostavat kaksi jälkimmäistä, joita ei kukaan ole vielä tässä keskustelussa tunnistanut. Ovatko ne tapahtuneet viime aikoina tai yleensä viime vuosina? Vai oliko juttuun koottu vain ikävimmät kokemukset koko Wikipedian olemassaolon ajalta? Niin, ja koskivathan nämä kaikki edes suomenkielistä Wikipediaa? Ensimmäinenkin kuulostaa ikävältä, mutta kaksi jälkimmäistä kuulostavat niin käsittämättömiltä, että on vaikea uskoa todeksi. Siitä olen samaa mieltä, että korjattavaa yhteisön suhtautumisessa satunnaisiin muokkaajiin varmasti on. --Risukarhi (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.07 (EET)

Sillehän ei nyt vain voi mitään, että näin tehdään. Lisäksi vaikeimmat tapaukset, joihin liittyy yksityisyyskysymyksiä, ovat sellaisia ettei niitten reffejä edes voi levitellä. Monissa tapauksissa nämä on hanskattu aika hyvin lopputulosta ajatellen, mutta tyylipisteiden kannalta lopputulokseen on useinkin saatettu päätyä erilaisten kuperkeikkojen kautta (joita ehkä aina asianomainen ei ole jäänyt edes katsomaan), ja voi myös olla tapauksia jossa ei ole hanskattu niin hyvin. Joulukuussahan kun HS oikeasti tutkitutti wikipediaa tietosisällön puolesta, saatiin aika realistinen kuva, joka lopulta oli wikipedian kannalta pikemminkin myönteinen (vaikka ehkä herätti myös jatkokysymyksiä). Tässä vastaava operaatio samassa muodossa ei ehkä yksityisyyden takia olisi mahdollinen, vaan käsittely kai enemmän tapahtuu täällä wikipedian asiakasrajapinnassa siltä osin kuin tapahtuu, ja se taas luultavasti ehkä vaatisi nykyistä enemmän perusperiaatteiden eritellympää aukikirjoittamista.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 13.35 (EET)

Jos tätäkin ns "mediakohua" alkaisi nyt tutkia tarkemmin, niin sieltä ei luultavasti paljastuisi mitään sen kummempaa. Taas saatiin tekstiä keskustelusivuille, ja jotkut ip-häiriköt heräilivät kommentoimaan käyttäjien keskustelusivuille.--IA (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 15.59 (EET)

En ole lukenut ko. kolumnia, joten en tiedä, onko se keskustelun avauksessa referoitu oikein, mutta jos on, en jaksa suhtautua moiseen sen kummemmin kuin siihen kitinään, mihin sain tottua jääkiekkotuomarivuosinani, olematta kuitenkaan eri mieltä Zachen kanssa siitä, että systeemi, jolla henkilöt voisivat tunnistautuneina korjata itseään koskevia tietoja, olisi ihan kiva. --Lax (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 14.01 (EET)

Koska ei anneta mitään tarkempia tietoja, niin arvaan, että ykkösen tapaus pitää paikkansa. Jos tiedolle on annettu luotettava lähde, ei sitä pidä poistaa vain siksi että joku niin haluaa. Kakkosen tapauksessa on käyttäjän/IP-osoitteen sivulle laitettu vandalismia-malline. Jos muokkausi IP-osoitteesta, ei varoitus välttämättä edes koskenut häntä. Kolmosen tapauksessa taas käytettiin avointavälityspalvelinta ja se estettiin. Nämä ovat vain heittoja, kuten nuo MB:n jututkin. –Makele-90 (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 17.29 (EET)

Tuohon kolmoskohtaan olisi tosiaan kiva saada tieto, että mistä tapauksesta oli kysymys. Ei ikuisia banneja anneta kuin jos kyseessä on avoin välityspalvelin tai selvä vandaali tai eston kiertäjä. --Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 18.33 (EET)

Suurimmaksi osaksi kohdentamatonta ja täsmentämätöntä valitusta. Edellä nimeltä mainituissa artikkeleissa ei ole mitään komprementtoivaa, ei virheellistä eikä "yksiyisyyttä loukkaavaa." Wikipediasta ei pidä poistaa jotain asiallisesti lähteistettyä tietoa vain sen takia, että artikkelin kohde niin haluaa, kuten ei tarvitse lisätä mitään, jonka artikkelin kohde haluaa. ystävällinen voi silti olla. En-wikissä on asiaa pohdittu käytäntötasolla en:Wikipedia:Biographies of living persons#Relationship between the subject, the article, and Wikipedia. Eikä tarvitse älähtää jokaisen kolumnin ja kolumnistin väitettyjen tuttavien väitettyjen kokemusten perään. -Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 03.48 (EET)

Ei ihan. Yksityisyyttä loukkaavia tietoja pitäisi esimerkiksi poistaa nimenomaan siksi, että henkilö haluaa. Esimerkiksi vaikka me pystyttäisiin kaivamaan ihmisen kotipaikan, syntymäajan, lasten nimien yms tyyppisiä tietoja luotettavista lähteistä niin minusta on kohteliasta poistaa niitä jos artikkelin kohteena oleva henkilö tätä pyytää. Käytännön esimerkkinä vaikka jokunen vuosi sitten tuli vastaan kirjailija jonka jossain romaaniin oli painettu varsin tarkat tiedot hänestä eikä hän ollut kirjaa ennen internet aikaa tehdessään ollut ikinä ajatellut, että hänen tarkka syntymäaikansa yms. olisi heti löydettävissä kun vain kirjoittaa nimensä Googleen. Tuo asia ratkesi siten, että pelkkä syntymävuosi jätettiin artikkeliin ja ylipäätänsä useimmat asiat ratkeaa ihan kelvollisella tavalla kun vain toimii asiallisesti. Suurimpana onglmana tässä koen sen, että käytännöt estää asiallisen ja järkevän tavan vastata asioihin. Eli virheitä ei voi korjata, koska lähteet puuttuvat. Virheitä ei voi poistaa koska tiedolle on lähteet eikä wikipedia sensuroi. Paitsi jos kylmästi heittää käytäntöjä roskikseen ja seuraa tervettä järkeä. Esimerkkinä vaikka tuo Jani Volanen artikkeli jossa tieto seurustelusuhteesta, lapsista yms poistettiin kokonaan koska ei ollut lähdettä jolla tietoa olisi voinut muuttaa ajantasaiseksi. Ja tästä on turha sanoa, että älähdetään kun joku kolumnisti kirjottaa aiheesta, koska ongelma on ollut tiedossa ja olen kirjoittanut siitä mm. silloin kun Artikkelit elävistä henkilöistä on tehty. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.09 (EET)

Mutta jos Wikipediassa lukee, että joku on naimisissa jonkun kanssa, on lapsia tai on syntynyt joskus ja asia on todettu luotettavassa lähteessä, niin eihän siinä ole mistään yksityisyyden loukkauksesta kyse. Kyse ei ole ollut mistään arkaluonteisesta tai salassapidettävästä tiedosta. -Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.39 (EET)

Ei varmaan tästä ollut kyse, vaan siitä kuka seurustelee kenenkin kanssa. Onko Seiska- tai Hymy lehti tarpeeksi luotettavia lähteitä, vai pitäisikö näiden lehtien toimittajiin uskoa jos samassa kuvassa sattumalta joku julkisuuden henkilö pitää saman sukupuolen edustajaa kädestä. JukkaWallin (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.47 (EET)

Tuossa minun kirja ja kirjailija esimerkissäni oli kyse siitä että tiedot löytyivät luotettavasta lähteestä, mutta henkilö ei halunnut niitä kerrottavan koska hän ei ollut julkisuuden henkilö ja hän piti niitä omaan yksityisyyteensä liittyvinä tietoina. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.52 (EET)

Se, että me Wikipediassa voidaan tehdä joku asia lain puitteissa ei vielä tarkoita, että meidän pitäisi tehdä niin. Kyse on siitä, että kohdellaan ihmisiä ystävällisesti, hienotunteisesti ja kunnioittavasti siksi, että se on hyvä idea toimia niin sivistyneessä yhteiskunnassa eikä siksi että niin on pakko toimia. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.45 (EET)

Ja se on hyvä idea toimia niin siksi, että Wikipedia on vapaaehtoisprojekti ja me ollaan riippuvaisia siitä, että ihmiset haluavat tukea Wikipediaa joko omalla ajallaan Wikipediaa muokaten ja myös siitä, että he haluavat lahjoittaa säätiölle rahaa jotta palvelimet pysyvät pyörimässä. Jos me ollaan mulkkuja kusipäitä niin ne eivät tee kumpaakaan. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.48 (EET)

Tiedän kyllä että Wikipedia on vapaaehtoisprojekti ja tuen Wikipediaa omalla ajallani muokaten ja olen myös lahjoittanut säätiölle rahaa ja olen jättänyt täältä pois myös jotain joka ei ole ollut käsittääkseni oleellista enkä tarvitse siihen mitään kolumnisteja neuvomaan. Ja minulla ei ole kusta päässä eikä mulkkuja (milläs noikin todennan)? -Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.54 (EET)

Tottakai poistamme yksityisyyttä loukkaavia tietoja, senhän määrää jo lakikin. Mutta jos kirjailijan kirjoittamaan romaaniin on painettu varsin tarkat tiedot hänestä, niin kyllä hän on varmaan ollut tietoinen siitä, että kyseiset tiedot ovat siten julkisesti hänestä nähtävillä ja siten julkista tietoa. Myöhemmin hän pyytä sensuroimaan Wikipediasta kyseisiä tietoja, jotka on kuitenkin hänen hyväksynnällään jo aikaisemmin julkaistu hänen itse kirjoittamassa kirjassa. Ei se ihan näin pitäisi mennä. Toivottavasti emme ala seuraavaksi "siivoamaan" artikkelin kohdehenkilön pyynnöstä muita hänen mielestään ei-toivottuja epämielyttäviä asioita ja luonnehdintoja, jotka on kuitenkin julkaistu jo luotettavissa lähteissä… –Makele-90 (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 16.57 (EET)

Olettaen, että nikkisi perässä oleva luku merkkaa syntymävuottasi, me kaksi ja useat muutkin täällä olemme niin nuoria, että voimme moista olettaakin Idols-kilpailuihin tai valtakunnanpolitiikkaan lähtiessämme. Sen sijaan joku kuusikymppinen kirjailija ei 30 vuotta sitten olisi millään voinut olettaa, että kirjan kansilehtitiedot vainoavat häntä vielä vuosikymmenienkin jälkeen miljoonien luettavana. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.03 (EET)

Niin, kyllä sekin jo näin nykyaikanakin on ihan eri asia, jos esimerkiksi jonkun tiedon löytääkseen pitää matkustaa lähimmän kunnallisen kunnallisen kirjaston käsikirjahyllylle ja kaivaa sieltä esiin vaikka joku matrikkeliteos, kuin että että tieto plörähtää naamalle ensimmäisestä enterin painalluksesta ja linkin klikkauksesta. Mielestäni meillä on tästä ihan oikeasti vastuu, ja erään itse luomani artikkelin (vai oliko se vielä luonnoksena käyttäjäsivun alla), poistatinkin, kun katsoin, ettei minulla ole oikeutta tällaiseen data miningiin. Menettely vastoin elävän henkilön tahtoa ei myöskään ole mikään itsetarkoitus, vaan sillä pitäisi aina olla perustelu. Pitäisi aina katsoa mitä varten ja mitä tarkoitusta toteuttamaan kukin käytäntö on viime kädessä luotu. Tässä ovat joskus saattaneet keskusteluissa mennä vähän ehkä puurot ja vellit sekaisin. Koska wikipedia alun perinkin on syntynyt monikonfliktisessa ympäristössä, niin sillä on myös jo lähtökohtaisesti tällaisten ristiriitojen käsittelyyn sangen pitkälle viedyt työkaluarsenaalit. Niiden kautta perusteisiin menemällä vastaus yleensä löytyy ilman että itse periaatteissa tai käytännöissä tarvitsi muuttaa yhtään mitään, kun lähdetään etenemään perustavanlaatuisimmista käytännöistä yksityiskohtaisempiin ja pidetään mielessä käytäntöjen alkuperäinen tarkoitus. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 15.28 (EET)

Lähetin Pasi Kiviojalle sähköpostia ja kysyin lisätietoja. Samalla vinkkasin tästä keskustelusta. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 10.53 (EET)

Voi hyvänen aika. Jos tässä puhutaan tapauksesta nimeltä mainitsematon päätoimittaja, niin siinä oli yhtenä lähteenä nimeltä mainitsematon laajalevikkinen nimeltämainitsemattoman kielinen sanomalehti, jota ei kategorisesti ole vielä todettu epäluotettavaksi lähteeksi paitsi ehkä joku nimeltä mainitsematon nimeltä mainitsemattoman kolumnistin tuttava. Seiska ja Hymykin ovat julkaisuja, joissa on päätoimittaja joka viime kädessä vastaa lehdessä julkaistun aineiston sisällötä niinkuin tiedetään. Nimeltä mainitsemattomat toimittajat (+wl) eivät ole siinä mielessä tavallisia tallaajia ja yksityishenkilöitä, että heillä kuitenkin on esimerkiksi niin sanottu lähdesuoja, jota tuikitavallisilla tallajilla ei ole. Mainituissa artikkeleissa ei ole mitään sellaista, minkä takia tarvitsisi sauhuta kuin viimeistä päivää. Ovatko muuten kaikki kirjailijat ei-julkisuuden henkilöitä? -Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.45 (EET)

Arvostan sitä, että käytät aikaa, vaivaa ja rahaa Wikipedian eteen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olet väärässä ja, että Wikipedialla on ongelma siinä miten se suhtautuu niihin ketkä yrittävät muokata Wikipediaa ja kolumni oli ihan aiheesta. Jos homma toimisi nykyisellään niin Wikipedian muokkaajat eivät vähenisi jatkuvasti (lähde) ja asiasta ei nyt sauhuta tuon nimenomaisen kolumnin takia. Ongelma on tiedossa ja kolumni lähinnä taas herätteli siihen, että sille myös pitäisi tehdä jotain. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 12.10 (EET)

Kun kolumnissa ei ollut yksilöityjä tietoja, niin on aivan turha jossitella siitä, mitä nimenomaisia tapauksia kyseinen kolumni mahdollisesti on ehkä saattannuut voida kenties niillä ja niillä ja niillä ja niillä ja vielä kerran niillä ehdoilla tarkoittaa. Tuollainen yksilöimätön tieto tuossa muodossaan on täysin mahdotonta tarkistaa ja sen perusteella on täysin turhaa ja täysin mahdotonta keskustella minkään yksittäisen artikkelin muokkauksista. Lisäksi monen välikäden kautta kulkenut tieto on saattanut muuttua matkalla. Siksi tuon kolumnin perusteella on täysin turhaa esittää mitään väitettä mistään yksittäisestä artikkelista. Se mistä kolumni kertoo on toteutunut mielipideilmasto. --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 14.00 (EET)

Tästä esimerkki: Juuri hiljan oli tapaus, jossa kansalainen lähestyi lähestyi wikipediaa, kun häntä koskevaan henkilöartikkeliin oli lisätty korjausmalline, jonka kansalainen ymmärsi tarkoittavan, että artikkelia tulisi kehittää suuntaan X. Tätä vaatimusta kansalainen piti kohtuuttomana ja yksityisyyttään loukkaavana, ja ilmoitti että hän ei missään nimessä jo yksityisyytensäå takia halua kehittää artikkelia suuntaan X. Asiaa tutkittiin, ja katsottiin artikkelin muopkkaushistoriaa. Saatettiin havaita, että artrikkeliin lisätyssä mallineessa luki: {{Korjattava|X, enemmän Y}},, jolla mallineen lisännyt muokkaaja oli tarkoittanut, että artikkelissa on liikaa ominaisuutta X, jota pitäisi saada artikkelista pois, mutta artikkelin kohde oli lyhyestä merkinnästä käsittänyt, että artikkelissa tulisi olla enemmän ominaisuutta X. Kun mallineen sanamuotoa avattiin vähemmän moniselitteiseksi, niin esitetty muutostarve oli artikkelin kohteen hyväksyttävissä, hän teki esityetyyt muutokset ja malline poistettiin. --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 14.12 (EET)

Vastaus kysymykseen ovatko kaikki kirjailijat ei-julkisuuden henkilöitä, niin osa on julkisuuden henkiöitä ja osa ei. Se kuitenkaan, että kirjoitat kirjan ei tee sinusta julkisuuden henkilöä. Vielä selkeämmin tilanne on nähtävissä vaikka tieteilijöiden kohdalla joista suurin osa ei liene julkisuuden henkilöitä vaan Wikipedian kannalta merkittäviä nimenomaan ammattinsa ja tutkimustensa kautta. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 11.34 (EET)

Kysymys ei Wikipedian kannalta olekaan siis siitä onko julkisuuden henkilö vaan onko wikimerkittävä? Tehdäänkö artikkeli vain kirjasta, mutta ei kirjailijasta? Kirjan kirjoittaminen ja julkaiseminen väistämättä lisää henkilön julkisuutta, halusivat sitä tai ei. Jotkut välttelevät henkilöön kohdistuvaa julkisuutta julkaisemalla tekaistulla nimellä. -Htm (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 11.42 (EET)

Joissain tapauksissa noin. Kysyin eilen eräältä ystävältäni josta oli Wikipediassa henkilöartikkeli, koska hän oli kirjoittanut kirjan, että miten hän koki asian. Kuulemma lähinnä nolona, ettei hän kokenut itseään julkisuuden henkilönä ja että hän oli ihan tyytyväinen siitä että henkilöartikkeli muutettiin aika nopeasti uudelleenohjaukseksi kirjaan. Ja muusikoiden osaltahan myös linja on suurin piirtein se, että mikäli bändin jäsenet eivät ole esiintynyt kuin yhdessä bändissä niin lähtökohtaisesti ohjataan muokkaamaan bändin artikkelia kuin tekemään henkilöartikkeleita. Tämä ei kuitenkaan sinällään muuta sitä tosiasiaa, että Wikipediassa on ammattinsa kautta merkittäviä henkilöitä jotka eivät ole julkisuuden henkilöitä. Esimerkiksi henkilöt jotka ovat julkaisseet esimerkiksi useita kirjoja tai edellä mainitut tieteilijät. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 11.50 (EET)

Joo, monet kirjailijat ovat yksinäisiä puurtajia, joiden tavoitteena on saada tekstinsä julkisuuteen, ei tulla itse julkisuuteen. Päin vastoin on huipulle pyrkivillä urheilijoilla, jotka tietävät, että päästessään tavoitteeseensa he tulevat esiintymään tuhansien paikan päällä olevien ihmisten tuijotettavana. Tuo julkisuusnäkökulma huomioiden tänne siis sopisi enemmän urheilija- ja vähemmän kirjailija-artikkeleita... --Lax (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 14.55 (EET)

Wikipedian käytäntöihin ja periaatteisiin kuuluvat, ja ovat kuuluneet jo ennen kuin Wikipedia rantautui suomen kieliyhteisöön, myös periaatteet ja käytännöt, jotka koskevat muun muassa yksityisyyttä. Niiden mukaisesti mitä tahansa elävää henkilöä koskevaa ei välttämättä aina pidä julkaista, vaikka kuinka olisi lähde. (Ja artikkelien yleisen tasapainoisuuden takia tämä koskee tietysti monia muitakin asioita.) Joskus vaikuttaa, että kaikki täällä innokkaasti näitä periaatteita ja käytäntöjä tulkitsevat eivät ehkä välttämättä olisi niiden kokonaisuudesta ja perusasioista kaikilta osin selvillä itsekään. Amerikassa, mistä Wikipedia on kotoisin, näämä ovat kaikenlaisten kiistojen luvatussa maassa olleet arkipäivää alun perinkin, ja niiden käsittelyyn on siksi luotu myös käytäntöjä alun perinkin. Eräs käytäntö on Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Jos on kysymys esimerkiksi sen tulkinnasta, niin se on monissa tapauksessa ensisijainen joihinkin muihin tärkeisiin käytäntöihin nähden. Lisäksi Wikipedian tarkoitus nimenomaisesti ei ole ehdoin tahdoin kyykyttää ketään pelkästä kyykyttämisen ilosta, vaan kansalaisen, joka lähestyy wikipediaa tulisi saada asiallinen vastaanotto riippumatta siitä mikä on itse kunkin ensimmäinen ad hoc -arvio siitä, onko vai ei kansalainen vaatimuksissaan mahdollisesti oikeassa ja onko kansalaisen mielentila tuohtunut vai rauhallinen ja poikkeaako kansalaisen näkemys jossain asiassa omasta vai ei. --Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 14.37 (EET)

Satuin vasta nyt saamaan käsiini kolumnin tekstin. Siinä kuvataan selkeästi todellinen ongelma, ja vain pässi ei myönnä, että todellinen ongelma on olemassa. Olisi auttanut, jos teksti olisi ollut alusta asti kaikkien keskustelun osallistuneitten luettavissa. Eri asia sitten on, että yksilöimättömän tekstin perusteella on, kuten olen jo useaan kertaan ehtinyt sanoa, täysin mahdoton ottaa kantaa mihinkään yksittäisiin tapauksiin. Tai jos voisikin, niin yksittäisten yksityisyyteen liittyvien tapausten käsittely julkisesti on vaikeaa (vertaa oikeuksien ratkaisut, joissa osapuolet esitetään vaikkapa kirjaimin tyyliin "A" ja "B"). Kuitenkin juuri tällaisten asioiden hallintaan tarvittaisiin nykyistä suurempaa selvyyttä ja voi olla että eräät nimenomaiset ongelmat vaatisivat eräiden nimenomaisten käytäntöjen nykyistä tarkempaa tulkintaa. Samoin arvio siitä, miten wikipedian oikeaoppinen muokkaaminen on tehty niin vaikeaksi, että se vaatisi kurssin käymistä, on epäilemättä tosi. Etenkin nykyinen ohje "Ongelma artikkelissa?" ei ole riittävä, koska se helposti johtaa prosesseihin, jotka eivät kohtuullisia wikipediaa lähestyvän kansalaisen kannalta, kun tämä toimii ohjeen mukaan. Tässä pitäisi mielestäni sopivalla menettelyllä tulla enemmän ja jäseentyneemmin Wikipediaa lähestyvää kansalaista vastaan. - Ja tämähän oli juuri se, mitä kolumnin kirjoittajakin ehdotti.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 20.27 (EET)

Ehdotuksia siitä mitä asian korjaamiseksi pitäisi tehdä

• Perustetaan erillinen Wikisovittelijan virka (Pasi Kiviojan kolumni, käytännön toteutus voisi olla sivu jonka alussa on lomake jolla sivulle voi jättää viestin ja jota halukkaat voivat seurata.)
• systeemi, jolla henkilöt voisivat tunnistautuneina korjata itseään koskevia tietoja tai tai varmistaa niitä edes oikeiksi (esimerkkinä: Kuka on kukin kirjan -toteutus, Zache)
• Artikkelisivuille ilmoita virheestä -linkki joka avaa lomakkeen jolla voi ilmoittaa artikkelista olevasta virheestä. (ks. keskustelu)
• Varoitusviestejä pitäisi tuunata ystävällisemmiksi: esim {{Test}}, {{Test2}}, {{Vandalismia}} , {{Älä häiriköi}} , {{Hyvä yritys}} --Zache (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 14.13 (EET)

.... listaa saa jatkaa -- Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.15 (EET)

Tosta keskimmäisestä: Miten tunnistautuminen tapahtuisi? --Risukarhi (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.36 (EET)

Riippuu varmaan ihan ihmisestä. Diginatiivien kohdalla digitaalisesti henkilön avaimella allekirjoitettu viesti tai sitten linkki viralliselta kotisivulta Wikipedian käyttäjäsivulle ja päin vastoin jonka joku vakituinen käyttäjä vahvistaa on ihan riittäviä tapoja varmistaa identiteetti tähän tarkoitukseen. Sitten on ne ihmiset jotka eivät osaa tietotekniikkaa, niin se varmaan tapahtuu samalla tavoin kuin elävässä elämässä. Muiden kohdalla se on hankalampaa, mutta veikkaisin että olisi toimittava samalla tavalla kuin muutenkin elävässä elämässä. Sähköpostilla ja puhelimella esimerkiksi. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 12.01 (EET)

Ja mikähän on Wikipedian puhelinnumero? --Otrfan (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.07 (EET)

Ei mitään, turhaa sauhuamista. -Ehdotan, että lämpimänä käyvät laittavat jäitä siihen vaatekappaleeseen, jossa se vaikuttaa parhaimmin. -Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 11.48 (EET)

Samaa mieltä kuin Htm, asiassa olisi syytä rauhoittua. Julkisuuden henkilöiden julkisuudessa olleet asiat eivät kaipaa sensuuria vaikka kohde toivoisikin, vaikka esittäisi toiveensa jonkun "luotettavan käyttäjän" kautta. Virheelliset tiedot korjataan kun niille on luotettava lähde. Lasten nimet ja syntymäajat sen sijaan on syytä sensuroida. Lapset eivät ole pyytäneet julkisuutta. --Abc10 (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 16.33 (EET)

Siinä määrin kuin joku 70-luvulla kirjansa kirjoittanut on julkisuuden henkilö? Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.03 (EET)

Minun mielestäni tuo Zachen ehdottama wikikunnansovittelija (vrt. valtakunnansovittelija) on hyvä idea. Voisikohan tuota yhdistää uuden lehdistövastaavan tehtävään ja laittaa manteliksi samaan riisipuuroon? --Pxos (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 17.03 (EET)

Siis että lehdistövastaavan mandaatilla aletaan valikoida Wikipediassa julkaistavaa tietoaa? Pelottava tulevaisuudenkuva. --Abc10 (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 17.10 (EET)

Ehdotettu sovittelijahan ei tuossa ehdotuksessa valikoisi mitään vaan sovittelisi eri tahojen näkökantoja lähtien Wikipedian yleisistä periaatteista ja käytännöistä, jotka esimerkiksi kaikki näistä periaatteista perillä olevat wikipedian muokkaajat lähtökohtaisesti jakavat joka tapauksessa. Se tulisiko vai ei tämä yhdistää lehdistövastaavan tehtäviin, on sitten oma tästä riippumatonm kysymyksensä. (Siis ensimmäinen pallukka Zachen ehdotuksessa, jota Pxos yllä kannatti, ottamatta kantaa muihin tässä yhteydessä.) Kun tätä käytävää keskustelua voisivat kaikki seurata, se olisi avointa ja läpinäkyvää. Eroina nykytilanteeseen, jossa on käytössä linkki "Ongelma artikkelissa?", jossa ohjataan joko muokkaamaan artikkelia, keskustelemaan artikkelista artikkelin keskustelusivulla tai kahvihuoneessa (sekä lisäksi omat ohjeensa yksityisyyskysymyksiin, joissa menettely on omansa), on se, että olisi tämän lisäksi käytettävissä myös joku tietty taho, johon ottaa yhteyttä, kun kansalainen lähestyy wikipediaa, kun nyt tilanne on se, että vastauksen tai kommentin antaa tai on antamatta ensimmäinen satunnainen paikallaolija tai ohikulökija kullakin keskustelu- tai kasshvihuonesivulla, ja sitten tyypillisesti nämä satunnaiset paikallaolijat käyvät keskenään tiukkaan sävyyn tukkanuottasille, ja kansalainen siinä sitten ihmettelee, miten hänen asiansa kanssa käy (vähän niin kuin Kari Suomalaisen pilakuvamukaelmassa Taistelevista metsoista), ja joskus viikon tai kahden päästä sitten joko tulee tai ei tule konsensus - mikä sinälllän on täysin wikipedian yleisten ja alkuperäisten periaatteiden mukainen menettely, ja varmaan myös (Churchillin tunnetun väitetyn sitaatin tyyliin) paras mahdollinen menettely.

Se käytännön ongelma, joka tässä voisi olla on kai lähinnä se, että kun tällaista sovittelua saattavat jotkut käyttäjät nykyään tehdä silloin kun sattuvat jollekin keskustelusivulle tai kahvihuoneeseen, niin olisi ikään kuin päivystäjä tätä varten, mutta kun projekti on vapaaehtoisuuteen perustuva, niin kuinka tämä päivystäjä aina olisi paikalla, jos työn, levon tai sairauden takia joskus pitää olla muuallakin kuin wikipediassa. Mutta yleensä kai organisaatioissa, missä jotain asiaa pitää päivystää, on sopivan kokoinen päivystäjätiimi (niin kuin häivyttäjiäkin on useampi kuin yksi).--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 17.42 (EET)

Pitäisiköhän ensin päättää, mitä sellainen sovittelija oikein tekee, ennen kuin ketään nimitetään tehtävään? --Otrfan (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 17.16 (EET)

Juu, se voisi olla paikallaan. Samoin kuin se olisi tiedettävä ennen kuin on mahdollisuutta mielekkäästi pohtia, yhdistettäisiinkö tämä tehtävä johonkin toiseen toiseen tehtävään vaiko ei.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 17.44 (EET)

Itse näen lehdistövastaavan pestin hyvin puhtaasti tiedon välitykseen liittyvänä, molempiin suuntiin. Tietoahan voi välittää esimerkiksi wikimenettelyistä artikkelien ongelmien käsittelyssä, mutta karsastan ajatusta että meillä olisi yksittäinen käyttäjä jolla olisi päätösvaltaa artikkelikehityksen suhteen.

En ole kyllä erityisemmin vakuuttunut siitä että asian paras ratkaisumalli olisi jokin uusi virka tai uusi menettelytapa yleensäkään. Miksi normaali proseduuuri — yhteisön keskustelu — ei riitä? Jos ratkaisuun ei päästä, kuka tahansa voi tehdä aiasta kommenttipyynnön. Sen jälkeen on vielä välityslautakuntamahdollisuus. Annetaan yhteisön ratkaista asia pohtimalla, siinä samassa voi kehittyä parempia ja kohteliaampia käytäntöjä ja käyttäjiä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 19.58 (EET)--

Minäkään en ole varma uuden viran tarpeesta, ehkä menettelystäkään. Mutta tässäkin keskustelussa on tuotu esiin sellaisia asenteita, joilla tämä ei kyllä ainakaan oikene. Ja jos niitä asenteita ei saada suodatettua pois, ei kommenttipyynnöistä ole liiemmin hyötyä, kuten juuri kävi edellisessä. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 21.06 (EET)

Niin että joku pitäisi suodattaa asenteineen pois?!- 178.55.26.226 1. helmikuuta 2014 kello 22.18 (EET)

Ilman uusia virkojahan tämä muuten voisi toimia myös niin, että tuohon mainittuun linkkiin "Ongelma artikkelissa?" lisättäisiin myös linkki välityslautakuntaan. Tällöin kansalainen, joka kokee, että jossakin artikkelissa on on ongelma, voisi saada siitä välityslautakunnan päätöksen. "Sovittelijan" tapauksessahan läpinäkyvyys toteutuisi niin, että muokkaajat voisivat kommentoida sovittelijan kanssa käytävää keskustelua, mutta tilanne saattaisi olla ongelmallinen, jos vedottaisiin esimerkiksi yksityisyyden piiriin kuuluviin seikkoihin, joita ei voisi esittää julkisesti. Välityslautakunta sen sijaan voisi (ehkä?) ottaa huomioon ja arvoida myös seikkoja, joita ei voi esittää julkisesti. Tällöin ei tarvitsisi luoda mitään uutta erillistä virkaa, ja sovittelijan toimi tulisi perustettua tätä kautta, ja vastuu päätöksistä olisi välityslautakunnalla.

Eli tiivistäen: välityslautakunnassa meillä on valmis elin tähän, käytetään sitä. --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.31 (EET)

Tai siis, en tiedä vastaako tämä välityslautakunnan tehtävien nykyistä määrittelyä. Ehkä ei. --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.40 (EET)

Paljon saisi aikaan sillä, jos kaikkia muokkaajia ensimmäisen muokkauksen jälkeen viimeiseen asti (olipa se viides, tuhannes tai sadastuhannes) kohdeltaisiin kunnioittaen tasaveroisena wikiyhteisön jäsenenä, eikä oletettaisi jonkun olevan ulkopuolinen, yhteisöön kuulumaton vain siksi, että hän muokkaa nyt ensimmäistä kertaa. Iivarius (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 21.09 (EET)

Poistoäänestys-asiaa

• Ehdotus nro 1: Nykyään poistoäänestyksissä artikkeli säilytetään jos alle 70% äänestäneistä kannattaa artikkelin säilyttämistä Wikipediassa. Mielestäni luku on liian korkea, ja ehdotankin että se voitaisiin muuttaa niin että mikäli 60% tai yli kannattaa artikkelin poistamista niin se poistetaan aiemman 70%:n sijasta. Olen sitä mieltä että jos selvä enemmistö esim. 69% kannattaa artikkelin poistamista ja se silti pidetään Wikipediassa on väärin. Tuo 60 prosentin raja olisi tässä mielestäni parempi.
• Ehdotus nro 2: Sitten toinen ehdotus liittyen poistoäänestykseen. Ehdotan että mitään artikkelia, joka on ollut merkittävyyskeskustelussa ei poisteta ilman poistoäänestystä. Tämän ehdotuksen perustelen sillä että vaikka merkittävyyskeskustelussa ei artikkelin pitämiselle ole ollut kannatusta se on kuitenkin saanut sitä runsaasti poistoäänestyksessä ja päinvastoin. Olen myös lukenut kommentteja joissa sanotaan että monet käyttäjät eivät huomaa/osallistu merkittävyyskeskusteluihin, mutta tuovat kuitenkin mielipiteensä julki poistoäänestyksissä. Näin! --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 19.51 (EET)

Ainakin kakkoskohtaa vastustan. Äänestys on aina viimeinen vaihtoehto, jos muuten ratkaisua ei löydy. Nykyään myös pyritään viemään enemmän artikkeleita merkittävyyskeskusteluihin suoran poiston sijasta. Seuraisi jatkuvaa äänestämistä. --Otrfan (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 19.57 (EET)

Mitäs ykköskohta? --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.02 (EET)

Kun raja kumminkin aina on jossain, niin mahtako se muuttamisesta parantua? --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.04 (EET)

1. kohta olisi uudistus demoktraattisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.09 (EET)

Ei määräenemmistön vaatimisessa ole mitään epädemokraattista. Ja määräenemmistö se olisi 60 prosenttiakin. --Otrfan (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Voisi sanoa että suuri enemmistö antaa jatkuvuutta ja vakavuutta, pienempi enemmistö lisää satunnaisuutta ja häilyvyyttä. Se on vähän niin kuin tämä Churchillin sanomaksi väitetty lausuma demokratiasta, että parempaakaan ei ole keksitty.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 21.15 (EET)

Oikeastaan kun sekä vaatimus 50 % että 100 % (vertaa mitä opetetttiin koulun historiatunnilla Puolan muinaisesta parlamentista) olisi holtiton, niin kompromissi niiden välillä olisi 75 %, ja tällöin nykyinen 70 % on siitä asiallinen loivennus pois vähemmistön dikttatuurin suunnasta, eli oikeastaan ihan hyvä. 60  % olisi jo liian häilyvä, kun 50 % on jo lantiheittoa. Tässä pääsee näköjän suurten lukujen lakeihin käsiksi jo numerotaidoton humanistikin.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 21.24 (EET)

Täh? Lantinheittoa? Minusta on typerää että jos vain 31% äänestäjistä kannattaa artikkelin säilyttämistä niin se säilytetään. --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 22.08 (EET)

Mitä suurempi prosentti vaaditaan, sen enemmän hystereesiä, eli samaa artikkelia ei vuoroin poisteta ja palauteta. Vaikea sanoa, missä se järkevin raja menee. --Otrfan (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.07 (EET)

No tuo 60% olisi mielestäni paras vaihtoehto, mutta ehkä 51 prossaakin olisi tarpeeksi hyvä.. --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Oikeastaan juuri päin vastoin. Mitä lähempänä prosennti on viittäkymmentä, sitä lähempänä ollaan lantinheittoa.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 21.15 (EET)

Kakkoskohtaan: äänestyksessä ei tarvitse perustella, merkittävyyskeskustelussa tarvitsee. Siinä on tärkeä ero. Toisekseen, nyt olisi ehdottamallasi järjestelmällä poistoäänestyksessä jotain 100 artikkelia. –Makele-90 (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.05 (EET)

No, tällä hetkellä siellä olisi kakkoskohdan perusteella 33 artikkelia.. --Tohtori Koira (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.13 (EET)

Äänestys kestää viikon, eli siellä olisi myös jo poistettuja artikkeleita. Ja jos merkittävyyskeskusteluissa ei voitaisi artikkeleita poistaa, niin koko merkittävyyskeskustelu olisi merkityksetön. --Otrfan (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 20.55 (EET)

Minusta ei ole syytä laskea prosenttia. Kun tuloksessa on aina kohinaa (riippuen siitä ketä ja kuinka moni paikalle sattuu), niin jossain määrin "lopullinen" poistotuomio on varmemmin yhteisön kannan mukainen. --Harriv (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 21.17 (EET)

En kannata kumpaakaan ehdotusta. Sen sijaan ehdotan, että jos joku artikkeli on poistoäänestyksessä päätetty säilyttää, sitä ei voi myöhemmin poistaa merkittävyyskeskustelussa, vaan se on vietävä uuteen äänestykseen. --Elena (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 23.02 (EET)

Se on onneksi lähes de facto jo nykyään, vaikka tässä viikolla sitä rikottiinkin. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 23.14 (EET)

Kaikella kunnioituksella Tohtori Koira, minusta tuntuu, että vaikka harvoin Wikipediassa vanhat päätökset ja linjaukset ovat kovinkaan järkeviä ja kiistattomanhyviä vielä harvemmat, tässä kyllä taitaa olla sellainen. Vielä vuonna 2010 aikaa meni ihan järkyttävästi äänestämiseen, saati edellisinä vuosina. Nyt, kun roskasta ollaaan siirrytty pikapoistoon, ollaan aika lähellä optimitilannetta, jos oletetaan, että yksittäisen käyttäjän päätöksellä voimaan astutettua merkittävyyskäytäntöä pidetään edelleen jumalansanana. Eli tässä jos missä jättäisin kuitenkin historian hyvien päätösten huomaan tilanteen. Iivarius (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 23.14 (EET)

Mietiskelin Jmk:n keskustelusivulla tätä luottamusväliä leikkien, että yksittäiseen äänestykseen osallistujat edustaisivat koko yhteisöä. 70 % toimii vähemmistön suojana eli jos äänestäneistä 70 % kannattaa poistoa, lienee kaiketi jokseenkin todennäköistä, että koko muokkaajayhteisöstä enemmistö kannattaa poistoa – ainakin leikisti siis. Harriv tämän tiivistikin paremmin. --Pxos (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 23.20 (EET)

1) Nykyinen prosentti on ihan kelpo. 2) Ei kannatettava. Merkittävyyskeskustelun on tarkoitus saada aikaan keskustelua. - Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 03.52 (EET)

Htm tiivisti hyvin. Samaa mieltä.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 16.38 (EET)